Muistoja Budapestista kesältä 2011

Ensi vuoden elokuussa tulee kuluneeksi 15 vuotta Unkarin Budapestin matkasta. Sen kesto oli kuusi päivää ja hinta nykymittapuulla vaivaiset 360 euroa. Samalla hinnalla ei pääse enää oikein minnekään. Syynä käytetään milloin koronaa, milloin Ukrainan sotaa ja milloin mitäkin. 

Matkanjohtajana toimi Matti Viki Vikström ja porukassa oli muistaakseni kymmenen osallistujaa. Vajaan viikon aikana kaupungista sai laajan käsityksen. 

Ohjelmistossa oli muun muassa Tonavan jokiristeily, vierailut Budapestin eläintarhassa ja vanhojen neuvostoaikaisten patsaiden hautausmaalla Momento Parkissa, metroajeluja, kauppahallissa asiointia, funikulaariajelu sekä Sankarien aukion patsaiden ihmettelyä. 

Yhtenä päivänä osa matkaseurueestamme kävi Euroopan suurimmilla musiikkifestivaaleilla Szigetissä. Se järjestettiin osin samaan aikaan lomamme kanssa. 

Vaikka seurueemme oli noinkin laaja, olin ainoa joka sairastui matkan jälkeen. Onneksi tosiaan vasta päivää myöhemmin kotona Turussa, sillä lentokentällä- ja koneessa olisi ollut tukalaa. 

Paska lensi viikon, kuumetta oli korkeimmillaan 39,5 ja lämpöä parisen viikkoa. Laihduin yksitoista kiloa. Piti jättää muutama loppukesän riento väliin, koska en halunnut olla löysät housuissa Tall Ships Racessa tai Vepsän Muinaistulien yössä. 

Syyksi moiseen paljastui kampylobakteeri, joka on yksi yleisimmistä ruokamyrkytyksen aiheuttajista. Kampylobakteeri tulee yleensä eläimistä, erityisesti siipikarjasta ja tarttuu ihmiseen huonosti kypsennetyn lihan, veden tai suoran kosketuksen kautta. Tiedä sitten mistä se minulle tuli, epäilen erästä katukeittiötä hotellimme lähistöllä. 

Kun koronahommat tulivat keväällä 2020 ajankohtaiseksi, totesin jollekin, ettei se voi kampylobakteeritartuntaa pahempaa olla. Kolme kertaa koronan sairastettuani voinen todeta, ettei ole lähelläkään.

Matkakuvista voi nähdä monia ulottuvuuksia. Huomasin sen karvaasti myöhemmin syksyllä. Eräs hauskaksi tarkoitettu otos, jossa kaksi isoa miestä ruokkii ahnaita kameleita Budapestin eläintarhassa, kääntyi aivan päälaelleen. 

Toinen miehistä, joka ei ollut edes kuvaa nähnyt, koki tulleensa verisesti loukatuksi. Joku oli kommentoinut hänelle, että "onpas sinulla iso maha siinä kamelikuvassa". Hän veti moisesta lausunnosta kauheat raivarit. Lisäksi kaveri kuvitteli, että nyt hän on pakki pystyssä "internetin etusivulla", jolloin koko komeus näkyy kaikkialla maailmassa Albaniasta Grönlantiin. 

Episodia päätyi sovittelemaan useampikin välikäsi. Että ei tämä sentään noin kauheaa ole ja koitetaanpa nyt vaan pitää rauha maassa. 

Olen tämän reissun jälkeen käynyt kerran Budapestissa, vuonna 2018. Kyseessä oli puhtaasti konserttimatka, mutta siihen saatiin sovitettua jonkun verran muutakin kulttuuria. Ajankohta oli marraskuu, ei ehkä paras mahdollinen lomakuu tuollakaan, mutta eipä se nyt hassumpikaan ollut. Aiheesta tarkemmin linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2019/04/budapestissa-osa-4-axel-rudi-pellin.html

Budapestissa osa 7 - Margitinsaari

Viime lokakuussa tehdyn lyhyehkön Budapestin loman loppumetreillä kävimme Margitinsaaressa. Se sijaitsi sopivasti lähellä Grand Jules-laivahotelliamme, joka oli kiinnitettynä aivan Margitin sillan kupeeseen.

Margitinsaari (unkariksi Margit sziget) on suosittu puisto- ja virkistytymisalue Tonava-joessa. Saari on saanut nimensä Bela IV:n tyttären Margaretin mukaan. Bela puolestaan oli Unkarin kuningas vuodesta 1235 vuoteen 1270.

Margitinsaari pysyi pitkään kaupungin kehityksen ulkopuolella, kunnes 1800-luvulla Habsburgeihin kuulunut aristokraatti rakennutti sinne yksityisen metsästyspalatsin. Pian alueelle ilmestyi myös hotelli sekä kylpylä ja saarelle alettiin periä pääsymaksua. Sekä Budasta että Pestistä pääsi sinne siipirataslaivalla.

