Lauantaina 27. kesäkuuta allekirjoittaneelle tarjoutui mahdollisuus venekyytiin, jonka suuntana oli
Seilin saari ja
Nauvo.
Seilin saarella on synkkä historia. Sinne on aikoinaan viety spitaalisia ja saaressa on ollut mielisairaala.
Seilin menneisyydestä olen kertonut kattavasti blogijutussani vuodelta 2013. Klikkaa tuolta
http://kaislatuuli.blogspot.com/2013/03/seilin-saari.html
Startti tapahtui
Vepsän ulkoilusaaresta, jonne piti ensin mennä vesibussi
MS Lilyllä. Se ei kausikortin omistajalle ollut minkäänlainen ongelma.
Laivalla oli monenlaista säätäjää. Äänekkäin porukka oli luullakseni
Romaniasta. Siellä vaikuttaisi olevan aikalailla erilainen kulttuuri kesäpäivän vieton suhteen kuin
Suomessa. Ainakin nämä herrat osasivat pitää hauskaa ennen kuin paatti edes lähti. Suomalaiset sen sijaan ihmettelivät totisina minne mahtuisivat istumaan.
Aivan
Jethro Rostedtin näköinen kaveri hermostui eräälle ulkolaisseurueen jäsenistä. Apuun tarvittiin Lilyn henkilökuntaa. En tiedä mitä tapahtui, mutta istuin vieressä peräkannella kun osapuolet selvittivät asiaa. Ulkolainen kaveri vaikutti hämmästyneeltä kaikesta ja jäikin vaikutelma, että muita vaan vitutti heidän hauskanpitonsa.
Lauantaina oli lämpöä lähemmäs 30 astetta. Ei mitenkään optimaalinen keli minulle, mutta veneilyyn lähes täydellinen.
Airistolla oli jonkun verran aaltoja. Keskipenkillä istuessani sain olla vähän varuillani, mutta en ainakaan kastunut pisaran vertaa noin puolen tunnin matkalla, joka Vepsästä Seiliin kesti.
Paavolan Jani kiinnitti veneensä Seilin päälaituriin. Merimatkan jälkeen rannassa vasta tajusin kuinka helkutin kuuma ilma onkaan!
Helteisellä kyläraitilla kävellessämme huomasin, että paikat ovat jonkun verran muuttuneet sitten viiden vuoden takaisen käyntini. Massiivinen venelaituri oli sillä välin rakennettu lahden poukamaan, jonka rantaniityllä laidunsi kymmeniä lehmiä edellisellä visiitilläni.
Seilissä ei viisi vuotta sitten ollut myöskään ravintolatoimintaa muuta kuin
Turun yliopiston tutkijaväelle. Nyt entisen mielisairaalan tiloissa oli ruokaa ja juomaa myynnissä.
Kassajono oli sen verran pitkä, että siinä sai hikoilla varmaan vartin verran. Noutopöydän antimet vähän houkuttivat. Tilasin kumminkin jonon sammutukseen ison tuopin.
Oluen hinta yllätti, koska arvelin sen olevan huomattavasti kalliimpi kuin seitsemän euroa. Onneksi tuopillinen oli kunnon 0,5 litraa, eikä mikään 0,4 pelleily.
Sisäpihalta ravintolan läheisyydestä oli hankala löytää varjopaikkaa. Kun pöytä vihdoin löytyi, istuutui seuraamme kaksi ruokailemaan tullutta varttuneempaa ladya. Toinen oli asiallinen, mutta toisesta en voi sanoa samaa. Liekö helle tai yllättävä miesseura sekoittanut pään.
Erehdyin ensin kysymään mitä ruoka maksoi. Kuulemma 16 euroa. Olisin veikannut kalliimmaksi.
Seuraavaksi utelin millä he ovat tulleet Seiliin.
"Yhteysaluksella, josta toiset vielä jatkoivat Gullkronaan". Totesin, ettei se ole se yhteysalus, vaan Turusta käsin liikennöivä
MS Norsskär. Yhteysalus on se, joka ajelee Nauvosta Seilin kautta
Rymättylän Hankaan.
Silloin naisella kilahti täysin.
"Siis sä alat inttämään jostain yhteysaluksesta! Mitä välii sillä on mikä se on! Siis mä en käsitä että tuollaisesta intetään, hyh!".
Omakin vitutuskäyräni alkoi nousemaan, mutta jotenkin sain pidäteltyä sanomisiani. Veikkaan, että jos olisin laukonut vielä sanankin ihan mistä tahansa aiheesta, olisi jääprinsessa seuraavaksi vedonnut
me too- juttuihin ja huudellut apuun
Ohisaloa tai
Biaudetia.
Seilin kirkossa oli opastus meneillään. Se oli ilmeisesti maksullinen, mutta piipahdimme nopeasti katsomassa paikkoja, eikä opaskaan ruvennut enää siinä vaiheessa ropoja pyytämään.
Kirkon takana sijaitseva hautausmaa on askeettisuudessaan ehkä karuin jonka olen nähnyt. Voi vain kuvitella millainen elämä sinne haudatuilla on ollut.
Seilistä ei Paavolan veneellä kauan ajellut Nauvoon. Pohjoissatama oli aivan täynnä, joten satamamestari neuvoi meidät kirkonkylän toiselle puolelle.
Nauvon keskustan huoltoasema SEO on askeettisesta ulkomuodostaan huolimatta hyvä ja edullinen lounaspaikka. Verrattuna siihen, että parin sadan metrin päässä satamassa syöt ylihintaista, törkeän ohkaista pizzaa, saa SEOlta kunnon kotiruokaa lompakon juurikaan keventymättä.
Kello tikitti yllättävän nopeasti, vaikka venematkoihin ei mennyt pahemmin aikaa. Nauvon kirkonkylän katselu jäi hiukan kesken. Oli lähdetävä kohti Vepsää, jotta ehtisimme kello 18 paluulaivalla Turkuun.
Kyllä oli hieno päivä merellä! Turkuun palatessani olin aivan puhki helteestä ja hikoilusta. Toivottavasti tänä kesänä toteutuu toisenkin kerran jonkinlainen veneajelu lähivesillä.