Nauvon satamassa

Nauvo (ruots. Nagu) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Nauvo mainitaan historiallisissa asiakirjoissa jo vuonna 1395.

Nauvo koostuu noin 3 000 saaresta, luodosta ja kalliosta. Pääsaaret ovat Iso-Nauvo (Storlandet) ja Pikku-Nauvo (Lillandet). Seilin saaressa sijaitsee Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.
Nauvon naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Dragsfjärd, Korppoo, Parainen ja Rymättylä.

Kunta oli kaksikielinen. Asukkaista 70 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea vuonna 2008.

Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,^[5] jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi. Nauvossa on vilkas satama, esimerkiksi Airistolta sopivan päivämatkan päässä. (Wikipedia)

Nauvossa tulee käytyä ehkä keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Huviajelulla yleensä. Nauvon kirkonkylän satamaranta on hieno paikka ja kotisivujensa mukaan Saaristomeren suurin lajissaan.

Keskiviikkona 8. elokuuta Nauvossa käymisen suurin syy maisemien katsomisen ohella oli nälän tyydyttäminen.

Lossirannassa oli pitkä jono, eikä automme mahtunut ensimmäiseen lossiin. Niitä oli paikalla yhteensä kolme, mutta korjaustöiden takia homma ruuhkaantui pahasti. Destian haalimiehet hääräsivät kahdella lossilla jotain tekemässä, eikä varsinaiseen lauttaliikenteeseen irronnut kuin yksi alus.

Vanha höyrylaiva Najaden toimii nykyään ravintolalaivana Nauvon satamassa. Paikan pizzat on todettu hyväksi jo vuosia sitten, joten sellaisen perään nytkin lähdettiin.

Vaikka tykkään enemmän ns. "ählämipizzoista", joissa on täytettä reilusti ja pohja paksu, ovat Najadenin ohuet ja rapeat pizzatkin vallan mainioita. Hintaansa nähden kyllä reilusti kalliimpia kuin turkkilaispizzat, mutta välillä voi maksaa mielellään vähän maisemalisääkin.

Kakskerran syksyä

Ihme kyllä, ei ole satanut koko päivänä. Majakkarannassa asuva kaverini Simo Miettunen kyytiin ja kohti Kakskertaa.

Kakskerran kierros tuo auton mittariin noin 40 kilometriä. Matkalla voi merimaisemien lisäksi bongata muun muassa Kenraalintien, jossa edesmennyt jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth asui.

Simo kertoi, että joskus 90-luvulla Ehrnrooth oli pitänyt hänelle kiivasluonteisen puhuttelun. Simo-parka ei ollut huomannut pitää pankkikonttorin ovea auki, kun kenraali adjutantteineen tuli hänen perässään pankkiin.

Adolf Ehrnrooth

Kenraalin tytär Karin Ehrnrooth puolestaan asui monta vuotta naapuritalossani Turun Laivurinkadulla. Hänestä oli hiljattain Turun Sanomien lauantailiiteessä Extrassa juttua. Siinä kerrottiin, että Karin on muuttanut Saksaan. Enää en siis näe häntä esimerkiksi Merimiehenkadun bussipysäkillä, josta usein nousimme samaan linja-autoon.

Karin Ehrnrooth

Kakskerran Harjattulassa on komeita miljöitä. Kutsun aluetta myös Paasikivi-Opistoksi, koska sellainen siellä on. Opiskelin kyseisessä opinahjossa videovuosikurssilla syksyllä 1993 ja keväällä 1994. Paikka ei ole ulkoisesti juuri muuttunut noista ajoista. Samat vaahterat, sama golfkenttä ja sama päärakennus, joka on Harjattulan kartanon entinen navetta ja hevostalli.

"Paasikivi-opisto on aatteellisesti Kansallista Kokoomusta lähellä oleva yleissivistävää, ammattisivistävää sekä ammatillista peruskoulutusta viestinnän, kasvatuksen, politiikan ja taiteen aloilla antava kansanopisto Turun Kakskerrassa.

Opisto sijaitsee Kakskerran saaressa Harjattulan Kartanon alueella. Paasikivi-Opiston tiloissa toimii myös Humanistisen ammattikorkeakoulun Turun koulutusyksikkö." (Wikipedia)

Harjattulan ranta ei ole muuttunut miksikään sitten vuoden 1994. Isossa saunarakennuksessa oli aikoinaan railakkaita opiskelijabileitä. Mieleen muistuu elävästi ilta, jolloin eräs nimeltä mainitsematon nykyinen kirkonmies konttasi perse paljaana lattialla ja hoki "Apua, apua, nyt tulee kakka!". Hän ei kuitenkaan ehtinyt päästää pythonia parketille, kun tomera nuori nainen ohjasi hänet pihamaalle. "Saatanan sika, tänne et paskanna!".

