Muinaistulien yö ja päivä

Viime lauantaina vietettiin Muinaistulien yötä. Se on elokuun viimeiseen viikonloppuun sijoittuva juhla, jota vietetään eri puolella Itämerta. Kokot sytytetään Suomen aikaa klo 21.30. 

Tapahtuman perinne alkoi vasta 1992, jolloin vietettiin Suomen itsenäisyyden 75 juhlavuotta. Vuotta myöhemmin kokkoja poltettiin myös virolaisissa rantakylissä, jolloin tapahtuma sai nimensä.  

Olen osallistunut Muinaistulien yöhön lukuisia kertoja Vepsän saaressa Turussa. Valitettavasti siellä ei ole muutamaan vuoteen ollut kokkoa. Paikka jossa tulta ennen pidettiin, on nykyään kuulemma sellainen, että sen alle kaivetut vesiputket- ja säiliöt voisivat vahingoittua. Hiekkarannallekaan kokkoa ei ole tehty, koska siitä ammutaan ilotulitus, joka on takuulla Airiston merialueen näyttävin. 

Mieleen on jäänyt erään kaverin Muinaistuli-vähättely vuodelta 2015. Hän kritisoi juhlaa sanoen muun muassa että "se on kaupallistettu" ja että "jossain Maskussakin järjestetään Muinaistulia, vaikka se ei ole edes meren rannalla". En oikein ymmärtänyt pointtia kaupallisuudesta ja Maskukin on kyllä meren rannalla Naantalin naapurissa. 

26. elokuuta kaupallisuudesta ei ollut tietoakaan ainakaan Vepsässä, jonne matkasimme klo 11 lähteneellä vesibussilla Aurajoesta. Mukana oli joukko kavereita, joista osa on tullut vuosien varrella tutuksi juuri Vepsästä. 

Aika moni potentiaalinen lähtijä jäi ilmeisesti kelin pelossa Turkuun, vaikka pisaraakaan vettä ei tullut ennen puolta yötä, jolloin paluukuljetus saaresta lähti. Ilma oli itse asiassa yllättävänkin hyvä, jopa hikinen paikka paikoin. Riippui ihan minne tuuli sattui osumaan. Kymmenenkin metrin pöydän siirto teki jo ihmeitä jos mereltä sattui puhaltamaan liikaa.  

Päivä oli todella onnistunut muutenkin kuin kelin puolesta. Oli mukava tavata tuttuja hieman pidemmänkin ajan takaa. Ärsyttäviä jankkaajia ei onneksi osunut ainuttakaan paikalle. Ilta huipentui komeaan ilotulitukseen, joka varmasti näkyi pitkälle saaristoon. 

Tämä oli todennäköisesti kesän viimeinen kerta kun Vepsässä käyn. Saaren palvelut ovat avoinna vielä syyskuun puolellakin, mutta vesibussiyhteys on tuolloin rajoitetumpi. 

Kesän viimeinen Vepsän reissu

Perjantaina 27. elokuuta tein kesän viimeisen risteilyni Vepsän ulkoilusaarelle Turussa. Kesäkauden päättäjäiset olivat tänä viikonloppuna ja saaren palvelut loppuivat tätä kirjoittaessani puolisen tuntia sitten, jolloin viimeinen vesibussivuoro lähti kello Vepsästä 18 Turkuun. 

Pari viikkoa sitten ilmoitettiin, että Vepsän muinaistulien yö on peruutettu eli kokkoa ja ilotulitusta ei ole, eikä myöskään extralaivavuoroja. Kesälomani viimeisen viikon kattava autoreissu Pohjois-Suomeen starttasi lauantaiaamuna, enkä olisi voinut osallistuakaan muinaistuliin. Sikäli tynkälopetus ei minua haitannut, mutta toki harmi homma tuttujen puolesta. 

Perjantaina ilma oli kovin harmaa. Vielä torstai-iltana sääpalvelu Foreca ja televisiometeorologit povasit niin aurinkoista päivää että, mutta keli oli sadetta vaille aivan onneton. 