Margitinsilta rakennettiin 1872-1876. Sillalta ei ollut aluksi yhteyttä Margitinsaareen, joka oli kauempana sillasta kuin nykyään. Tonavan sääntelyn yhteydessä 1800-luvun lopulla Margitinsaarta laajennettiin ja se yhdistettiin sen eteläpuolella olleeseen pieneen saareen. Yhdyssilta Margitin sillalle rakennettiin 1899-1900.

Saaresta julistettiin yleiseksi puistoksi 1908. Saaren kuumia lähteitä ruvettiin hyödyntämään kylpylöissä. Saari on erittäin suosittu virkitysalue, jossa yksityisautoilu on kielletty. Vain bussit saavat suhailla siellä.

Varsinkin kauniina kesäpäivänä Margitinsaaressa voisi kuvitella olevan lokoisaa. Vielä lokakuun loppupuolellakin sakkia oli valtavasti liikkeellä.

Margitin sillan alusta oli jostain syystä erittäin suosittu paikka. Laivahotellistammekin näkyi sinne hyvin ja ihmettelimme aikamme mitä porukka oikein siellä puuhailee. Selfietä ja ryhmäkuvia ihmiset tuntuivat etupäässä ottavan. Olihan tuo kieltämättä aika erikoinen miljöö, enkä muista aikaisemmin itsekään näin massiivisen sillan alla olleeni.

Budapestissa osa 6 - Sankarien aukio

Sankarien aukio (unkariksi Hösök tere) on Unkarin kansallisten juhlien järjestämispaikka ja tunnettu nähtävyys Budapestissa.

Aukiolla järjestetään kansallisten juhlapäivien lisäksi tilaisuuksia valtiovierailujen aikana. Merkittävien henkilöiden muistotilaisuudet pidetään myös siellä. Esimerkiksi Unkarin kansannousun aikaisen pääministerin Imre Nagyn uudelleenhautaus järjestettiin Sankarien aukiolla.

Aluetta hallitsee Millennium-muistomerkki. Se on pystytetty unkarilaisten maahantulon tuhatvuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896. Siinä on puoliympyrän muotoinen pylväsrivistö, johon on pystytetty neljätoista Unkarin kuninkaita ja kansallisia johtajia kuvaavaa pronssipatsasta. Niiden edessä on 36 metriä korkea keskuspylväs, jossa on arkkienkeli Gabrielin kuva. Siinä hän johdattaa unkarilaiset maahansa.

Aukion laidoilla ovat toisaan vastapäätä uusklassiseen tyylin rakennetut Kuvataiteiden museo ja Taidehalli. Aukion takana on Kaupunginpuisto.

Vaikka lokakuisella Budapestin matkalla ei pahemmin nähtävyyksiä ehtinytkään katsella, oli Sankarien aukio sentään pakollinen käyntikohde. Muistin sen paljon isommaksi kuin elokuun 2011 reissulla näkemäni, mutta niin vaan aika oli kullannut muistot. Eihän se mikään erityisen valtava ollutkaan, mutta monen hehtaarin kokoinen kumminkin.

Turkulainen Matka-Matti Vikström kertoi joskus, että oli aikoinaan Unkarin kommunismiaikana nähnyt Sankarien aukiolla suuren sotilasparaatin. Pyssyjen lisäksi sojossa olivat tankkien ja tykkien piiput. Moisia juhlia tuskin enää järjestetään. Eikä toivottavasti jatkossakaan.

Budapestissa osa 5 - Kalastajalinnake

Kalastajalinnake on vanhan kaupunkimuurin päälle tehty rakennelma ja näköalapaikka Budan Linnavuorella Budapestissa. Kalastajalinnake ja sen vieressä oleva Matiaksen kirkko ovat Linnavuoren suosituimpia nähtävyyksiä. Linnakkeelta on hyvä näkyvyys Tonava-joelle ja Pestin puolelle.

Kalastajalinnakkeen on suunnitellut Frigyes Schulek. Se rakennettiin vuosina 1985-1902. Linnake on tyyliltään uusromantiikkaa tai uusgotiikkaa. Se on rakennettu valkoisesta kivestä ja siinä on paljon torneja, käytäviä, portaita ja parvekkeita. Seitsemän tornia edustavat seitsemää unkarilaista heimoa, jotka tulivat maahan päällikköjensä johdolla vuonna 896. Linnakkeen edessä on Pyhän Tapanin ratsastajapatsas.

Nimensä Kalastajalinnake on saanut kalastajien killasta, jonka tehtävänä oli keskiajalla puolustaa nykyisen linnakkeen paikalla olevaa kaupunginmuurin osaa. Paikalla oli myös kalatori. Linnaketta ei ole koskaan käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin, vaan on etupäässä koristeeksi rakennettu.

Parin päivän rokkaamisen ja viihteellä olon jälkeen kapuaminen linnakkeelle alhaalta jokivarresta oli kovin haasteellinen tehtävä. Järkevintä olisi ollut ottaa taksi. Nyt hengähdystaukoja joutui pitämään vähän väliä. Rappuset ja ylämäki tuntuivat meinaan loputtomilta. Budapestin syksyiset näkymät ja Kalastajalinnakkeen miljöö toki palkitsi vaivan kun vihdoin ylös pääsi.