"Merta, saaristoa, aktiviteetteja, kartano-glamouria ja vanhaa kulttuurimaisemaa vehreän luonnon keskellä. Noin 200 hehtaaria kauneinta saaristoa Turun Kakskerrassa. Kalaisat vesialueet ovat lisäksi noin 170 hehtaaria. Tule vaikka omalla veneellä! Satamassamme on parikymmentä vieraspaikkaa. Koko alueemme tavoitat myös parinkymmenen minuutin ajomatkan päästä Turun keskustasta. Alueelle ajaa paikallisliikenteen linja-auto numero 15 noin tunnin välein." (harjattula.fi)  

Harjattulan kartano on vaikuttava näky. Pihan suihkulähteet olivat kesän jäljiltä yhä toiminnassa, vaikka talvi tekeekin jo tuloaan.

Muutaman kilometrin päässä Harjattulasta sijaitsee Kakskerran kirkko. Olen käynyt siellä usein valokuvaamassa maisemia, kaksi kertaa häitäkin. Simo halusi nähdä Tamara Lundin haudan.

Raskas ajelu vaatii yleensä veronsa, joten ruokaillakin pitää. Hirvensalon Haarlan liikekeskuksessa on kebabpizzeria Picante, muutamalla käyntikerralla hyväksi havaittu. En tosin ole ennen syönyt siellä pizzaa, vaan kebabtuotteita. Nyt valitsin pizzan, jossa täytteinä oli kinkku, ananas ja aurajuusto. Annoksen koko oli hyvä. Pohja rapea ja juustossa löytyi, mutta se oli löysää kuin märkä sammalmätäs. Ehkä tovi uunin syvyyksissä olisi tehnyt eetvarttia. Tämä oli kuitenkin valovuosien päässä kauhukokemuksesta, joka tapahtui Pizzeria Perezissä. Aiheesta tarkemmin alkukuisessa blogikirjoituksessa.

Picantea suosittelen ainakin kaikille kebabin ystäville.

Kyllä pizzoissa on eroja!

"Pizza tai pitsa on yksinkertaisimmassa muodossaan uunissa paistettu, litteä, usein pyöreä leipä, joka on päällystetty yleensä tomaateilla tai tomaattikastikkeella, juustolla sekä valinnaisilla täytteillä. Yleensä kyse on avopiiraasta, mutta myös täytettyjä pizzoja (kuten calzone) tunnetaan.

Pizza on kansainvälisesti hyvin tunnettu ja suosittu ruokalaji, Suomessa se on suosittu viikonloppuruoka ^[1]. Juusto on useimmiten mozzarellaa tai joskus usean juuston sekoitusta. Suomalaisissa pizzerioissa juustona käytetään usein edamjuustoa tai sinihomejuustoa.

Pizzapohja on yleensä mausteeton, mutta siihen voidaan myös lisätä voita, valkosipulia, yrttejä tai seesaminsiemeniä tai täyttää esimerkiksi juustolla. Pizza nautitaan yleensä kuumana.

Pizzaa syödään ravintoloissa, joita kutsutaan usein pizzerioiksi tai pitserioiksi. Joissakin pizzerioissa pizza valmistetaan paikalla asiakkaiden nähden ja syödään heti lämpimänä. Sitä voidaan ostaa myös päivittäistavarakaupoista pakaste- ja einestuotteena. Monilla alueilla pizzan voi tilata puhelimitse tai internetissä ja myös tekstiviestillä kotiin kuumana.

Sana "pizza" tulee italian sanasta pizza (IPA: /pit:t͡sa/), jota käytettiin alun perin tarkoittamaan suurta määrää taikinapohjaisia ruokalajeja. Sanan arvellaan olevan peräisin latinan pincere -verbistä, joka tarkoittaa "soseuttaa". Ilmausta Che pizza! käytetään yhä tarkoittamaan "Mikä sotku!". Sanan monikko italiassa on pizze (IPA: /pit:tse/)." (Wikipedia)

Silloin tällöin sitä erehtyy aivan väärään ravintolaan työntämään apetta suuhunsa. Näin kävi sunnuntaina 2. lokakuuta.

