Liejukanan poikaset ja rantakäärme

Viime maanataina 27. heinäkuuta oli Heidin nimipäivä ja ilmassa jälleen sateen uhka. Koko heinäkuu olikin kelien puolesta vähän niin ja näin. Ellei satanut, ainakin tuuli kovasti. 

Viikko 29 sattui olemaan poikkeuksellinen, koska silloin oli hellettä. Tuon viikon vietin Ruotsin kiertomatkalla. Siitä tulossa blogijuttuja myöhemmin. 

Maanantai-iltana kohteenani oli Turun yliopiston kasvititeellinen puutarha Ruissalossa. Puutarhan ulkoalueella on lummelampia, joissa asustelee kaikenlaista menijää. 

En ollut tänä kesänä nähnyt siellä ainuttakaan rantakäärmettä, mutta nyt onnisti. Luikeroinen lepäili lumpeenlehden päällä, eikä ollut moksiskaan, vaikka seurailin sitä parin metrin päästä. 

Vihreitä ruokasammakoita on kuluvana kesänä ollut vähemmän kuin ennen. Oli kiven takana löytää edes yksi. 

Pääkuvauskohteena oli kuitenkin liejukanan poikaset. Pienokaisia hyppelehti lammella kymmenkunta. Kyseessä on luultavasti kahden lintuparin jäljeläiset. Emolinnutkin uivat kasvuston seassa.

Poikaset lienevät kuoriutuneet aivan lähipäivinä. Kokoonsa nähden niiden hillittömän kokoiset koivet ovat jopa huvittavat. 

Lähetin Turun Sanomiin tämän blogijutun ylimmän kuvan, jossa se julkaistiin Lukijan kuva-palstalla perjantaina 31. heinäkuuta. 

Kasvitieteellisessä 21. heinäkuuta

Eilisellä Ruissalon kuvausmatkalla yhtenä etappina oli Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Väkeä liikkui alueella paljon, kuten kiihkeimpään loma-aikaan sopii odottaakin. Korviin kantautui jos jonkinlaista murretta. 

Vuoden ensimmäinen bongaamani sisilisko tallentui muistikortille. Eläin olikin ihmeen uskaliasta sorttia. Liskoa varovasti lähestynyt pikkupoika pääsi aivan liki, ennen kuin se livahti kasvillisuuden sekaan. 

Sälli oli onnesta soikeana myös lummelammen sammakoista. Vaikeasti havaittavat pallosilmät kyyhöttävät yleensä paikallaan kasvillisuuden seassa. Onnistuin löytämään kolme yksilöä, joista yksi sukelsi välittömästi minut huomattuaan. 

Lammella uiskenteli sekä aikuinen- että poikasliejukana. Ilmeisesti kaksi poikuetta kesän mittaan tekevät liejukanat ovat arkoja ja pysyttelevät pääosin ruovikon suoijissa, mutta näillä kavereilla ei ollut suurta kiirettä piiloon. 

En ole tänä vuonna nähnyt ainuttakaan rantakäärmettä kasvitieteellisen mailla. Tuttavien kuvissa niitä on kyllä esiintynyt vähän väliä. Eräs raisiolaisherra sai jopa tallennettua käärmeen ruokailuhetken, jossa matelija suu ammollaan nieli vihersammakkoa. 

Kesäkuuta kasvitieteellisessä

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on viime vuosina kuulunut allekirjoittaneen tärkeimpiin kuvauspaikkoihin Ruissalon saarella. Ei niinkään sisäpuutarha rakennuksineen, vaan ulkoalue ja etenkin lummelammikot.

Lammikoissa asustelee vihersammakoihin kuuluvia ruokasammakoita. Haitallinen vieraslaji on levinnyt sinne todennäköisesti ihmisen toimesta, eli joku on tuonut lampiin niitä. 

Ilmeisesti tällainen kyseenalainen toiminta on toisille hauskaa ajanvietettä. Onhan akvaariovesiäkin kipattu ainakin Paimion Ankkalampeen, jolloin sen valtasi rihmakasvusto ja koko lampi piti tyhjentää. 

Myös Raision tekojärven Haunisten altaan keltalammikki on jonkun älypään toiminnasta johtuvaa. Kaunis kasvi sinänsä, mutta ei kuulu siihen ympäristöön. 

Maanantaina, kesäkuun 1. päivänä kasvitieteellisen perimmäisessä lummelammikossa oli tämän näköistä. Ruokasammakkoja suorastaan kuhisi kasvuston seassa. Uiskentelipa siellä rantakäärmekin. Metsäkauris puolestaan hinkkasi takapäätään etäämmällä lammikosta. 

Eilen kasvitieteellisessä käydessäni sinne oli ilmestynyt lammasaitaus. Sisällä pötkötti vierekkäin neljä pörröistä lammasta. Jos on tottunut valkoisiin määkijöihin, saattaa näiden väritys yllättää.

