Merimaisemia Airistolta 9. elokuuta

Viime sunnuntaina oli jälleen aika hypätä vesibussin kyytiin ja suunnata Vepsän ulkoilusaarelle Airiston selälle. 

Normaalisti Aurajoessa Martinsillan Grillin kupeessa lepäävä pikku purtilo Marina oli kiinnittyneenä isompansa Lilyn sivustalle. Haistoin heti, että tänään mennäänkin sillä merelle. 

Onneksi Marinassa ei tarvinnut olla kuin sillit suolassa, vaikka porukkaa päivän ensimmäiseen lähtöön riittikin. Korvatulpat sentään piti ottaa käyttöön, koska kuulovikaiselle aluksen sisätilan äänisekamelska oli tuskallista.

Kannelle tuuli reippaasti. Viisihenkinen aasialaisryhmäkin joutui lopulta taipumaan ja kömpimään sisätiloihin. Perheenpään takki oli kauttaaltaan märkä, joten näemmä aallot heittivät pärskeitä ylös asti.

Vepsän maaperälle astellessani ensimmäinen vastaantulija oli Paavolan Jani. Hänen venekyydillään olen päässyt kesäkauden ulkopuolella käymään saaressa. Mahdollisesti tällainen reissu on tulossa jälleen syys-lokakuun vaihteessa, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. 

Vepsässä alkoi olla jo syksyn merkkejä. Niin sanotulla Rupurannalla näkyi ruskan värejä. Valkoposkihanhien poikasetkin ovat kasvaneet suorastaan silmissä, eikä niitä pian enää erota emoistaan. 

Airistolla oli vilkasta meriliikennettä. Purjevenettä tuli ja meni. Isot ökymoottoriveneet olivat kai tehneet jo lauantaina reissunsa saariston satamiin, koska sillä osastolla oli hiljaista. 

Olipa helkutin hienoa jälleen käydä merellä ja Vepsässä. Seuraavaa kertaa odotellessa. 

Viisitoista kuvaa Vepsästä

Tai oikeastaan neljätoista kuvaa, sillä ylimmäinen on tallennettu Ruissalon edustalta. Kyseessä on ruotsalainen Tre Kronor-priki, joka vieraili Turussa kuluvana viikonloppuna. 

Laivan kyytiin pääsi myös tuttavani Fredi Forssen, joka kertoi kovasti huitoneensa Tre Kronorin keulassa havaittuaan Vepsän vesibussi Lilyn tulevan kohdalle. En ikävä kyllä huomannut häntä. Muuten olisi räpylä heilahtanut.  

Vepsän ulkoilusaaressa Turun Airistolla oli lauantaina 12. heinäkuuta kesän ensimmäinen hellepäivä. Oli jo aikakin. Kesäkuu, jolloin lomailin, meni käytännössä kokonaan tuulessa ja tuiverruksessa. 

Ainakaan minun elinaikanani Suomessa ei ole vastaavia tuulia ole ollut, vaikka Turun Sanomissa hehkutettiin kesäkuun olleen täysin tavanomainen. Paskan marjat.

Yleiskuviakin tuli jonkun verran, mutta kokosin tähän fotoja etenkin kasveista ja linnuista. Venekuvat olisivat ehkä rikkoneet kokonaisuutta liikaa. 

Heinäkuun ajan Vepsässä pyörii Jo-Jo Teatterin Mimmi Lehmä ja Varis kesälaitumella-näytelmä saaren kesäteatterissa. Vaikka se onkin perheen pienimmille suunnattu, nautin ainakin minä esityksestä täysin siemauksin. Samoin kävi muillekin ikätovereilleni, jotka olivat pari viikkoa sitten seuraamassa näytelmän kenraalinharjoitusta. Ehdoton suositus. 

Viides kesäkuuta Vepsässä

Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsä avautui palvelujensa osalta ihmisille toukokuun viimeisenä viikonloppuna.  

Saaren uusi henkilökunta vaikuttaa oikein mukavalta. Kellään ei kuulemma ole aikaisempaa kokemusta vastaavasta paikasta, mutta eiköhän se tässä kesän mittaan ala hyvin rullaamaan. 

Tein tämän kauden toisen vesibussiretkeni Vepsään pari päivää sitten torstaina. Saareen oli tulossa kuvausryhmä, jonka muita jäseniä odotellessani ehdin kierrellä pari tuntia rantakallioilla. 