Kiertelin 17 hehtaarin saarta kuvaten ja tuttuja paikkoja katsellen. Hiljaista oli joka puolella, vaikka mökit olivat kaiketi kaikki varattuja muinaistulien innoittamana. 

Laskin, että olen tänä kesänä käynyt Vepsässä kahdeksantoista kertaa ja mökkiöitäkin kertyi yksitoista. Ennen ensi kesän uutta kautta saattaa olla mahdollista päästä yksityisveneellä käymään saaressa, joten ei ehkä tarvitse odotella yhdeksää kuukautta. 

Saaren henkilökunta oli tänä kesänä aivan napakymppi. Ei puuttunut polttopuita tulipaikoilta, eikä kuppilassa tarvinnut ihmetellä missä murkina tai juotava viipyy. Ihan ykkösketju oli hommissa. 

Perjantaisesta kelistä johtuen fotot eivät liene kaikkein hehkeimmästä päästä, mutta kuvastavat varmaan hyvin alkavan syksyn luontoa Airistolla ja Turun saaristossa. 

Kesäkauden päätös ja muinaistulien yö Vepsässä

Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsän kesäkausi päättyi näyttävään ilotulitukseen muinaistulien yönä viime lauantaina 31. elokuuta.

Vepsä on etenkin viimeisenä viitenä vuotena ollut allekirjoittaneelle tärkeä paikka. Laskin keväällä, että kesinä 2014-2018 kävin saaressa peräti 76 kertaa ja mökkiöitäkin kertyi 25. Eli keskimäärin sellaiset viisitoista kertaa kesässä matkustin tunnin matkan M/S Lily-vesibussilla tai sitä korvanneilla aluksilla.

Vuonna 2015 oivalsin, että Lilyyn voi ostaa kausikortin, jonka johdosta Vepsä-reissaamiseni varmastikin tuplaantui. Eriteltynä kuluneen kesän 16 saarivierailua tulivat matkojen osalta maksamaan vain 4,30 euroa per kerta.

Tänä vuonna "vepsäilyssäni" oli erilaisia variaatioita menneisiin kesiin verrattuna. En esimerkiksi ollut kertaakaan aiemmin tehnyt puolipäiväreissua, jolloin lähtö Aurajoesta oli kello 11 ja paluu samaan paikkaan klo 16. Yleensä puolipävämatkani ovat olleet kello 14 lähdöllä ja paluu klo 19 takaisin Turkuun.

Muuta uutta olivat ainakin mökit 5 ja 7, joissa en kummassakaan ollut aikaisemmin majoittunut. Ensinmainittu osoittautuikin oikein hyväksi, mutta jälkimmäisestä en pidä hankalien rappusten takia. Vaikka niitä onkin paranneltu viime keväänä, on illan mittaan virvokkeiden huvetessa kompuroimisen vaara suuri.

En myöskään ollut aikaisemmin edes käynyt mökki numero 3:n pihalla. Nyt sekin on nähty ja hyväksi havaittu. Kymmenkunta puuta kun saisi kaadettua mökin ja rannan välistä, olisi näköala merelle suorastaan huikea.

Muinaistulien yöhön suuntasin M/S Lilyn kello 11 lähdöllä. Laiva oli yllättävän täynnä jo tuolloin, vaikka päivän mittaan oli lisälähtöjäkin. Kannella istuskeli tuttuja ja matka sujui mukavassa seurassa.

Tulien avulla voitiin ennen muinoin osoittaa merenkulkijoille turvallinen reitti satamaan tai rantaan. Vanhaa perinnettä kunnioittaen kokko sytytetään nykyään kerran vuodessa elokuun viimeisenä lauantaina.

Vepsän kuppilassa oli tarjolla Muinaistuli-buffet, johon tartuin kuin sika limppuun. Varmasti kesän paras ruokailuhetki saaressa. Tulee ihan vesi kielelle kun muistelenkin tuota huimaa makuelämystä! Urakan jälkeen jaksoin juuri ja juuri nauttia palanpainikkeeksi omia nestemäisiä eväitäni kaverien mökkiterassilla.

