Salon kupeessa Halikossa on pelto, jossa tapahtuu syksyisin kummia. Paikallinen vihannesyritys Rannikon Puutarha on tehnyt menestystarinan Kurpitsaviikoista, joita vietetään lokakuun loppupuolella.
Piti oikein muistella montako kertaa olen karkeloihin osallistunut. Luvuksi sain neljä. Valtava määrä kurpitsoja halikkolaisella pellolla vuodesta toiseen saattaa tuntua turhalta kertaukselta, mutta ainakaan minä en ole niin kokenut. Mukavaa vaihtelua syksyn kulkuun.
Tapahtuma on paisunut vuosi vuodelta. Järjestäjän tietojen mukaan Halikkoon saapuu jopa satoja tuhansia kävijöitä. Aivan näin suureen lukuun tuskin uskoo joulupukkikaan, mutta varmasti kymmeniä tuhansia uteliaita talloo pellolle levitettyjä olkia ja kummastelee kaiverrettuja kurpitsoja.
Rannikon Puutarhan puolelta henkilökuntaa on paikalla jopa 170 henkeä. Liikenteenohjaajia, myyjiä ja järjestysmiehiä. Salon Seudun Sanomien mukaan jotkut kärsimättömät autoilijat ovat olleet lähellä ajaa liikenteenvalvojien päälle. Moisia urpoja ei kannattaisi alueelle edes päästää, ellei jaksa jonotella ja odottaa parkkipaikkaa.
Turusta on helppo ajella Halikkoon. Ajoituskin osui aivan nappiin. Tullessa oli vielä valoa ja puolisen tuntia pellolla tallusteltua alkoikin jo hämärtyä. Jos olisi pimeässä tuijotellut pelkästään kurpitsapäitä, olisi jäänyt paljon muuta huomaamatta.
Vaikka kävi mielessä, että olisihan kynttiläkurpitsa aika miesmäinen parvekkeella, tyydyin ostamaan paketin kurpitsamakkaraa. Tämä jo muutama vuosi sitten erinomaiseksi todettu tuote pääsee tänään grillitulille.
Tänä aamuna Facebookiin vilkaistessani oli eräs tuttu kommentoinut kitkerään sävyyn Halikon tapahtumaa. Ei kuulemma ollut yhtään ruokaa myynnissä ja kaikki oli muutenkin ihan vinksallaan. Kummallista, koska ravintotarjontaa on ympäri peltoa ja kurpitsapäitäkin myytävänä 15 euron hintaan varmasti tuhansia kappaleita.