Monenlaista siivekästä oli taas liikkeellä. Alkukesä lienee varsinkin lintujen osalta vuoden kiireisintä aikaa. 

Valkoposkihanhien poikasia oli kuoriutunut jo paljon. Seurasin aikani kuusihenkistä lintuperhettä ja sain napattua hyviä muodostelmakuvia. Lokkien suihin saattaa niistäkin osa päätyä, mutta selviytyjät ovat loppukesästä jo aivan vanhempiensa näköisiä. Evoluutio pienestä pölyhuiskasta isoksi linnuksi on hämmästyttävän nopea.

Vepsällä olisi muutamille tutuille lintu- ja kameramiehille paljon tarjottavaa. Jostain syystä erästäkin, pääosin kaappinsa perukoilla kameraansa säilyttävää, suurisuuta saari ei kiinnosta ollenkaan. "Mitä siellä on? Ei yhtään mitään!". Uskomatonta. 

Saaronniemessä loppiaisena

Kolmas käyntini Turun Ruissalon Saaronniemessä reilun viikon sisään osui viime maanantaihin, jolloin maassamme vietettiin loppiaista. 

Alkuperäinen tarkoitus oli olla paikalla noin tuntia aikaisemmin, mutta homma tietysti kusi ja pelkäsin valon vallan loppuvan ennen kuin olen edes kohteessa. Puoli tuntia saapumisestani se sitten alkoikin hiipumaan, eikä kello ollut kuin puoli kaksi iltapäivällä. 

Normaalista poiketen Saaronniemessä ei tuullut ollenkaan. Yleensä aina siellä puhaltaa etelästä. Lunta oli sen verran maassa, että ainakin kuviin tuli vähän vivahdetta. 

Valo oli hetkellisesti aika erikoinen, kuten vaikka ylimmästä kuvasta saattaa havaita. Taustalla näkyy Vepsän ulkoilusaari, jonne pääsyä kovasti jo odottelen. Vesibussi kaupungin keskustasta Aurajoesta aloittaa kesäkautensa Vepsään perjantaina 30. toukokuuta.

Syysretki Vepsään

Lauantaina 26. lokakuuta tarjoutui tilaisuus lähteä kaverin veneellä Vepsään. Vesibussikuljetus tähän Turun kaupungin ulkoilusaareen päättyy elokuun lopulla, joten muulloin matka menee hankalaksi ilman omaa tai jonkun tutun paattia.  

En ollut käynyt Vepsässä sitten Muinaistulien yön, jota vietettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tuolloin pari päivää kului sateessa, tuulessa ja suoranaisessa myrskyssä. Mutta noin muuten oli vallan mahtava viikonloppu. 

Lokakuun lopullekin säätieteilijät povasivat tuulta ja sadetta, joten veneajelun toteutuminen oli vähän kiikunkaakun. Lopulta homma meni aivan päinvastoin; näin tyyntä merta harvoin näkee. 

Jaksan yhä ihmetellä miten meteorologit oikein ansaitsevat leipänsä, etenkin kun nykyaikana luulisi olevan kaikki pelit ja vehkeet. Ei varmaan tarvitsisi heittää ennustuksia hatusta hiukan siihen suuntaan. 

Mukana matkassa oli venekuski Janin lisäksi Vepsän vakiokävijä Arse. Jani haki meidät Ruissalon Saaronniemestä, josta hänen paatillaan hurauttaa Vepsään noin vartissa. 

Komean syyspäivän ohjelmassa oli kiertelyä ympäri 17 hehtaarin saarta ja lopuksi grillausta keskusgrillillä. Klapeja näytti kauempana ylägrillillä olevan vielä sen verran, että joku muukin saa tuotteensa kypsennettyä jos samoille apajille halajaa. 

Olimme tietääkseni saaren ainoat kävijät. Ainakaan muita veneitä ei laitureissa ollut. Joskus kesäkauden ulkopuolella on saattanut montakin venekuntaa olla grillailemassa. 

Vepsässä oli laajalti maanrakennustöitä. Tiedä sitten mitä työmailla on tarkemmin meneillään, mutta veikkaisin jotain sähköjohtoihin liittyvää. Ensi kesänä nähdään mitä on saatu aikaiseksi. 

Veneilypäivä osui täysin sopivaan kohtaan. Aurinko olisi toki voinut vähän paistella, mutta muuten oli täysin napakymppikeli. Saarella vierähti useampi tunti ja paluumatkalle lähdettiin hyvissä ajoin ennen hämärän laskeutumista.