Littoistenjärvellä 24. lokakuuta

Maanantaina Turun seutua riepotellutta sadetta ja tuulta lukuun ottamatta on tällä viikolla ollut mukava syysilma. Koska työvuoronikin sattui olemaan sellainen, että pääsin hallista pois ihmisten aikaan, otin suunnakseni Littoistenjärven. 

Liedon Avantista ei ole pitkä matka Littoisiin. Ei varsinkaan jos käyttää samaa pikkutietä kuin minä, sivuten valtakunnallistakin julkisuutta kuukausi sitten saanutta Villa Järvelän avantouintikeskusta. Siellä kun paloi kaksi saunaa maan tasalle. Kolmas kärsi kuumuudesta ja savusta. 

Moottorisahojen pärinästä päätellen Järvelässä ollaan rakennuspuuhissa. Uutisoinnin perusteella vakiokävijät rupesivat heti talkoohommiin, joten savuavat rauniot lienevät enää muisto vain ja talveksi päästään taas saunomaan. 

Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla sijaitseva järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Sen keskisyvyys on noin kaksi metriä ja rantaviivaa on kuutisen kilometriä. Järvessä on kaksi saarta ja luoto. 

Koska päivän säätä saattoi luonnehtia melkeinpä lämpimäksi, näkyi se myös järven rannoilla. Ihmisiä oli grillauspaikalla, koirapuistossa ja istuskelemassa penkeillä. Kaksi venäjää molottanutta, ruoka-aikana kotona ollutta neitokaista piti sellaista ääntä, että vuoropuhelunsa saattoi kuulua järven toiselle rannalle saakka. 

Viitisenkymmentä kanadanhanhea puuhasteli rannalla. Vastoin pienempiä valkoposkisia serkkujaan nämä olivat arkoja. Vaikka pidin reilusti välimatkaa lintuihin, kipittivät ne veteen. Valkoposkihanhet eivät olisi välittäneet tuon taivaallista isommastakaan äijästä. Tämä oli varmasti suurin parvi tätä lajia, johon olen tänä vuonna törmännyt.