Nautelankoski on omalta osaltani lähes puhkikuvattu. Kummasti sieltä silti aina jotain löytää, vaikka kuvat varmaan jo toistavatkin itseään. Toisaalta eri vuodenaikoina maisema on erilainen. Kosken virtauskaan ei ole mikään vakio. Välillä vesimassat vyöryvät jopa pelottavan näköisesti, toisinaan kallionkoloissa kasvaa horsmaa. Lauantaina 15. lokakuuta kosken pauhu kuului hyvin parkkipaikalle saakka.
"Nautelankoski eli Kukkarkoski on Aurajoen kahdeksas koski Liedon kunnassa. Nautelankoski on noin 600 metrin pituinen ja sen putouskorkeus on 16,9 metriä, näin se on Aurajoen pisin koski. Kosken keskivirtaama on 4,8 m³/s."
"Nautelankosken alue on kahdeksan hehtaarin laajuudelta Natura 2000 -ohjelmaan rajaamaa ja siitä 80 % on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luontodirektiivin luontotyypit aluella ovat: runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 4 %, kosteat suurruohoniityt 2 % ja lehdot 60 %.
Nautelankosken alueella on arvokasta keto- ja lehtokasvillisuutta. Koskessa tavataan lohikaloja ja sinne myydään perhokalastuslupia. Alueella kiertää luontopolku ja kosken eteläpäädyssä sijaitsee lintutorni. Lisäksi kosken rannalla on museomylly, kotiseutumuseo ja kivikautinen asuinpaikka." (Wikipedia)
"Nautelankosken ympäristössä on edustavia ketoja, rinneniittyjä, lehtoja ja kulttuurikasvillisuutta. Myös alueen linnusto ja selkärankaislajisto on varsin monipuolista. Alueella tavataan myös neljä lepakkolajia.
Nautelankoski on Aurajoen alueista parhaiten inventoituja kohteita. Nautelassa on kartoitettu kasvillisuuden lisäksi myös linnusto, perhoset ja maakotilolajisto. Aurajokilaakson luontokohteista vain Nautelankosken alue on suojeltua. Suojeluperusteena on jokivarsilehdon luontoarvot sekä niittyalueen hoito." (Wikipedia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti