Teneriffaa muistellessa

Tällä viikolla tuli kuluneeksi kahdeksan vuotta edellisestä Teneriffan reissusta. Eipä niin, ettenkö muutenkin muistaisi ulkomaanmatkojeni ajankohtia, mutta mukava kun Facebookin Muistot-osio niistä jaksaa kertoa. 

Tammikuun 2017 reissu oli kohdallani toinen, joka suuntautui Kanarian saariin kuululuvalle Teneriffalle. Mukana meitä oli kymmenen hengen porukka, matkanjohtajana Matti Viki Vikström. 

Tarkempi kohdepaikkamme oli Puerto de la Cruz, joka on Teide-tulivuoren pohjoispuolella sijaitseva hieman yli kolmenkymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ja yksi Kanarian saarten suosituimmista matkakohteista. 

Vaikka en ole mikään auringonpalvoja, jäi viikosta mieleen, ettei ainakaan tarvinnut lämpötilan puolesta hikoilla. Yhtenäkin päivänä oli +14 ja vesisade. 

Retkellä Teneriffan eteläosiin, totesimme Sunttu Sundellin kanssa, että jos tänne vielä joku päivä tulemme, on hotellin oltava siellä, eikä saaren pohjoisosassa. Kylmä olutkin nimittäin tuntui taivaalliselta aurinkovarjon alla Los Christianoksen kolmenkymmenen asteen lämmössä.  

Ensimmäisen kerran matkailin Puerto de la Cruzissa alkuvuodesta 2011. Tuolloin lomaviikko sujui katastrofaalisesti. Olin todella helpottunut lentokoneen laskeuduttua takaisin kotimaan kamaralle.

Mitään kammoa matkakohdetta kohtaan ei kuitenkaan tullut, vaikka heti ensimmäisenä iltana huonekaverini alkoi tehdä itsemurhan hyppäämällä hotellin parvekkeelta. Humalainen, 140 kiloinen mies vaappumassa huteralla kaiteella ei ole paras mahdollinen yhdistelmä. 

Onneksi tämä tuoreempi reissu meni mutkattomasti. Hotellimme Catalonia Las Vegas oli tosin aika kolkko sinänsä loistavasta sijainnistaan huolimatta. All inclusive-juomien hakukin oli kuin Kelan tiskillä jonotus, vaikka luulisi homman sujuneen tuosta vaan. 

Viikon aikana tuli nähtyä yhtä sun toista. Retkiä oli ehkä turhankin paljon; eläintarha Loro Pargue kaupungin kupeessa, vaikeammin tavoitettava Mascan vuoristokylä, Teiden kansallispuiston reissu ja kaupanpäälliseksi vielä kymmenen tunnin saarikierros Suntun kanssa. 

Matkaseurueesta kaksi on nyttemmin poissa. Aulis sairasteli jo matkamme aikoihin, mutta eli vielä jonkun vuoden. Jouska vaihtoi hiippakuntaa muutama vuosi sitten. 

Valoja ja varjoja Saaronniemessä

Viime sunnuntaina ulkoilukohteeksi valikoitui jälleen aina takuuvarma Turun Ruissalon Saaronniemi. 

Otin varmuuden vuoksi nastakengät mukaan, koska tallatut polut ovat paikoitellen todella jäisiä. Ihme ja kumma, Saaronniemessä olisi pärjännyt hyvin tavallisillakin lenkkareilla. Maa oli pääosin märkä. Totaalisen jäisiin kohtiin törmäsin vain kahvila Villa Saaron edustalla. 

Mitenkään erityisen talviselta ei Ruissalossa näyttänyt. Joku oli jopa surffaamassa, kadoten yhtä nopeasti näköpiiristä kuin siihen pöllähtikin.  

Bongasin tuttuja talviuimareita Saaronniemen saunan edustalta. Kuulemma oikein hyvin tarkeni pulahdella hyiseen veteen. Lauteilla sen sijaan oli niin paljon sakkia, ettei sekaan meinannut mahtua. 

Koska valo oli iltapäivän alkupuolella varsin kova, tuli kuvistakin tummia sekä tarkoituksella että tahottomasti. Vastavaloon kuvaaminen lienee yksi bravuureistani, joten ei sinänsä mitään uutta. 

"Ota kuviisi mukaan ihmisiä", kehotti eräs Turun Sanomien toimittaja vuonna 2005 kesäterassilla Aurajoen rannassa. Olen yrittänyt noudattaa neuvoa. Totta on, että fotoista tulee elävämpiä jos mukana on ihminen vaikkapa vain mittatikkuna jossain kohtaa ruutua. 

Luksusmökkeilyä Lootholmassa

Viime viikonloppu kului Kustavissa Lootholman matkailualueella. Ennen muinoin Kustavin Lomakeskuksena tunnettu paikka on kokenut varsinaisen renessanssin viime vuosina. Entisestä muistuta enää oikein mikään. Vanhat rakennukset ja legendaarinen Helena-kuunari on purettu, tilalla on luksusmökkejä ja uusi ravintolarakennus.

Ajatus Lootholmasta juolahti mieleeni reilu vuosi sitten. Homma konkretisoitui tammikuun kolmantena viikonloppuna, jolloin kokoonnuimme kaveriporukalla Kustavissa. Operaatio uusiutui nyt vuotta myöhemmin. 

Koska Penttisen Mika kuuluu Pro-liittoon, saa hän mökeistä alennusta huimat 40 prosenttia. Muuten viikonlopun vietto alueen isoissa luksusmökeissä maksaisi noin tuhat euroa. Nyt pääsimme huomattavasti edullisemmin. 

