keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Kustavin kirkkomaa 7. kesäkuuta

Kustavi täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Lauantaina 8.6.2024 kunnan keskustaajamassa Kivimaalla sijaitsevalla Tuulentuvalla juhlittiin musiikin, juhlapuheiden ja kakkukahvien kera. 

En osallistunut tapahtumaan, vaikka kivenheiton päässä Tuulentuvasta olinkin. Vietin sattumoisin samana päivänä omiakin syntymäpäiviä - täytin 96 vuotta vähemmän kuin Kustavi. 

Edeltävänä päivänä kävin kastelemassa kukat isäni haudalla. Kiertelin samalla hautausmaalla laajemminkin. 

Päivä oli kaunis ja miljöö kesäasussaan varsin kuvauksellinen. Uusia kuvakulmiakin löytyi. 




















perjantai 7. kesäkuuta 2024

Floran-risteilyllä Vepsässä

Tämän kesän ensimmäisen Vepsän reissuni tein Floran-risteilyllä. Kyseessä oli Turun yliopiston TVO:n Seniorit ry:n järjestämä matka M/S Kuusisto-vesibussilla lauantaina 18. toukokuuta.

Tapahtumalla on pitkä historia ylioppilaiden juhlana. Nykyään sen keskeinen tarkoitus on yhdessäolo ja hauskanpito. Käsittääkseni tämä oli toinen Floran-risteily aikoihin. Se herätettiin henkiin erään yliopistoaktiivin toimesta, jonka nimen ehdin ikävä kyllä jo unohtaa. 

Infon retkestä huomasin Facebookista. Mukaan sai osallistua muitakin kuin osakuntalaisia, joten ilmoittauduin mukaan ja vinkkasin asiasta muutamalle muullekin Vepsä-konkarille. 

Alkuperäinen risteilypäivämäärä oli lauantai 11. toukokuuta. Luojan kiitos sitä siirrettiin viikolla. Minua painoi matkaväsymys Kreikan reissusta, sunnuntaina 12. toukokuuta oli äitienpäivä ja nyt sattui olemaan helle, joka yleensä on optimaalinen ilma Vepsän visiitille. 






Käyntipäivänämme Turun kaupungin ulkoilusaari uinui vielä talviunta. Vepsän palvelut ja vesibussiliikenne alkoivat vasta kesäkuun vaihteessa. Risteilijöiden täpötäysiä kasseja katsellessa kovin moni tuskin kärsi ainakaan nestehukasta, vaikka saaren vesihanat oli vain osittain kytketty päälle.

Vepsässä oli jonkun verran myös muita veneilijöitä. Keskusgrillille ryhmittynyt yliopistoporukka oli kuitenkin suurin ryhmä 32 osallistujan voimalla. 

Ilma ei olisi tämän parempi voinut olla. Vesibussi Kuusistokin osoittautui mainioksi kulkupeliksi ja miehistö oli mukavaa. Täytyy seurata ensi vuoden tapahtumailmoittelua! 

Vepsässä ottamistani luontokuvista kerkesin jo blogijutun tehdäkin https://kaislatuuli.blogspot.com/2024/05/saaristoluontoa-airistolla-18-toukokuuta.html


















tiistai 4. kesäkuuta 2024

Lummelammella 2. kesäkuuta

Sunnuntaiehtoolla kävin kankkusen karkotusmatkalla Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Tiedä sitten kuinka paljon apua siitä oli, mutta ainakin henkinen puoli virkistyi luonnon helmassa sammakoita ja matelijoita kuvatessa. 

Ulkopuutarhan lummelammikoilla oli hiljaisempaa kuin aiemmin kuluvana vuonna. Vihersammakot, joiden tarkempi lajimääritys on ruokasammakko eli syötävä sammakko, eivät metelöineet lainkaan. Yksilöitä sai hakemalla hakea, kunnes muutama pää ja mulkosilmät erottuivat vedestä.




Sudenkorennot olivat lisääntyneet sitten edellisen visiittini. Olen kuvitellut niiden olevan loppukesän ilmiö, mutta nyt kun kesä on vasta virallisesti alussa, pörrää niitä ainakin Ruissalossa runsaasti. 

Kaksi rantakäärmettäkin huomasin. Toinen oli niin vikkelä, että katosi pöheikköön salamannopeasti. Toisella ei ollut kiirettä mihinkään. Luulin hetken, että se on heittänyt lusikan nurkkaan kun ei liiku lainkaan. Kaveri ei ollut minusta moksiskaan, vaan vaihteli asentoaan lankun päällä. 









perjantai 31. toukokuuta 2024

Saaristoluontoa Airistolla 18. toukokuuta

Toukokuun 18. päivänä MS Kuusisto-vesibussi suuntasi  Aurajoesta Turun kaupungintalon edustalta kohti Airistoa, tarkemmin Vepsän ulkoilusaarta.

Kyseessä oli yliopistoporukan järjestämä Floran-risteily. Siihen sai osallistua sellaisetkin, joilla ei ole yliopiston kanssa mitään tekemistä. Niinpä mukana oli lisäkseni viitisen "vepsäläistä". 

Tapani mukaan otin runsaasti valokuvia ja tässä blogijutussa käsitellään pelkästään Vepsän toukokuista luontoa. Lähitulevaisuudessa sitten itse risteilyä. 

Allekirjoittaneelle tämä oli vuoden ensimmäinen Vepsän matka. Käsittääkseni niin myös suurimalle osalle muistakin osallistujista. Erään henkilön tiedän istuneen veneen kyydissä nokka kohti Vepsää jo huhtikuussa, takatalven jyllätessä. 

Silmiinpistävää saaristossa oli meriveden mataluus. Luonnon nopea herääminen kolmen viikon takaisesta lumesta ja pakkasesta jaksoi sekin hämmästyttää. 




Kuten monesti aiemminkin, olen ollut kesän ensimmäisestä Vepsän reissusta sen verran innoissani, että 17 hehtaarin saarta on tullut kierreltyä ahkerasti. Seurakseni sain muutaman vuoden Facebook-kaverinani olleen Noran, jonka kanssa suuntasimme saariluontoa ihmettelemään.

Etenkin alkukesällä Vepsässä on valtava määrä lintuja. Haahkoja, lokkeja, kyhmyjoutsenia, hanhia sekä meriharakoita. Saarella runsaina joukkoina viihtyviä valkoposkihanhia ei näihin kuviin ole eksynyt, mutta isompi serkkunsa Kanadasta uiskentelee yhdessä otoksessa kyhmyjoutsenen kanssa. 

Vepsässä riittää luontokuvaajalle kohteita. Siksi jaksankin ihmetellä erästä työkuvioista tuttua henkilöä, joka juuri hiljattain mutisi "Mitä siellä Vepsässä on, ei yhtään mitään"

Hänenkin kameralleen löytyisi varmasti käyttöä, mikäli mies saisi sen verran aikaiseksi, että lähtisi päiväristeilylle Vepsään. Mutta ei, pitää vaan vuodesta toiseen jauhaa samaa virttä.