Muistoja Budapestista kesältä 2011

Ensi vuoden elokuussa tulee kuluneeksi 15 vuotta Unkarin Budapestin matkasta. Sen kesto oli kuusi päivää ja hinta nykymittapuulla vaivaiset 360 euroa. Samalla hinnalla ei pääse enää oikein minnekään. Syynä käytetään milloin koronaa, milloin Ukrainan sotaa ja milloin mitäkin. 

Matkanjohtajana toimi Matti Viki Vikström ja porukassa oli muistaakseni kymmenen osallistujaa. Vajaan viikon aikana kaupungista sai laajan käsityksen. 

Ohjelmistossa oli muun muassa myös Tonavan jokiristeily, vierailut Budapestin eläintarhassa ja vanhojen neuvostoaikaisten patsaiden hautausmaalla Momento Parkissa, metroajeluja, kauppahallissa asiointia, funikulaariajelu sekä Sankarien aukion patsaiden ihmettelyä. 

Yhtenä päivänä osa matkaseurueestamme kävi Euroopan suurimmilla musiikkifestivaaleilla Szigetissä. Se järjestettiin osin samaan aikaan lomamme kanssa. 

Vaikka seurueemme oli noinkin laaja, olin ainoa joka sairastui matkan jälkeen. Onneksi tosiaan vasta päivää myöhemmin kotona Turussa, sillä lentokentällä- ja koneessa olisi ollut tukalaa. 

Paska lensi viikon, kuumetta oli korkeimmillaan 39,5 ja lämpöä parisen viikkoa. Laihduin yksitoista kiloa. Piti jättää muutama loppukesän riento väliin, koska en halunnut olla löysät housuissa Tall Ships Racessa tai Vepsän Muinaistulien yössä. 

Syyksi moiseen paljastui kampylobakteeri, joka on yksi yleisimmistä ruokamyrkytyksen aiheuttajista. Kampylobakteeri tulee yleensä eläimistä, erityisesti siipikarjasta ja tarttuu ihmiseen huonosti kypsennetyn lihan, veden tai suoran kosketuksen kautta. Tiedä sitten mistä se minulle tuli, epäilen erästä katukeittiötä hotellimme lähistöllä. 

Kun koronahommat tulivat keväällä 2020 ajankohtaiseksi, totesin jollekin, ettei se voi kampylobakteeritartuntaa pahempaa olla. Kolme kertaa koronan sairastettuani voinen todeta, ettei ole lähelläkään.

Matkakuvista voi nähdä monia ulottuvuuksia. Huomasin sen karvaasti myöhemmin syksyllä. Eräs hauskaksi tarkoitettu otos, jossa kaksi isoa miestä ruokkii ahnaita kameleita Budapestin eläintarhassa, kääntyi aivan päälaelleen. 

Toinen miehistä, joka ei ollut edes kuvaa nähnyt, koki tulleensa verisesti loukatuksi. Joku oli kommentoinut hänelle, että "onpas sinulla iso maha siinä kamelikuvassa". Hän veti moisesta lausunnosta kauheat raivarit. Lisäksi kaveri kuvitteli, että nyt hän on pakki pystyssä "internetin etusivulla", jolloin koko komeus näkyy kaikkialla maailmassa Albaniasta Grönlantiin. 

Episodia päätyi sovittelemaan useampikin välikäsi. Että ei tämä sentään noin kauheaa ole ja koitetaanpa nyt vaan pitää rauha maassa. 

Olen tämän reissun jälkeen käynyt kerran Budapestissa, vuonna 2018. Kyseessä oli puhtaasti konserttimatka, mutta siihen saatiin sovitettua jonkun verran muutakin kulttuuria. Ajankohta oli marraskuu, ei ehkä paras mahdollinen lomakuu tuollakaan, mutta eipä se nyt hassumpikaan ollut. Aiheesta tarkemmin linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2019/04/budapestissa-osa-4-axel-rudi-pellin.html

Kasvitieteellisen puutarhan joulua

Ruissalossa sijaitsevan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan portti käy kesäaikana allekirjoittaneen toimesta varsin tiheästi. Nähtävää toki riittää muulloinkin; varsinkin jos menee sisäpuutarhan kasvihuoneisiin tutkimaan paikkoja. Siellä on mahdollisuus kokea trooppinen sademetsä vuodenajasta riippumatta. 