Kello 18 saareen saapui lisää innokkaita muinaistulifaneja. Kokko syttyi yhdeksän paikkeilla ja mahtava ilotulitus valaisi Airiston merialueen taivaan pari tuntia myöhemmin.

Kokkoa katsomassa oli myös turkulainen Hirvosen pariskunta, joka on viettänyt peräti 47 kesää Vepsässä pääasiassa telttaillen. Varmaankin ainutlaatuinen saavutus.

Muinaistulien yöni jatkui pitkälle seuraavan päivän puolelle, sillä loppuviikosta shokkina tullut uutinen Postin pakettilajittelijoiden siirtämisestä huomattavasti huonomman työehtosopimuksen piiriin ja palkkojen laskemista 30-50 prosenttilla ei voinut sulattaa ilman viinaa. Koska lakkokin oli ilmoitettu alkuviikkoon, en hetkellisesti jaksanut kantaa huolta huomisesta. Alkuviikolla sitten senkin edestä.

Tätä kirjoittaessani tilanne on onneksi sentään hiukan parempi. Omistusoikeusministeri Sirpa Paatero puuttui järjettömään tilanteeseen ja asiassa on nyt aikalisä. Lisäksi media on syystäkin rummuttanut tapausta kiivaasti. Jonkun mielestä ehkä liikaakin, mutta sopii ajatella itseään samaan tilanteeseen, jossa elämiseen jäisi vuokran ja laskujen jälkeen 200 euroa, kuten laskeskelin omalle kohdalleni voivan käydä, mikäli Postin ajama sopimus menee sellaisenaan läpi!

Kesän viimeiset Vepsän reissut

Tunnin vesibussimatkan päässä keskustasta sijaitseva Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsä muodostui jälleen kuluneena kesänä allekirjoittaneelle tärkeäksi paikaksi.

Ehdin jo mennä laskuissakin sekaisin montako kertaa saarella kävin. Luku on jossain viidentoista ja kahdenkymmenen välillä. 65 euron hintainen kausikortti yhteysalukseen tienasi itsensä moninkertaisesti takaisin, koska erikseen maksettuna lippusumma olisi kohonnut noin kolmeensataan euroon. Tosin sekään ei mielestäni olisi järin ylivoimainen saavutettuun hyötyyn nähden.

Kaksi viimeistä Vepsän reissuani sijoittuivat elo- ja syyskuun taitteeseen. Lauantaina 26. elokuuta saaristossa vietettiin Muinaistulien yötä. Vepsään kulki tuolloin extralaivavuoroja. Sekalaisen kokoonpanon kanssa lähdimme seilaamaan kello 17 laivalla.

Ilma ei kovin kummoinen ollut, jonka takia potentiaalisia juhlijoita varmasti karsiutui pois. Pieni sade ja tuuli ei loppupeleissä kumminkaan haitannut. Kokko oli komea, ilotululitus suorastaan upea ja paluulaivaankin mahtuivat tietääkseni kaikki halukkaat.

Viime viikonloppuna Vepsä oli viimeistä päivää auki tämän vuoden osalta. Vesibussiliikenne loppui sunnuntaihin. Saareen pääsee vain omalla veneellä mikäli sinne vielä halajaa, mutta palveluja ei ole enää tarjolla. Ravintolan viimeiset lonkerotkin taisivat mennä jo lauantaina parempiin suihin.

Varasin lopettajaisviikonloppua varten mökin. Ilmakin oli vallan toisenlainen kuin Muinaistulien yönä viikkoa aikaisemmin. Mökeistä oli noin puolet kansoitettu ja tuttujakin sattumalta aivan naapurimökissä.

Yleensä Vepsän reissuilla asiaan kuuluu kiertely ympäri saarta. Kummallisin vastaan tullut elukka koko kesänä löytyi niin sanotulta "mangroverannalta" saaren eteläkärjestä. Kivikossa lojui parhaat päivänsä nähnyt hylkeen raato.

