Vaisakon luonnonsuojelualueella

Vaisakon luonnonsuojelualue sijaitsee Salon Halikossa Halikonlahden rannalla. Sen pinta-ala on 63 hehtaaria ja se on perustettu 1985. Natura 2000-alueeksi Vaisakko nimettiin 1998.

Kävin ensimmäisen kerran Vaisakossa toukokuussa 2016. Tuolloin alueen nimi ei meinannut jäädä millään kaaliini, vaan unoihdin sen alvariinsa. Milloin mieleen putkahti Vesikko tai jotain sinne päin, muttei oikeaa asua sitten millään.

Erityisen komeana Vaisakko näyttäytyi toukokuussa 2017. Valkovuokkomeri oli suurin mitä olen missään nähnyt. http://kaislatuuli.blogspot.com/2017/05/vaisakon-kukkaloistoa.html

Kesälomani viimeisellä viikolla oli jälleen sopiva sauma lähteä käymään Vaisakossa. Neljän kilometrin mittaisella luontopolulla oli hiljaista, ketään ei näkynyt lähimaillakaan. Olimme Arto Takaraution kanssa varmaan ainoat ihmiset koko seudulla.

Vaikka lämpöämittari ei mielestäni aamukymmeneltä näyttänyt huimia lukemia, tuli jo alkumatkasta armoton hiki. Ilmankosteus oli kovaa luokkaa, pelkkä henkitys sai silmälasit huuruun. Myöhemmin aurinko alkoi porottaa.

Aluetta hoitaa Metsähallitus tai ainakin sen pitäisi hoitaa. Ilmeisesti kukaan kyseisen puljun kaveri ei ole vaivautunut käymään siellä moneen kuukauteen, sillä pitkospuut olivat osin täysin kasvillisuuden kätkemiä. Ehkä pitkä kuuma kesä on verottanut haluja lähteä siimaleikkurilla heilumaan. Oli vaan aika ikävä kävellä nokkospuskien läpi, eikä paikoin edes nähnyt missä kohdassa lankut ovat.

En ole aikoihin törmännyt hirvikärpäsiin, mutta Vaisakossa niitä oli. Yksi ahersi niskassani ja toinen nilkassa. Paluumatkalla huomasin punkin liikkuvan kädessäni.

Luontopolun kiertoon meni puolisentoista tuntia. Alunperin oli aikomus pitää jonkunmoinen taukokin, mutta reitin varrella ei ikävä kyllä ole lainkaan penkkejä tai mitään muutakaan mihin istahtaa. Toki takamuksensa voi parkkeerata vaikka maahan, mutta eipä oikein tehnyt mieli.

Askalankoskelta Juntolankoskelle osa 2

Askalankoskelta matkamme jatkui kohti erästä Suomen vanhimpaa maantietä. Turun ja Hämeenlinnan välillä kulkenut keskiaikainen Hämeen Härkätie tottelee nykyään nimeä Valtatie 10.

Aivan valtatielle saakka ei tarvitse kumminkaan mennä, kun matkalta löytyy toinen Paimion voimalaitoksista ja koskista. Juntolankosken padon alapuolelta alkaa Paimionjokilaakson 156 hehtaarin laajuinen Natura 2000 -alue. Paimionjokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja koko Juntolankoski kuuluu siihen.

Juntolankoski on Lounais-Suomen Sähkö Oy:n rakentama vesivoimala, joka valmistui 1919. Sen putous on 13,6 metriä, teho 1,6 MW ja energia 3,9 GWh/a.

Muutaman kerran aikaisemminkin paikalla käyneenä olen ihastellut voimalaitosrakennusen arkkitehtuuria. Alfred A. Palmgrenin ja Teodor Evert Haapalan käsialaa oleva talo on epätyypillinen suomalaiseksi. Minulle siitä tulee mieleen brittiläisen Hammer Filmsin elokuvat vuosikymmenten takaa.

Nautelankoskella

Liedon asemalla sijaitsevalla Nautelankoskella tulee käytyä  muutaman kerran vuodessa. Löysin paikan aivan sattumalta erään maaseutuajelun yhteydessä syksyllä 2004.

Nautelankoski on omalta osaltani lähes puhkikuvattu. Kummasti sieltä silti aina jotain löytää, vaikka kuvat varmaan jo toistavatkin itseään. Toisaalta eri vuodenaikoina maisema on erilainen. Kosken virtauskaan ei ole mikään vakio. Välillä vesimassat vyöryvät jopa pelottavan näköisesti, toisinaan kallionkoloissa kasvaa  horsmaa. Lauantaina 15. lokakuuta kosken pauhu kuului hyvin parkkipaikalle saakka.

"Nautelankoski eli Kukkarkoski on Aurajoen kahdeksas koski Liedon kunnassa. Nautelankoski on noin 600 metrin pituinen ja sen putouskorkeus on 16,9 metriä, näin se on Aurajoen pisin koski. Kosken keskivirtaama on 4,8 m³/s."

"Nautelankosken alue on kahdeksan hehtaarin laajuudelta Natura 2000 -ohjelmaan rajaamaa ja siitä 80 % on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luontodirektiivin luontotyypit aluella ovat: runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 4 %, kosteat suurruohoniityt 2 % ja lehdot 60 %.

Nautelankosken alueella on arvokasta keto- ja lehtokasvillisuutta. Koskessa tavataan lohikaloja ja sinne myydään perhokalastuslupia. Alueella kiertää luontopolku ja kosken eteläpäädyssä sijaitsee lintutorni. Lisäksi kosken rannalla on museomylly, kotiseutumuseo ja kivikautinen asuinpaikka." (Wikipedia)

"Nautelankosken ympäristössä on edustavia ketoja, rinneniittyjä, lehtoja ja kulttuurikasvillisuutta. Myös alueen linnusto ja selkärankaislajisto on varsin monipuolista. Alueella tavataan myös neljä lepakkolajia.
Nautelankoski on Aurajoen alueista parhaiten inventoituja kohteita. Nautelassa on kartoitettu kasvillisuuden lisäksi myös linnusto, perhoset ja maakotilolajisto. Aurajokilaakson luontokohteista vain Nautelankosken alue on suojeltua. Suojeluperusteena on jokivarsilehdon luontoarvot sekä niittyalueen hoito." (Wikipedia)