Pikku-Pukin Promenadilla 29.9.

Viime sunnuntaina kävin kamera kaulassa ulkoilemassa Turun Ruissalossa. Raittiin ilman ohella oli tarkoitus katsella luontoa sillä silmällä, jos olisi jo ruskaa ilmestynyt puihin. 

Syksyn väriloistolla ei voinut oikein vielä kehua. Tätä kirjoittaessani, vajaata viikkoa myöhemmin, on tilanne päässyt jo muuttumaan. 

Tilastollisesti paras ruska Turun seudulla on lokakuun 12. päivä. Tämän opin Turku TV:n mainiosta, ikävä kyllä pari vuotta sitten lakkautetusta, Luonto plus-ohjelmasta. Siinä asiantuntija Ari Karhilahti kertoili maallikkoa esittäneelle toimittaja Ann-Mari Rannikolle kaikenlaista ihmeellistä luonnosta.

Lenkkini taittui navakassa tuulessa. Olisi pitänyt ymmärtää ottaa kaulahuivi mukaan, sen verran viima haittasi menoa.  

Reitti alkoi Ruissalon Kansanpuistosta. Hetkeksi mielen valtasi vallan nostalginen olo muistellessani takavuosien Ruisrockeja, joihin osallistuin peräti 29 kertaa. 

Päälavalla, jota sittemmin alettiin rantalavaksi kutsua, soitteli isoja maailmantähtiä kuten ZZ Top, Iron Maiden, Neil Young & The Crazy Horse, Nirvana, Aerosmith, Red Hot Chili Peppers, Faith No More ja Motörhead. Nyt samaan paikkaan päästetään heilumaan kaiken maailman almoja ja ellinooria. 

Matka jatkui pitsihuviloiden reunustamaa Pikku-Pukin Promenadia pitkin Jarno Saarisen tielle ja sieltä takaisin Kansanpuistoon. 

Mitään järin ihmeellistä ei muistikortille tarttunut, mutta ainakin ylin kuva vaahteranlehdistä onnistui mielestäni erinomaisesti. 

Elokuiset fotoilut Ruissalossa osa 3

Kuten kahdessa aiemmassa blogijutussa kerroin, kertyi Mercian ja Sofian kanssa niin valtava määrä kuvia, etten millään saanut niitä typistettyä yhteen tai edes kahteen julkaisuun. Niinpä elokuisen kesäpäivän kuvasatoa on vielä kertaalleen tarjolla. 

Ruissalon Kansanpuiston auringonkukkapellolta on kivenheitto Turun kasvitieteelliseen puutarhaan. Loppukesällä parhaassa kukoistuksessaan olevat yksivuotiset koristekasvit olivat aiemmilla käyntikerroillani tulleet tutuksi, joten miljöö oli päivänselvä mallikuvauspaikka. 

Mercia ja Sofia sulautuivat hyvin värikkäiden koristekasvien sekaan. Perhosetkaan eivät lähteneet heitä karkuun. Yleensä ne ampaisevat välittömästi lentoon ainakin kun minä olen lähellä. 

Kasvitieteellisen ulkopuutarhaan on aikojensaatossa istutettu puita ympäri maailmaa. Vallitsevana lajina on kuitenkin ikivanhoja tammia kuten Ruissalossa muutenkin. Turhaan ei päärakennuksen Cafe Vanhaa Tammeakaan ole nimetty.

Eräs tammivanhus on siitä erikoinen, että siihen mahtuu ihminen sisälle. Nyt selvisi, että kaksikin. 

Sofian kanssa otimme kolme vuotta sitten kuvia samassa puutarhassa. Linkeissä

https://kaislatuuli.blogspot.com/2021/06/sofia-ruissalossa-osa-1.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2021/06/sofia-ruissalossa-osa-2.html

Elokuiset fotoilut Ruissalossa osa 2 - Mercia

Olin elokuun lopulla naapurissani asuvien Mercian ja Sofian kanssa ottamassa kuvia Turun Ruissalossa. 

Ruissalon Kansanpuiston edustalla oli ainakin vielä tuolloin auringonkukkapelto, joka eli täyttä teräänsä. Molemmista päistä aluetta oli ehditty nyppiä jonkun verran kukkia pois, mutta keskelle ei ollut kukaan jaksanut vaivautua rämpimään. Kuvausmiljöö oli suorastaan erinomainen. 

Brasilialaistaustaiset äiti ja tytär ovat sen luokan kaunottaria, että harrastajakuvaajalle oli aivan napakymppi saada heidät samaan aikaan paikalle. 

