Askalankoski 28 . toukokuuta

Edellissunnuntaina Koski TL:n reissulla tuli poikettua myös Paimion Askalankoskella. Voimalaitoksesta ja perinnemaisemastaan tunnettu alue on käymisen arvoinen mihin vuodenaikaan tahansa, mutta eritoten näin alkukesästä.

Kumma kyllä, aurinkoisesta sunnuntaista huolimatta paikalla ei ollut kuin yksi muu seurue, vaikka näin hienolla ilmalla olisi luullut ihmisiä melkeinpä parveilevan ulkona. Kylmän toukokuun jälkeen kerrankin oli kesän tuntua ilmassa.

Kännykkäkuvillani, jotka latasin tuoreeltaan Facebookiin, sain sentään erään tuttavapariskunnan liikkeelle. Kovasti olivat näkemästään pitäneet, etenkin kun kumpikaan ei ollut aikaisemmin Askalankoskella käynyt.

Marraskuinen Askalankoski

Paimion Askalankosken perinnemaisema ja voimalaitos olivat tällä viikolla aiheena Turun Sanomien nettisivuillaan julkaisemassa Luonto Plus -ohjelmassa. Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti ja toimittaja Ann-Mari Rannikko seikkailivat marraskuisessa maalaismaisemassa.

Yllätyksekseni luontoasiantuntija Karhilahdelle ohjelman tekopäivä oli hänen debyyttivisiittinsä Askalaan. Sen enempää toinenkaan osapuoli ei ollut paikalla käynyt. Parempi myöhään kuin ollenkaan, etenkin kun saivat jälleen aikaiseksi mainion parikymmentä minuuttisen luonto-ohjelman.

Luonto Plussan inspiroimana lauantaiajelu suuntautui Paimioon. Sitten edellisen Askalankoski-käyntini viime heinäkuussa, näytti alue varsin erilaiselta. Marraskuun alun pikku pakkanen ei ulkoilua haitannut kun tuulta ei ollut nimeksikään. Jo muutaman päivän kestäneeseen armottomaan flunssaan tuli toivottua vaihtelua kävellessäni puolisen tuntia pitkin poikin aluetta kamera mukanani.

Luonnon omia jäätyneitä taideteoksia löytyi kolmen sadan metrin mittaisen puisen vesiputken varrelta useita.

Askalankoskella

Paimiossa sijaitseva Askalankoski on muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.

Allekirjoittaneelle Askalankoskesta on tullut tärkeä käyntikohde viime vuosina. Alue on mielestäni pirun hieno etenkin kesällä. Talvella sinne ei ole asiaa ainakaan autolla, sillä laakson pohjalle vievä mäki on todella jyrkkä, muistaakseni 12 %. Tai tietysti voi yrittää jos on hyvä kuski ja kunnon nastarenkaat.

Askalankosken perinnemaisemaa on kunnostettu parinkymmenen vuoden ajan, esimerkiksi niittotalkoilla. Paimion seudun ympäristöyhdistys hoitaa Askalankosken kulttuuriympäristöä. Kosken rannalla sijaitseva sahanomistajan, sittemmin voimalanhoitajan talo on yhdistyksen hallussa.

Ainakaan reilu viikko sitten yhdistyksen kaverit eivät olleet vielä tarttuneet viikatteeseen ja talikkoon, sillä heinä rehotti pitkänä ympäri aluetta. Uteliaat lampaat sen sijaan rouskuttivat ruohoa karsinassaan minkä ehtivät.

Paimionjoki oli ennen tunnettu meritaimen- ja lohijoki, kunnes vuonna 1936 Paimionjokilaaksoon valmistui Askalan voimalaitos.

Askalankoskelta Juntolankoskelle osa 1

Paimionjoki on Varsinais-Suomessa virtaava 110 kilometriä pitkä joki. Se on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan ja se laskee Paimionlahteen. Lounais-Suomen vesistöalueista Paimionjoki on neljänneksi suurin.

Paimionjoen alaosan varrella Paimion keskustan pohjoispuolella on lounaisen viljelyseudun jokilaakso, Paimionjokilaakso, joka on 156 hehtaarin natura 2000-alue ja muodostaa ydinosan Paimionjokilaaksonvaltakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.

Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä ja laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen eli Askalankosken kohdalla kummallakin puolella jokea. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.

Sunnuntaina 3. huhtikuuta oli aika suunnata auto kohti Paimiota. Olen käynyt lähivuosina useinkin paikkakunnan voimalaitoksilla, Juntolankoskella ja Askalankoskella. Mukana ollut Hyttisen Miika näki paikat nyt ensimmäistä kertaa. Etenkin Askalankoski kolahti hänelle siihen malliin, että kesällä olisi päästävä paikalle uudelleen hinnalla millä hyvänsä.

Huhtikuun alussa Askalankosken maisemat olivat varsin verrattuna alueen kesäkuntoon. Suomalaisittain seutu on kumminmin mihin vuodenaikaan tahansa varmasti erilainen mihin on tottunut.

Askalankosken perinnemaisemaa on kunnostettu parinkymmenen vuoden ajan, esimerkiksi niittotalkoilla. Paimion seudun ympäristöyhdistys hoitaa Askalankosken kulttuuriympäristöä. Kosken rannalla sijaitseva sahanomistajan, sittemmin voimalanhoitajan talo on yhdistyksen hallussa.

Paimion Askalankoskella

Viime keskiviikkona päätin lähteä käymään Askalankoskella Paimiossa. Noin vuosi sitten löytämäni paikka on hieno etenkin kesäaikaan, mutta menettelee hyvin näin keväälläkin. Mukana matkassa oli Timo Sepänmaa.

Paimionjoki virtasi vuolaana. Askalan voimalaitoksen infotaulun mukaan sen sähköntuontanto riittäisi kattamaan Paimion kotitalouksien valaistukset. Kyltti oli tosin vuodelta 1995, joten asianlaita voi olla nykyään toisin.

Askalassa on myös grillauspaikka, jonka penkit oli juuri kunnostettu. Täytyykin kesällä käväistä siellä vetämässä sinappia Kabanossin päälle. Miljöö ainakin on todella komea.