Paimiossa sijaitseva Askalankoski on muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.
Allekirjoittaneelle Askalankoskesta on tullut tärkeä käyntikohde viime vuosina. Alue on mielestäni pirun hieno etenkin kesällä. Talvella sinne ei ole asiaa ainakaan autolla, sillä laakson pohjalle vievä mäki on todella jyrkkä, muistaakseni 12 %. Tai tietysti voi yrittää jos on hyvä kuski ja kunnon nastarenkaat.
Askalankosken perinnemaisemaa on kunnostettu parinkymmenen vuoden ajan, esimerkiksi niittotalkoilla. Paimion seudun ympäristöyhdistys hoitaa Askalankosken kulttuuriympäristöä. Kosken rannalla sijaitseva sahanomistajan, sittemmin voimalanhoitajan talo on yhdistyksen hallussa.
Ainakaan reilu viikko sitten yhdistyksen kaverit eivät olleet vielä tarttuneet viikatteeseen ja talikkoon, sillä heinä rehotti pitkänä ympäri aluetta. Uteliaat lampaat sen sijaan rouskuttivat ruohoa karsinassaan minkä ehtivät.
Paimionjoki oli ennen tunnettu meritaimen- ja lohijoki, kunnes vuonna 1936 Paimionjokilaaksoon valmistui Askalan voimalaitos.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paimiojokilaakso. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paimiojokilaakso. Näytä kaikki tekstit
maanantai 18. heinäkuuta 2016
torstai 14. huhtikuuta 2016
Askalankoskelta Juntolankoskelle osa 2
Askalankoskelta matkamme jatkui kohti erästä Suomen vanhimpaa maantietä. Turun ja Hämeenlinnan välillä kulkenut keskiaikainen Hämeen Härkätie tottelee nykyään nimeä Valtatie 10.
Aivan valtatielle saakka ei tarvitse kumminkaan mennä, kun matkalta löytyy toinen Paimion voimalaitoksista ja koskista. Juntolankosken padon alapuolelta alkaa Paimionjokilaakson 156 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -alue. Paimionjokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja koko Juntolankoski kuuluu siihen.
Juntolankoski on Lounais-Suomen Sähkö Oy:n rakentama vesivoimala, joka valmistui 1919. Sen putous on 13,6 metriä, teho 1,6 MW ja energia 3,9 GWh/a.
Muutaman kerran aikaisemminkin paikalla käyneenä olen ihastellut voimalaitosrakennusen arkkitehtuuria. Alfred A. Palmgrenin ja Teodor Evert Haapalan käsialaa oleva talo on epätyypillinen suomalaiseksi. Minulle siitä tulee mieleen brittiläisen Hammer Filmsin elokuvat vuosikymmenten takaa.
Aivan valtatielle saakka ei tarvitse kumminkaan mennä, kun matkalta löytyy toinen Paimion voimalaitoksista ja koskista. Juntolankosken padon alapuolelta alkaa Paimionjokilaakson 156 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -alue. Paimionjokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja koko Juntolankoski kuuluu siihen.
Juntolankoski on Lounais-Suomen Sähkö Oy:n rakentama vesivoimala, joka valmistui 1919. Sen putous on 13,6 metriä, teho 1,6 MW ja energia 3,9 GWh/a.
Muutaman kerran aikaisemminkin paikalla käyneenä olen ihastellut voimalaitosrakennusen arkkitehtuuria. Alfred A. Palmgrenin ja Teodor Evert Haapalan käsialaa oleva talo on epätyypillinen suomalaiseksi. Minulle siitä tulee mieleen brittiläisen Hammer Filmsin elokuvat vuosikymmenten takaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)