lauantai 27. helmikuuta 2021

Miljoonasade-kirja

Lueskelin hiljattain Mikko Lundellin kirjoittaman Miljoonasade-kirjan (Like Kustannus 2019). Miljoonasade on Jyväskylässä 80-luvun puolivälissä perustettu rockyhtye. 

Bändin tunnetuin jäsen on Lapualla vuonna 1957 syntynyt Heikki Salo. Miljoonasateen lisäksi hän on ollut mukana muun muassa radio- ja televisiotuotannoissa sekä kirjoittanut kirjoja ja näytelmiä.


Kirjailija Mikko Lundell on minulle tuntematon kaveri. Kynäilynsä on sen verran sujuvaa, että teos oli oikein mukavaa luettavaa. 

Heti ensimmäisiltä sivuilta löytyy hämmästyttävä juttu. Lundellin itsensä teinipoikana vuonna 1992 lähettämä fanikirje Miljoonasateelle oli yhä tallessa yhtyeen arkistoissa ja painettuna kirjan lehdille.

Miljoonasade tuli julkisuuteen 1986 Lapsuuden sankarille-kappaleella. Se soi se niin paljon, että siltä oli vaikea välttyä. Vaikka formaatteja oli vähemmän, sai esimerkiksi television Hittimittari-ohjelmasta valtavasti huomiota. 

Kirjasta paljastui, että kosmonautti Juri Gagarinista kertova Lapsuuden sankarille oli vuosia vanha kappale, jota esi-Miljoonasade oli veivannut keikoillaan vaihtelevilla sovituksilla. Biisihän on  ilmiselvä hitti, joten yllätyin, ettei siihen tartuttu aikaisemmin kuin 1986, jolloin bändi kiinnitettiin Finnlevyn Kräk-levymerkille. 

Kammottavilla Neurooppa- ja Kling Klang-nimillä ennen Miljoonasateen keksimistä toiminut orkesteri sai debyttialbuminsa Pesuhuoneesta keittiöön julki helmikuussa 1987. 

Muistan elävästi kun lukioaikainen luokkakaverini arveli kyseessä olevan Pelle Miljoonan uuden kokoonpanon. Hän ei liene ainoa, jolla on mennyt kaksi samantapaista nimeä sekaisin. 

Miljoonasade-nimen takana on Heikki Salon appiukko. Mies oli katsellut pellolle ja todennut, että tulisipa nyt oikea miljoonasade, jotta maa kastuisi. Kirjassa asia oli hieman erilailla esitetty, mutta luin sen jo vuosia sitten jostain musiikkijulkaisusta. 

Soundi-lehdessäkin vuosikymmeniä vaikuttanut toimittaja Juho Juntunen puolestaan on sitä mieltä, että Miljoonasade tarkoittaa siemensyöksyä. Ei hullumpi teoria sekään. 

Oma suhteeni Miljoonasateeseen oli ensimmäisen vuosikymmenen melko neutraali. Hyviä lauluja bändillä on aina ollut, diggailin esimerkiksi Olkinainen- ja Ostarin helmi-kappaleista heti tuoreeltaan. Koska 80-luvun lopulla piti kuunnella hevirokkia enemmän kuin lääkäri määräsi, jäi yhtyeeseen paremmin tutustuminen 90-luvun puolelle. 

Kaupunkifestivaali Down by the Laiturissa vuonna 1995 satuin mukaan roudausporukkaan, jonka tehtävänä oli auttaa Miljoonasadetta Samppalinnan maauimalassa. Bändi nimittäin teki historiaa soittamalla keikan veden alla altaan pohjalla, ensimmäisenä maailmassa. 

Huiman tempauksen arvoa en tuolloin vielä täysin ymmärtänyt, mutta vuosien vieriessä sitä on oppinut arvostamaan eri tavalla. Hienoa, että sain olla mukana. 

Vedenalainen keikkailu ei jäänyt orkesterin ainoaksi tempaukseksi. Sittemmin se soitti kuumailmapallossa Tampereen yllä ja muitakin kummallisuuksia löytyy cv:stä. 

Olen aina pitänyt Miljoonasadetta keskimääräistä älykkäämpänä bändinä. Yhtyeen jäsenistä valtaosa oli lähemmäs kolmekymppisiä akateemisia harrastajamuusikoita saadessaan levytyssopimuksen 80-luvun puolivälin jälkeen. 

Hurjia pano- tai kännäysjuttuja kirjasta ei löydä ja muutenkin orkesterin taival tuntuu olleen melko seesteistä. Keskinäiset yhteenototkin viittaavat normaaliin elämään, eivätkä päihteiden kyllästämään sekoiluun. 

Miljoonasadetta ei suinkaan ole kuopattu. Bändi toimii yhä, joskin huomattavasti säästeliäämmin kuin huippuvuosinaan 80- ja 90-luvulla. 

Yhtyeestä vuonna 2014 eronnut kosketinsoittaja, muun muassa Tulkoon rakkaus- ja 506 ikkunaa-hitit säveltänyt Olli Heikkinen kuoli kesäkuussa 2020. 



torstai 25. helmikuuta 2021

Pilkillä Hirvensalossa

Viime lauantai kului rattoisasti Turun Hirvensalossa, jossa sijaitsee ammattiyhdistykseni kesäkoti Mäntyniemi. Homman nimi oli pilkkiminen. 

Wikipedia määrittelee pilkkimisen seuraavasti. "Pilkkiminen on kalastusmuoto, jossa kaloja ongitaan talvella järven tai meren jäähän kairalla poratun reiän kautta. Pilkkiä voi myös kesällä, esimerkiksi veneestä tai laiturilta". 