Museokortti käy tännekin. Sitä vilauttamalla välttää kahdentoista euron sisäänpääsymaksun. Eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet ja työttömät pääsevät ihmettelemään kasveja puoleen hintaan. 

Joulun alla paikkoja oli pantu teeman mukaisesti jouluiseksi. Hauskannäköisiä tonttu-ukkoja killui siellä sun täällä. Kaktuksissa ehkä siksi, että pysyvät paremmin kiinni. 

Kasvihuoneissa elelee pieniä papukaijoja. Kännykällä niiden kuvaaminen ei oikein onnistu, eikä digikameralla lämpölamppujen kellertävän valon takia. Sitäkin tosin on kokeiltu ihan mallin kanssa, eikä lainkaan hassummin tuloksin https://kaislatuuli.blogspot.com/2019/12/joulutunnelmia-ja-mallikuvausta.html

Kahvila Paratiisin joulua

Jokin aika takaperin käväisin Turun Ruissalossa sijaitsevassa Kahvila Paratiisissa. Monelle nimi ei ehkä soita kelloja, mutta Villa Bella Vista saattaa sen tehdä. Kyseessä on sama rakennus, kaksi eri nimeä. 

Kahvila Paratiisi on kolmen sisaruksen perustama pop-up-kahvila Bella Vistan tiloissa. Tarjolla on omassa keittiössä leivottua makeaa ja suolaista, juomia sekä pitsihuvilatunnelmaa merinäköalalla. Kahvila ei ole auki päivittäin, vaan ilmoitettujen tapahtumien aikaan. 

Kahvilan yhteydessä on Villa Bella Vistan sisustus- ja lahjatavarapuoti. Valikoimasta löytyy mm. keskieurooppalaisia gobeliinikudottuja tyynynpäällisiä, seinävaatteita ja käsilaukkuja, englantilaisia peltipurkkeja sekä suomalaisia painotuotteita kuten kortteja ja vihkoja. Myös paikallisten käsityöläisten luomukset on huomioitu. 

Villa Bella Vista on aikoinaan tunnettu Ulapan kesäsiirtolana. Eräs hyvä ystäväni innostuu toisinaan muistelemaan 1960-luvun pitkiä ja lämpimiä kesiä, jolloin hänkin temmelsi alueella äitinsä ollessa kesäsiirtolassa keittäjänä. 

Villa Bella Vista löytyy osoitteesta Iso-Pukintie 39, 20100 Turku. Rakennuksen historiasta voi lukea linkistä https://villabellavista.fi/historia/

Talvipäivänseisaus Ruissalossa

Sunnuntaina 21. joulukuuta oli pitkästä sellainen ilma, että ulos saattoi lähteä ilman kastumista. Loppuvuosi on ollut ainakin Lounais-Suomessa melko poikkeuksellinen, koska vettä on tullut lähes kaksi kuukautta päivittäin. En muista vastaavaa menneiltä vuosilta.  

Ajellessani Turun Ruissaloon iltapäiväyhden kieppeillä, alkoi tosin taas ropista siihen malliin, että tuulilasin pyyhkijät saivat hommia. Onneksi tilanne oli vain tilapäinen.

Ruissalon Saaronniemessä kävellessäni jopa aurinko pilkotti jonkun aikaa. Perin harvinainen ilmiö viime aikoina. Ehkä sen takia talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä, tuntui paljon pidemmältä kuin lähiaikojen sadepäivät. 

Saaronniemen Kolkannokassa kävi melkoinen viima. Näpit olivat jäätyä kameraa käsitellessä. Jonkun verran käyttökelpoista kuvaa tuli siitä huolimatta. 

Noin viiden kilometrin päässä Kolkannokasta siintävä Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsä näytti upealta taivaanrannan väriloistossa. Vesibussiliikenne saareen alkaa jälleen touko-kesäkuun vaihteessa. Tuskin maltan odottaa.