Tiedä sitten kauanko se oli rannalla kypsynyt, mutta ainakaan vielä heinäkuun ensimmäisellä viikolla ruhoa ei ollut. Eläin oli kaluttu aika tyhjiin, mutta en osaa sanoa kuinka nopeasti linnut tuollaisen syövät. Kettuja tai vastaavia nisäkkäitä en ole Vepsässä kohdannut, joten asialla ovat ilmeisesti olleet merikotkat ja lokit.

Elävää hyljettä en ole vielä kertaakaan luonnossa nähnyt, vaikka olen Kustavista kotoisin ja saaristossa muutenkin paljon liikkunut. Mutta ehkä vielä joku päivä jollakin luodolla köllöttelee ihka eläväkin hylje.

Kulunut viikonloppu oli oikein onnistunut kesäkauden päätös. Ensi vuotta ja uusia saarireissuja odotelessa.

Muinaistulien yö 30.8.2014

Jo perinteeksi muodostunut reissu Vepsän saareen Muinaistulien yöhön toteutui jälleen viime lauantaina. Parin viikon lähes tauottomien sateiden jälkeen ilmakin oli vaihteeksi ulkoilukelpoinen.

Lähdimme päiväreissulle mukavan porukan kanssa. Sakkia tuli ripotellen saareen, koska laivalähtöjä oli lauantaina normaalia enemmän. Paluukuljetus oli kello 01 yöllä, joka mahdollisti kokon polton ja päivän päätteeksi räiskyneen ilotulituksen seuraamisen. 

Vuonna 1992 vietetystä Suomen itsenäisyyden 75. juhlavuodesta lähtien on Suomen etelärannikolla juhlistettu Muinaistulien yötä. Vanhimmat kirjalliset lähteet muinaistulien käyttämisestä viestintävälineenä Itämeren alueella ovat peräisin viikinkiajalta. 

Merkkitulien avulla voitiin osoittaa merenkulkijoille turvallinen tie satamaan tai rantaan. Laivaväylien läheisyydessä käytettiin myös yhtenäistä, ulkomereltä sisämaahan ulottuvaa merkkitulien muodostamaa valvontajärjestelmää. Varoitukseksi vaarasta tai muun tärkeän sanoman levittämiseksi sytytettiin näkyville paikoille peräkkäisiä tulia, jotka loistivat kymmenien mailien päähän. Jokaisen rannikolla asuvan yhteisön piti osallistua järjestelmän ylläpitoon sytyttämällä ja hoitamalla merkkitulia. Vastuusta luistaminen ja viestin katkeaminen tiesivät syyllisille ankaraa rangaistusta.

Turussa oli viikonloppuna Northern Coast 2014 -tapahtuma, jossa oli esillä pääasiassa Natoon kuuluvien maiden sotalaivoja. En kiertänyt aluetta sen kummemmin, mutta matkalla Vepsään liikennöivään Lily -laivaan ja sen kannelta näin paatit melko läheltä.

Vepsän Törsborgin vuoren sanotaan olevan Airiston merialueen korkein kohta, 27 metriä merenpinnasta. Näköalapaikkana se on lähes vertaansa vailla. Maisemat ovat huikaisevan komeat.

Vuorelta näkyi mainiosti ohikulkevat veneet, merimetsoja ja merikotkakin. 

Toisella puolella Vepsää oleva grillikota tarjoaa myös upeat maisemat. Harva edes tietää moisen paikan olemassaoloa, joten yleensä sinne ei ole ruuhkaa.

Ilmeisesti sama meriharakka, joka oli kovin tuttavallinen heinäkuun 12. päivä tehdyllä Vepsän reissulla, oli nyt selvästi arempi kuin viimeksi. Liekö katkennut jalka syynä siihen, tiedä häntä. Tarjottua makkaraa se kyllä popsi elämänsä innolla, mutta valitettavasti klenkkaava lintu ei taida olla kovin pitkäikäinen.

Illalla roihunut kokko oli näyttävän kokoinen ja varmasti loimusi kauas merelle asti. Viime vuonna siihen oli heitetty jopa trukkilavoja, nyt en katsonut tarkemmin mistä kaikesta puutavarasta se olikaan koottu.