Porukkamme koostui kolmesta nälkäisestä karjusta. Oma ehdotukseni oli minkä tahansa ABC-aseman seisova pöytä, jossa saisi noin kymmenellä eurolla mättää oikein kunnolla. Toinen kaveri torpedoi ajatukseni välittömästi. Hän oli sitä mieltä, että "sen pitää olla kunnon roskaruokaa". Kolmannella puolestaan ei ollut mitään väliä missä ruokailumme tapahtuu. Niinpä päädyimme Turussa Vanhalla Tampereentiellä jo yli 20 vuotta toimineen pizzerian pöytään "roskaruuan kannattajan" ehdotuksesta.

En ollut käynyt kyseisessä ravintolassa varmaan kymmeneen vuoteen, joten en osannut pistää hanttiinkaan. Nooh... nytkään ei tarvitse käydä siellä ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Tilasin nimittäin pizza numero kolmen. Ruokalistan mukaan Oriental sisältää tomaattikastiketta, jauhelihaa, juustoa ja oregoanoa.

Vesi kielellä odottelin pizzaa. Krapulakin oli melkoinen. Ryystin janooni Coca Cola -pullon loppuun ennen kuin ruoka saapui. Kun annokseni vihdoin tuli, kiinnitti pizzan ulkonäkö oitis huomioni. Sehän oli kuin toiselta planeetalta verrattuna vaikka Pizzalinen Orientaleen, jota tapaan toisinaan mutustella.

Tämän pizzerian Orientalissa ei ollut juustoa kai lainkaan. En ainakaan sitä silmämääräisesti huomannut, enkä myöskään maistanut. Jauheliha oli kovaksi liiskaantunutta ja maistui aivan joltain muulta kuin jauhelihalta. Oregoanoa ei ollut murustakaan. Pöydällä tosin oli erillinen kuppi tuota vihreää maustetta.

Tämä sunnuntaipizza oli todellinen floppi. Ja puolen tunnin kuluttua oli jälleen nälkä.

Kyseistä pizzeriaa ehdottanut kaveri on välillä onnistunut valitsemaan kunnon ruokapaikkojakin. Esimerkkinä FC Kebab Turun Nummenpakalla. Onneksi Turussa on kebabpizzerioita vähän joka nurkassa.

Kuvituksena käytetyt pizzat eivät liity tapaukseen.

Vepsä Open Air - kesän avajaiset

"Rymättylän ja Satavan väliin jäävä pieni Vepsän saari on muinoin tarjonnut turvaa merenkävijöille ja toiminut salakuljettajien piilopaikkana. Nykyään saari toimii Turun kaupungin virkistysalueena.

Vepsässä on hyvät kalavedet, lähes parikymmentä mökkiä, kaksi saunaa, joista toisen takkahuone sopii vaikkapa kokoustilaksi, kioski, A-oikeuksin varustettu kahvilaravintola, jonka valikoimista löytyy mm. maukkaat Vepsän pizzat. Kanootteja ja soutuveneitä vuokrataan ja pallopelivälineitä sekä mato-onkia lainataan. Saaren asiakkaiden käytössä on yhteinen oleskelutila. "Olohuoneesta" löytyy mm. televisio, mukava oleskeluryhmä, myös kirjoja ja pelejäkin.

Veneilijöiden käytössä on vierasvenelaituri poiju- ja aisapaikoin. Pääsaaren lisäksi turkulaisten käytettävissä ovat pikkusaaret Mustaluoto, Vähä-Tervi ja Pikku-Vepsä.", tietävät Turun kaupungin kotisivut kertoa Vepsästä.

Kävin viime viikonloppuna kaveriporukan kanssa Vepsässä. Ristin tapahtuman "Vepsä Open Airiksi". Nimimalli tuli suoraan Tampereella järjestettävästä hevifestivaali Sauna Open Airista. Vepsässä ei hevirokki soinut, mutta Malkaniemen Simon pienestä matkaradiosta sai sentään jotain musiikkia ulos. Helppoa sekään ei ollut, koska oikeaa taajutta piti etsiä mm. ripustamalla vehje puuhun.