Paikalla oli muutamia entisiä ja nykyisiä postilaisia, eikä juuri ja juuri plussan puolella olleessa säässä tullut erityisemmin kylmä. Tuuli ei sopinut rantaan.

Tyydyin olemaan huolto- ja kannustusjoukoissa, koska omia kalastusvehkeitä ei sattunut mukaan. Jään kestävyydestä ei ollut epäilystä - kairaamisen perusteella sitä oli rannan tuntumassa jopa 30-40 senttiä. 

Ahdin antimet eivät olleet kovin suotuisat. Tuntikausien yrittämisen jälkeen oli aika kerätä kamppeet jäältä ja siirtyä virvokkeiden pariin. 

Vaikka ulkona ei päässyt vilu pahemmin tulemaan, oli melkoista luksusta siirtyä sisätiloihin, jossa takkatuli loimusi. Perniön paistinmakkarapaketti ei ollut kuin näyttää. 

Mäntyniemessä olisi viihtynyt pari tuntia kauemminkin. Ehkä kevään mittaan palataan asiaan. 









sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Kolkannokka 14. helmikuuta

Tätä kirjoittaessani ulkona on vesikeli. Aivan toisenlaista oli viikko sitten sunnuntaina, jolloin tuli käytyä jälleen Turun Ruissalon saaren kärjessä Saaronniemessä ja Kolkannokassa

Tuuli puhalsi pohjoisesta, jolloin Kolkannokassa ja Saaronniemen uimarannalla oli lokoisat oltavat pakkasesta huolimatta. Kun sattui kävelemään kohdissa mihin tuuli osui, olikin sitten aivan hemmetin kylmä. Mutta noin muuten olisi voinut vaikka viettää piknikkiä esimerkiksi Kolkannokan epävirallisella nakurannalla, johon ei tuule juuri koskaan. 

Välillä voi joku kuvakin onnistua toista paremmin. Sellaisena pidän tätä ylimmäistä otosta, jossa kaveriporukka seisoskelee Kolkannokan kärjessä. Vähän tieteiselokuvamaista fotoa ei ole jälkikäsitelty millään ohjelmalla, vaan kuvasin vastavaloon useita ruutuja, joista tämä sattui erottumaan parhaana. 














perjantai 12. helmikuuta 2021

Saaronniemessä 6. helmikuuta

Lauantaina 6. helmikuuta olisi ollut potentiaalia lähteä pidemmällekin reissulle luonnon helmaan, mutta päädyin jälleen vakiopaikkaani Turun Ruissaloon ja tarkemmin Saaronniemeen.  

Keli oli todella komea kuten viimeaikoina on tapana ollut. Tuulta ei ollut nimeksikään ja Saaronniemen kallioilla tarkeni vallan mainiosti. Kuvattavaakin löytyi vaivatta. 

Koska en käynyt läheisessä Kolkannokassa, jäi Ruissalon oloissa harvinainen lintu näkemättä. Kuulemma kaislikon suojissa oli seisoskellut itse harmaahaikara. Harmi kun kukaan tuttu tai muu neuvokas ulkoilija ei sattunut tulemaan vastaan tai vinkannut moisesta ihmeestä. 














keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Talvinen Rauvolanlahti

Kävin jokunen päivä sitten kävelyllä Turun ja Kaarinan rajamailla sijaitsevalla Rauvolanlahdella. Kovin oli talvista ja maisemat kauniita. 

Vähän arvelutti millaisessa kunnossa lintuvetenä tunnetun Rauvolanlahden pitkospuut mahtavat olla. Reitti kaislikon läpi on leveistä lankuista huolimatta ainakin muina vuodenaikoina paikoin vetinen.  

Ulkoilijoiden jalkojen alle pakkaantunut lumi oli kumminkin hyvä käveltävä, eikä välillä reippaastikin notkuva alusta pettänyt. Pitkospuiden alla lilluva vesi ei ollut vielä tuolloin kauttaaltaan jäätynyt, ihme kyllä. Toista lienee nyt, kun pakkasta on ollut koko viikon reippaasti yli kymmenen astetta. 

Kiersin lenkin Vaarniemen luonnonsuojelualueen kautta. Reitille ei osunut kuin muutama hassu ulkoilija, vaikka olisi luullut noin komeana päivänä sakkia olevan liikkeellä. 












sunnuntai 7. helmikuuta 2021

Jäätaidetta Kolkannokassa

Lounais-Suomessa on pitkästä aikaa kunnon vanhan ajan talvi. Viime vuonnahan ensilumi satoi vasta helmikuun lopulla ja suli samantien pois. Eikä tarvinnut paljon palella koko talvena, ehti jo tottua leutoon säähän. 

Muutaman päivän flunssan potemisen ja sisälläolon jälkeen käväisin happihyppelyllä Turun Ruissalossa

Pakkasta oli auton mittarin mukaan 13 astetta. Radiosään perusteella puolestaan 12 astetta kuvissakin kauempana merellä näkyvällä Rajakarin mittausasemalla. 

Saaronniemen uimarannan tuntumassa tarkeni vallan hyvin, koska tuuli ei osunut sinne. Kerrankin puhalsi pohjoisesta, eikä edestä mereltä kuten yleensä. 








Kolkanniemen kärjen jäätaidetta ei voinut kuin ihailla. Löytyi jos jonkinlaista muodostelmaa.