Floran-risteily 2026 Vepsään

Toukokuun puolivälissä vietetään Kukan ja Flooran nimipäivää. Turun yliopiston Varsinaissuomalaisen osakunnan TVO:n perinteessä se on ennen vanhaan tarkoittanut sitä, että silloin lähdetään seilaamaan. 

Perinne elvytettiin jokunen vuosi sitten. Mukaan on sittemmin päässyt yliopistoa käymättömiäkin ihmisiä. Itse osallistuin lauantaina 16. toukokuuta kolmatta kertaa Floran-risteilylle. 

Aluksena oli tällä kertaa tilava M/S Norrskär. Tuttu paatti, jonka kyydissä olen takavuosina mennyt muun muassa Seiliin, Nauvoon ja Örön linnakesaarelle. 

Parin ensimmäisen tunnin aikana napsin luontokuvia Vepsästä ja sitä ympäröivästä Airiston merialueesta. Homma kuitenkin tyrehtyi samaa tahtia kuin eväspullo tyhjeni.

Kuten kuvista näkyy, ilma oli suorastaan erinomainen. Vähintään samanlaista keliä toivon puolentoista viikon päähän, jolloin osoitteena on jälleen Vepsä. Saaren palvelut nimittäin aukeavat kesäkaudeksi perjantaina 29. toukokuuta. Silloin sinne pääsee vesibussilla Aurajoesta. 

Kevään ensimmäiselle Vepsä-retkelle pääsin aprillipäivänä kaverin venekyydillä. Siitä tarkemmin linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2026/04/paasiaisen-veneretki-vepsaan.html

Floran-risteilystä 2024 juttua linkissä:

https://kaislatuuli.blogspot.com/2024/06/floran-risteilylla-vepsassa.html

Kasvitieteellisessä 17. toukokuuta

Sunnuntaireippailu suuntautui tällä kertaa Turun Ruissalossa sijaitsevaan Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. 

Kovasti uhottiin, että kevät on etuajassa, mutta asian todellinen laita on aivan toinen. Voikukat ilmestyvät yleensä äitienpäivän aikoihin, nyt niitäkin on jouduttu odottamaan kauemmin. Tai kuka odottaa, kuka ei. Ainakin minulle keltaiset rykelmät pitkin mantuja ovat oikein piristävän näköisiä. 

Näin eilen tämän vuoden ensimmäisen viher- tai ruokasammakon kasvitieteellisen lammikossa. Ennen kuin ehdin ottaa kuvia, otus meni ja sukelsi. Vartin kuluttua palasin lammelle ja kas, siinähän se oli melkein samassa paikassa. 

Joitakin vuosia kasvitieteellisen lammissa viihtyneen haitallisen vieraslajin edustajia on erään puolitutun kuvaajan mukaan tänään näkynyt enemmänkin, eilen vain tämä ylimmässä kuvassa oleva kaveri.  

Kasvitieteellisessä oli riesana kylmä viima, mutta lähipäiviksi on povattu jopa paria kymmentä astetta lämpöä. Taidan joku ehtoo käväistä katsomassa kuhiseeko lammikko sammakkoja. 

Vappu Vuosnaisissa osa 2 - Risteily Åvaan

Vappuviikonloppuun kuului komeissa saaristomaisemissa mökkeilyn ohella risteily Kustavista Ahvenanmaalle. 

Yhteysalus Adan liikennöi Kustavin Vuosnaisista Brändön Åvaan useita kertoja päivässä. Matka on kulkuneuvojen osalta maksullinen, mutta jalankulkijoille ilmainen. Me emme tarvinneet autoa, joten kävelimme Adanin kidasta sisälle ja sieltä ylös portaita aurinkoiselle yläkannelle. 

Adanin ravintolasta löytyi pari pulloa makoisaa Stallhagen-panimon olutta. Kaljatehdas sijaitsee Ahvenanmaan mantereella Finströmin kunnassa ja on suositeltava matkailukohde sielläpäin liikkuville. 

Merimatka Vuosnaisista Åvaan kestää nelisenkymmentä minuuttia. Kannella kelpasi katsella upeaa saaristoluontoa ja siemailla kylmää olutta.

Åvan satamasta pääsee lossilla naapurisaarelle Jurmoon. Varsinkin kesällä se on hieno ja helposti saavutettavissa oleva kohde. Kolmen vuoden takaisesta Jurmo-vierailusta enemmän linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2023/07/pikavisiitti-brandon-jurmoon.html

Åvasta eteenpäin jatkaessa on mahdollisuus matkata Brändön Torsholman sataman kautta Ahvenanmaan mantereelle, mikäli sinne asti halajaa. 