Vepsän reissua voi pitää myös virallisena kesän avajaisena. Säät suosivat ja aurinkoinen ilma näyttää jatkuvan tälläkin viikolla. Vuokrattuna oli pari mökkiä. Oli vanhempaa harjakattomallia ja uudempi kuuden hengen hirsimökki. Vähäsarjan Pekka kertoi nakuttelleensa harjamökkien kattopaneeleita paikalleen kesällä 1978. Mies onkin varsinainen Vepsä-veteraani, koska hän on käynyt siellä ensimmäisen kerran jo 60-luvulla. Itselläni meni niinkin myöhään kuin vuoteen 2006, mutta olen yrittänyt kovasti kiriä Pekkaa kiinni.

Vepsä on hyvä kohde käydä myös päiväretkenä. Ainoa haittapuoli on laiva-aikataulut. Entinen Nevan suiston jokilaiva M/S Lily kulkee saareen kolme kertaa päivässä, klo 11, 14 ja 17. Mielestäni klo 18 on aivan liian aikainen ajankohta poistua saaresta Turkuun.

Toisenkin haittapuolen voisin mainita. Puutiaiset eli punkit. Viime kesänä sain punkin iholla kotiin asti ja elukka tartutti minuun borrelioosin. Se toivottavasti lähti kahden viikon lääkekuurilla, joka määrättiin tosin vasta viiden viikon jälkeen puremasta, koska silloin vasta läikkä iholla alkoi laajeta. Punkkia on kutsuttu Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi, joten homma kannattaa ottaa vakavasti jos liikkuu Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

"Borrelioosi eli Lymen tauti on puutiaisten eli kansanomaisesti punkkien levittämä tauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -niminen spirokeettabakteeri.^[1] Borreliabakteeri on läheistä sukua kuppabakteerille, minkä vuoksi borrelioosin ja kupan oireissa ja taudinkuvissa voi olla yhteisiä piirteitä varsinkin taudin edettyä myöhäiseen vaiheeseen. Arvioidaan, että keskimäärin vain kaksi sadasta borreliabakteeria kantavan punkin puremasta aiheuttaa borrelioosi-infektion eivätkä läheskään kaikki punkit edes kanna tätä bakteeria. Borrelian ilmeneminen silti vaihtelee alueittain suuresti. Mikäli punkki kantaa borreliabakteeria, keskimäärin joka kymmenes ihminen saa tartunnan. Purema jää helposti huomaamatta, sillä se on kivuton ja punkki voi irrota huomaamatta. Vuosina 2004–2007 Suomessa ilmoitettiin vuosittain 1 100–1 400 borrelioositapausta.^[2] On arvioitu, että borrelioosiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 2 000–3 000 ihmistä, joista suurimmalla osalla tauti havaitaan iho-oireiden perusteella. Riski saada borrelioosi-tartunta on 148 tapausta 100 000 asukasta kohti vuodessa. Ahvenanmaalla väestöstä noin 30 prosentilla on borrelia-vasta-aineita ilman oireita, mutta he ovat silti terveitä.^[3] Kirjailija Aleksis Kiven, joka kuoli vuonna 1872 vain 38-vuotiaana, on epäilty kuolleen borrelioosiin.
Koska bakteerin aiheuttamia oireita ei aina tunnisteta oikein, sitä hoidetaan erheellisesti muun muassa MS-tautina, Alzheimerina, lihasrappeumatautina tai Parkinsonin tautina.
Bakteeri voi lisäksi levitä paitsi punkkien, myös sääskien ja lintukirppujen puremista. Myös hirvikärpäset voivat levittää tautia."

Vepsän ovat löytäneet myös valkoposkihanhet. Söpön näköisiä luontokappaleita nekin, mutta tuppaavat vaan paskantamaan kaikki nurmet täyteen.

Keskellä saarta oleva laaja nurmikko oli myllätty ja tasoittettu uudelleen. Mitä lie putkia sinne haudattu. Muutenkin pitkin saarta näkyi kaivinkoneita ja työmaakoppeja. Uusi wc- ja suihkurakennus ainakin oli jo tunnistettavassa mallissa.

Vepsän ravintolan pizzaa en tällä reissulla ehtinyt testaamaan, mutta kesällä tulee varmaankin vielä käytyä siellä toisenkin kerran. Nyt meni grillauslinjalla koko einespuoli.

Matkalippu Vepsään maksaa 12 euroa edestakaisin. matka kestää tunnin suuntaansa. Laivasta ei ole edes pakko jäädä pois, joten huokealla hinnalla saa parin tunnin merimatkan kauniissa saaristossa. Mutta kannattaa astua maihinkin.