Kämppämme oli ylimmässä kuvassa näkyvä valtava, peräti kahdentoista hengen talo. Mustaksi maalattu kulmikas rakennus ei ehkä esteettistä silmää hivele, mutta ajoi hyvin asiansa nestepitoisen viikonlopun tukikohtana. 

Viikonlopun keli oli mitä mainioin. Tammikuun lämpö oli varmasti lähempänä kymmentä plusastetta. Vuosi sitten kärvistelimme viidentoista asteen pakkasessa. 

Viidelle ihmiselle tilaa oli vähän liikaakin. Ainoana miinuspuolena näkisin liian pienen saunan. Hikikoppi oli mitoitettu kolmelle keskikokoiselle ihmiselle. Vuosi sitten reilusti pienemmän mökin saunaan olisi helposti mahtunut kymmenkuntakin innokasta. 

En mene takuuseen, mutta terassin nurkassa saunan ikkunan alapuolella ollut palju vaikutti sekin pienemmältä kuin viimeksi. Ihmeen hyvin ammeeseen kuitenkin mahtui nauttimaan poreilusta.

Alustavasti oli jo puhetta, että ensi talvena homma otetaan uusiksi. Mökki lienee silloin joku muu kuin tämä, koska saunan pitäisi olla isompi. 

Ruissalon kauneutta 12. tammikuuta

Viime sunnuntaina oli jälleen aika käväistä Ruissalon saarella Turussa. Pakkasen ei voi sanoa paukkuneen, mutta mittari oli siinä miinus kahdeksan kieppeillä. Kuvista sitä saattaa olla vaikea uskoa, koska sinertävä meri ja kirkas auringonpaiste eivät oikein anna uskottavaa kuvaa lämpötilasta. 

Ensin kävin Kuuvannokalla, jonne on opastaulun mukaan parkkipaikalta 900 metrin kävely. Perillä odotti erikoinen näky, koska harvemmin talvella törmää melojiin. 

Toinen kaveri huomasi minut ylhäällä kalliolla ja avasi sanaisen arkkunsa. Ei ole kuulemma kovin tavanomaista meloa tammikuussa, mutta sään niin salliessa homma kyllä onnistuu. Ja hyvin näytti sujuvan. 

Jäin suustani kiinni pariskunnan kanssa, joka mökkeilee Velkuan Palvan saaressa. He lähtivät sunnuntaikävelylle Kuuvannokalle tuttavan suosituksesta ja kovasti tuntuivat pitävän näkemästään. 

Saaronniemen parkkipaikka oli niin täynnä autoja, etten muista kertaakaan aiemmin talviaikaan moista ruuhkaa todistaneeni. Liikkeellä oli talviuimareita, grillaajia, pyöräilijöitä, koiranulkoiluttajia ja vaikka mitä. Tästä ei talvipäivä enää paljon parane.

Henna & Sofia Karjurockissa

Uudenkaupungin kupeessa Lokalahdella järjestettävää Karjurockia mainostetaan Suomen suurimpana maalaisfestarina. Sitä se epäilemättä onkin, vaikka tapahtuma tunnetaan lähinnä vain Varsinais-Suomessa. 

Kävin Karjurockissa ensimmäisen kerran kesällä 2010, jonka jälkeen viisi kertaa putkeen. Viime kesänä yhdeksän vuoden tauko loppui - suuntana oli jälleen Lokalahden Nopperla. 

Olisin varmasti muutenkin mennyt pitkästä aikaa Karjurockiin, mutta nyt sisäänpääsy järjestyi tutun tanssija-dj:n Henna Peltosen kautta. Sovimme, että otan kuvia hänen ja Sofia Fiian ysärishowsta. 

Hennan lanseeraama dj-show sisältää kuumia 90-luvun hittejä, joita kaunottaret soittavat tiskinsä takaa. Konseptille on selvä tilaus ja keikkaa riittää ympäri maata.

Nämä kuvat ovat leidien ensimmäisestä setistä, jonka ajankohta oli alkuillalla. Kesäyön pimetessä porukkaa tuli joraamaan teltta äärimmilleen pursuten, mutta tässä vaiheessa vielä hillitymmin.

Karjurockia järjestää United Festivals ja tapahtuman promoottorina toimii laulaja-poliitikko Kike Elomaan veljenpoika Robert Sainio. Kikenkin saattaa vanhalla kotitilallaan järjestettävissä juhlissa bongata, mutta viime kesänä helposti tunnistettava hulmuava hiuksinen hahmo ei tullut vastaan. 

Robertin kanssa vaihdoin muutaman sanan, kun joku tuttuni tiesi kertoa, että tuossa menee festarin pääjehu. Ihmettelin kun miehen kaulassa ei killunut minkäänlaista passia kuten tapana yleensä on. "Kaikki tuntevat minut täällä, enkä tarvitse sellaista", kuului selitys. Mukavan oloinen kaveri, jolle täytyy nostaa hattua saavutuksistaan.

Lisää viime kesän Karjurockista https://kaislatuuli.blogspot.com/2024/08/the-69-eyes-karjurockissa.html

Henna Peltonen on takavuosina ollut usein valokuvamallinani. Muutama linkki alla:

https://kaislatuuli.blogspot.com/2019/08/henna-ruissalon-rantakalliolla.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2018/12/henna-peltonen-ruissalon-kansanpuistossa.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2016/08/henna-peltonen-kesatunnelmissa.html