Vappu Vuosnaisissa osa 1 - Mökki

Vappuviikonloppu kului työporukan kanssa mökkeillessä. Aattona vielä aherrettiin Liedossa selkä vääränä pakettien parissa, mutta vapunpäivänä perjantaina suuntana oli saariston kuningaskunta Kustavi. 

Vartsalan saaren päässä Vuosnaisissa sijaitsee kaksi ravintolaa, joilla molemmilla on tarjolla myös majoitusta. Valitsimme Spaunan, jonka Kalatupa-niminen mökki vaikutti sopivalta. 35 neliöön mahtui keittiö, sähkösauna, alakerran kaksi sänkyä ja parvi. 

En ollut aikaisemmin yöpynyt Spaunan mökeissä, mutta ulkoapäin ne ovat olleet tuttuja pitkään. Muistan kun edellinen omistaja rakennutti mökit 1990-luvulla. Tuolloin toimintaa harjoitettiin Kustavin Kalatuvat-nimellä. Spaunaksi paikka muuttui uusien omistajien myötä vajaa kymmenen vuotta sitten. 

Mökin sijainti oli erinomainen. Esitteessä mainittu osittainen merinäköala oli täysin riittävä ja terassin edessä näkö- ja aurinkosuojana kasvava väkkärämänty sekin juuri sopivassa paikassa.

Jos nyt jotain kritisoimista on, niin saunaan tulisi rakentaa turvakaide lauteiden ja kiukaan väliin. Harvinaisen leveiden laudetasojen päälle kiipeillessä sai olla kieli keskellä suuta.

Vappuviikonlopun keli oli erinomainen. Saman olivat huomanneet lukuisat veneilijät. Vuosnaisten edustalla liikkui tiuhaa tahtia moottori- ja purjepaatteja.

Turun Sanomissakin noteerattu Vuosnaisten lintu- ja näkötorni rakentuu upean luontopolun korkeimmalle kohdalle. Harmi, että se oli vielä keskeneräinen, mutta ehtiihän tuonne kesällä. 

Viereisellä penkkipöydällä oli mukava nauttia pari mukillista vahvaa simaa tyyntä merta katsellen. Kallion alla on vuosia ollut lohialtaita, mutta nyt ne olivat kadonneet. Näkymä olikin aikalailla erilainen kuin viimeksi tuolla istuessani.

Vuosnaisten luontopolusta enemmän linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2025/08/vuosnaisten-luontopolku-25-elokuuta.html

Katariinanlaakson elämää toukokuussa

Viime viikolla kuvausreissailuni oli varsin aktiivista. Syynä moiseen aamuvuoro, jonka jälkeen jää aikaa rampata pitkin maita ja mantuja, jos vaan voimia riittää. Myös keli suosi. Luontoon ilmestyi vihreys viikon aikana.

Tätä kirjoittaessani televisiossa paasataan, että seuraavien kahden päivän aikana sataa koko kuukauden edestä. Mutta eipä ennen iltavuoroa ole tarmoa kameraa heilutellakaan, joten sikäli yksi lysti. 

Katariinanlaakson luonnonsuojelualueella Turussa havaittiin keväällä mandariinisorsa. Suomen oloissa harvinainen lintu kohosi oitis suureksi julkkikseksi. Luontopolulle muodostui ennennäkemätön ryntäys. 

Harvinaisesta lintuvieraasta tarkemmin https://kaislatuuli.blogspot.com/2026/04/mandariinisorsa-katariinanlaaksossa.html

Viime viikolla ei ollut mandariinisorsasta tietoakaan, mutta kaikenlaista menijää oravista mustarastaisiin polun varrelta löytyi. 

Sinisorsat ovat lähes kadonneet Katariinanlaaksosta. Lintujen taannoisesta ruokintakiellosta tiedotettiin paikallisessa mediassa tehokkaasti, ja nyt rantaan on tuotu suurikoinen kyltti.

Mandariinisorsaa houkuteltiin ties millä herkuilla lähemmäs ihmisiä, mutta homma kääntyikin päälaelleen. Naurulokit nimittäin innostuivat junttapullasta siihen malliin, ettei sorsaparka tainnut saada murustakaan.  

Sinänsä harmi, että ihmisten käyttäytyminen johtaa tällaiseen yliampumiseen. Olen monesti alueella liikkuessani huomannut, että varsinkin pikkulapset ovat onnesta soikeina heitellessään sorsille suupaloja. Oraville saa sentään vielä syöttää pähkinöitä.