Kun vielä molemmat ovat luontevia kameran edessä, ei voisi paljon enempää vaatia. Varmasti naisten tanssitaustalla on vaikutusta siihen, ettei kumpikaan patsastele tai ihmettele miten päin pitäisi olla. 

Kaikki julkaistut kuvat on otettu vastavaloon. Se näytti paremmalta kuin toisinpäin, vaikka vaarana moisessa on, että kuvista tulee liian tummia. Kun vertaan perinteisiä otoksia näihin, ei kahta puhettakaan kummat valitsin. 

Kuvia kertyi satoja. Muistikortin perkauksenkin jälkeen jäljelle jäi noin 350 fotoa. Niinpä blogijuttu on pakko jakaa peräti kolmeen osaan, koska näin hyviä otoksia ei yksinkertaisesti voi jättää julkaisematta. 

Ykkösosa löytyy linkistä https://kaislatuuli.blogspot.com/2024/09/elokuiset-fotoilut-ruissalossa-osa-1.html

Elokuiset fotoilut Ruissalossa osa 1 - Sofia

Olin viime viikolla Turun Ruissalossa kuvaamassa kahden kaunottaren kanssa. Mercia ja Sofia ovat äiti ja tytär, jotka sattuvat asumaan tässä aivan lähistöllä. Takavuosilta tiesin, että kuvien onnistumisprosentti oli taattu, koska heistä ei yksinkertaisesti pysty ottamaan huonoja kuvia. 

Mielessä oli aika montakin kuvauspaikkaa, mutta ensinnä sellaiseksi valikoitui Ruissalon Kansanpuiston lähellä oleva auringonkukkapelto. 

Kukkia ei oltu vielä ehditty poimia pois, jolloin oli helppo rajata valtaisa keltainen kukkameri mallien taakse. Vaikka lajike ei ollutkaan sitä suurinta pizzan kokoluokkaa, hyviä juuri nämäkin olivat. 

Hieman jotain menneiden aikojen ranskalaista elokuvatähteä muistuttava Sofia on aivan ilmiömäinen malli. Hänellä on paljon omia ideoita, joita ilman kuvat saattaisivat olla yksitoikkoisempia. 

Onnistuneita fotoja tuli niin paljon, että rankan karsinnankin jälkeen niillä voisi täyttää useamman blogijutun. Tässä nyt kuitenkin kaksitoista kuvaa Sofiasta. Seuraavassa osassa lisää Mercian kera. 

Pikku-Pukin promenadilla 12. maaliskuuta

Viime tiistaina töihin lähtiessäni nappasin kameran mukaan. Tarkoituksena käväistä jossain luontokohteessa päivän aherruksen päätteeksi. Littoisenjärvi oli mietintälistalla, mutta lopulta paikaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Turun Ruissalo. 

Kevätaurinko paistoi iltapäivällä täydeltä terältä. Ajelin Kuuvaan katsomassa ovatko käärmeet jo heränneet talvihorroksestaan. Parkkipaikan lähellä on matelijoiden talvipesä, jonka partaalle saapastelin suurin toivein. 

Yhtään luikeroa en aluetta kierrellessäni nähnyt. Menneinä vuosina sieltä on saattanut bongata auringossa lämmitteleviä kyitä. Todennäköisesti olin liian aikaisin liikkeellä - parin viikon kuluttua pääsiäisenä tilanne saattaa olla toinen. 

Linkissä kuvia keväältä 2022, jolloin tärppäsi https://kaislatuuli.blogspot.com/2022/04/paasiaisluontoa-kuuvassa.html

Jotta Ruissalo ei olisi ollut hukkareissu, päätin kävellä Pikku-Pukin rantapromenadin päästä päähän. Se on komeiden pitsihuviloiden reunustama reitti, joka alkaa Ruissalon Kansanpuistosta. 

Onnistuin missaamaan Turun satamaan menossa olleen Baltic Princess-aluksen muutamalla minuutilla. Laivan ahteria ei paljon viitsinyt kuvata. Muuta liikennettä jäisellä merellä ei ollutkaan. 

Alempana kuvajonossa näkyvää keltaista merimerkkiä ihmetteli alan asiantuntijakin, joka Facebookin Ruissalon ystävät-ryhmässä sitä kommentoi. Hänen jos jonkun pitäisi kepin merkitys tietää. Yleensä sama kaveri selvittää välittömästi joka ikisen mereen ja vesiliikenteeseen liittyvän asian.