Eläimet olivat pakkautuneet aivan portin ääreen. Aidassa oli luki ukaasi "Älä ruoki lampaita" sen verran isolla, että infon luulisi menevän perille. 

Lummelammikkoon oli puolessatoista viikossa ilmaantunut kaikenlaista kasvia ja röhnää. Ei varmaan mene kauan, kun lätäkkö on niin täynnä kasvimassaa, ettei vettä enää juurikaan näy. 

Ruokasammakoiden äänekäs kurnutus kuului kauas. Silti en nähnyt kuin kaksi yksilöä, vaikka kuinka yritin kuikuilla.  

Erinomaisia fotoja ottava raisiolaiseen harrastajakuvaaja Juha Naukkarinen tuli polulla vastaan. Hän sai hiljattain tallennettua sammakkoa syövän rantakäärmeen. Upea kuvasarja, jollaisen haluaisin itsekin joskus todistaa kameran kera. 

Ruissalon Kansanpuistossa 20.5.

Keskiviikkona 20. toukokuuta oli kaunis loppukeväinen ehtoo, kuten tällä viikolla on tupannut olemaan. Turun Ruissalo sai luvan toimia iltalenkkikohteena.

Matkalla pohdin menisinkö saaren kärkeen Saaronniemeen vai viisi kilometriä aikaisemmin sijaitsevaan Kansanpuistoon. Jälkimmäinen vei voiton. 

Kansanpuiston kahvila Villa Promenadekin näytti olevan auki. En kuitenkaan jäänyt kupposen ääreen istuskelemaan, vaan suuntasin puiston laidalta lähtevälle Pikku-Pukin promenadille. Vanhoja pitsihuviloita pullollaan oleva reitti lienee sarjassaan Turun hienoin. 

Luonnon vihreys on tänäkin keväänä päässyt yllättämään. Loputtomien tuulten ja sateiden jälkeen tällainen keli tuntuu jopa ihmeelliseltä. Peukut pystyyn, ettei pian koittava kesäkuu ole yhtä surkea kuin viime vuonna. Juhannuksenakin sai mökkiterassilla olla peitto harteilla. 

Kansanpuiston ja Pikku-Pukin promenadin jälkeen oli ohjelmassa kivenheiton päässä sijaitseva kasvitieteellinen puutarha. 

Kasvitieteellisen lummelammikoissa on viitisen vuotta viihtynyt vihersammakoihin kuuluva ruokasammakko, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Hauskan näköiset otukset eivät kuulu Suomen luontoon, koska asiantuntijoiden mukaan täkäläisten sammakoiden lisääntyminen häiriintyy. 

Viime sunnuntaina näin ainoastaan yhden sammakon, joka sekin oli kovin arka. Nyt tilanne oli sikäli muuttunut, että lummelammikolta raikui äänekäs kurnutus. Tarkemmalla tutkailulla sammakkoja löytyi kymmenkunta. 

Nauhoitin kännykällä sammakkokonserttia. Kesken kaiken taustalta kuului mieshenkilön lausahdus "Tässä nähdään, että aina kannattaa käyttää kondomia!". Asiayhteys ei auennut ainakaan minulle, mutta ehkä se jotenkin liittyi sammakoiden ääntelyyn.

Kasvitieteellisessä 1. heinäkuuta

Tiistaina oli jälleen aika käydä kasvitieteellisessä puutarhassa Turun Ruissalossa. Päivä oli vaihteeksi melko tuuleton. Se on ollut harvinaista herkkua tänä kesänä. Luonnon helmassa kävellessä tuntui jopa hiostavalta.

Ruissalon Puistotietä oli aidattu kilometritolkulla nyt käynnissä olevan Ruisrockin takia. Facebookin Ruissalon Ystävät-ryhmässä asiaa tietenkin kritisoitiin, koska "kolmen päivän takia suljetaan kulkureittejä". 

Minusta asia on päivänselvä - mikäli Kansanpuiston festivaalialueella haahuilisi ulkoilijaa ja turistia, ei lavojen ja tekniikan rakentamisesta tulisi yhtään mitään. 

Kasvitieteellisessä puutarhassa Ruisrock ei tuntunut vielä mitenkään. Puolitutut eläkeläisrouvat olivat perimmäisen lummelammikon penkillä luontoa seuraamassa. Liejukanan poikaset kipittivät ruovikossa ja pari vihersammakkoakin löysin kun aikani lampea tiirailin. 

Rantakäärmeitä näkyi peräti neljä. Tämä kuvattu yksilö ei ollut moksiskaan, vaikka puutarhassa tapaamani tuttava lähestyi sitä kännykkä kourassa. Veikkaukseni oli, että käärme lähtee leposijoiltaan kuin kuppa Töölöstä, mutta matelija ei näköjään häiriintynyt alustan tärinästä lainkaan.