Matildanjärven kierros 30.5.

Helatorstain jälkeisenä perjantaina oli vapaapäivä, joka tuli käytettyä Teijon kansallispuistossa entisen Perniön kunnan ja nykyisen Salon alueella. 

Kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2015 ja sen pinta-ala on noin 34 neliökilometriä. 

Alueella on useita rengasreittejä, joista allekirjoittanut on talsinut useamman kerran 5,5 kilometrin pituisen Matildanjärven kierroksen. 

Matildanjärven luontokeskuksen parkkipaikan vierestä lähtevä lenkki on käsittääkseni kansallispuiston suosituin. Maisemat ovat silmiä hiveleviä varsinkin osuuksilla, jossa Matildanjärvi on näkyvissä. Onneksi melkein koko ajan. 

Takavuosina polun alkupuolella olevat pitkospuut olivat auttamattomasti liian kapeita. Vaati melkoista taiteilua, ettei ollut rähmällään suossa. 

Edellisellä käynnilläni pari vuotta sitten huomasin, että joku muukin on havahtunut moiseen epäkohtaan. Lankut oli vaihdettu leveämmäksi ja kävely niiden päällä sujuu jo ilman akrobatiaa.

Reitin varrella on viisi taukopaikkaa; Kavanderinlahti, Roosinniemi, Välioja, Vilsbäck ja Kariholma. Osan matkaa kuljetaan Matildedalin kyläraittia pitkin. Talot ja pihat ovat pääosin hyvin hoidettuja ja kauniita katsella, joten asfaltilla kävely ei pahemmin harmita. 

Käyntipäivänä 30. toukokuuta ilma oli kuin morsian. Kyseessä oli kylmän kevään ensimmäinen kesäinen päivä. Ei edes tuullut tai satanut. Aivan täydellinen retkeilysää. 

Matkalla näin tämän vuoden ensimmäisen sisiliskoni. Erikoisuus puolestaan oli valtava määrä nuijapäitä, joita liikehti rantavedessä. Varmasti tuhansia pieniä vipeltäjiä. 

Syyskuussa Matildanjärvellä

Muutama viikko sitten ehdotin työkaverilleni Petterille, että mikäli hänelle sopisi lähteä Matildajärvelle Teijon kansallispuistoon, niin reissu kannattaisi toteuttaa tulevana sunnuntaina. Säästäkin povattiin oikein mukavaa. 

Olen viimeksi samoillut näissä metsiköissä syksyllä 2019. Tuolloinkin eräkaverina sattui olemaan Petteri. Neljässä vuodessa maisemat olivat muuttuneet ainakin siten, että kansallispuiston parkkipaikalle vievää hiekkatietä oli levennetty ja parkkipaikkoja tehty lisää. Moinen johtunee lähivuosina jyllänneestä koronasta, joka sai ihmiset kiinnostumaan luonnosta ja retkeilystä kotona ihmettelyn sijaan. 

Matildanjärvi on 57 hehtaarin kokoinen metsäjärvi nykyään Saloon liitetyssä Perniössä lähellä Matildan vanhaa ruukkikylää. Alueelle perustettiin vuonna 2015 Teijon kansallispuisto, jonka luontokeskuksen luontotalo sijaitsee järven etelärannalla. Järvi on suosittu kalastus- ja retkeilykohde ja sen ympäri kiertää 5,5 kilometrin mittainen Matildanjärven kierros. 

Matildajärven kierros on maisemiltaan erinomainen. Ainoastaan pätkä, jossa kävellään maantietä pitkin kyläraitilla, saattaa tuntua vähän arveluttavalta, mutta se onkin matkan ainoa välttämätön paha. Muuten kulkija saa nauttia kallioisesta mäntymetsästä, suosta ja järvimaisemasta. 

Aikoinaan kirosin kierroksen alkupuolella olleita kapeita pitkospuita. Sai nimittäin kävellä kieli keskellä suuta, ettei ollut rähmällään suossa tai pöpelikössä. Valitettavasti näin pääsi käymään syksyllä 2017, jolloin harha-askel koitui kohtalokseni. Loukkasin rytäkässä polveni ja käteni, johon kohosi pingispallon kokoinen verenpurkauma. Kivikova patti oli kädessä peräti kuukauden verran ennen kuin laskeutui. 

Ilmeisesti moni muukin on ollut kumollaan, koska lankut olivat uusittu sitten viime käyntini. Ne olivat niin leveitä, että kelpasi tallustella ilman pelkoa kaatumisesta. Pystyin jopa katselemaan luontoa, enkä pelkästään omia kengänkärkiä. 

Matildanjärven kierrokseen meni reilu kaksi tuntia parin pikku tauon kera. Pitäisi ehdottomasti käydä useamminkin kuin neljän vuoden välein. 

Syyskuinen Matildanjärven kierros

Teijon kansallispuisto on tammikuussa 2015 perustettu kansallispuisto entisen Perniön kunnan alueella Teijolla Salossa. Sen pinta-ala on 34 neliökilometriä ja puiston ytimen muodostaa 2300 hehtaarin kokoinen Teijon retkeilyalue.

Retkeilyalueen polut ovat joko rengas- tai yhdysreittejä eli niihin pääsee liittymään toiselta polulta jos sellaiselta sattuu tuntumaan. Itse olen vuosien saatossa suosinut jostain syystä vain kahta reittiä, Matildanjärven kierrosta ja Totin luontopolkua Sahajärven kupeessa.

Lauantaina 14. syyskuuta olin työkaverini Petterin kanssa liikkeellä hyvissä ajoin aamulla, jolloin alueella ollut nimeksikään porukkaa. Kiinnitin tosin huomioni perhokalastajiin, joita oli runsaasti veneilemässä Matildanjärvellä. Myöhemmin selvisikin, että kyseessä oli kalastustapahtuma.

Pitkospuista voisi mainita, että ne ovat törkeän kapeat reitin alkumatkasta. Kävellessä saa käyttää piileviä trapetsitaiteilijan kykyjään pysyäkseen pystyssä.

Kaikenlainen suo- ja metsämaisemista nauttiminen on tällä osuudella tehty mahdottomaksi, koska tarmo on keskitettävä suoraan eteensä. Muuten on pian suossa ainakin jonkun raajansa osalta.

Kaksi vuotta sitten kompastuin ja loukkasin pahannäköisesti, mutta pääsin kuitenkin jatkamaan kierroksen loppuun asti. Käsivarteen ilmestyi oitis pingispallon kokoinen verenpurkauma, joka hiipui pois vasta kuukausien kuluttua. Polven osalta selvisin onneksi vähemmällä.

Koska viime päivinä on satanut rankasti, olivat pitkospuut totaalisen märkiä. Kävelytahti oli siitäkin syystä huomattavan hidas. Onneksi Matildanjärven kierroksella ei oikeastaan tuon enempää pitkospuita olekaan, paitsi ennen Vicksbäckinlahden tulipaikkaa. Sinne oli uusittu kunnon jykevät parrut sitten viime käynnin.

Matkan varrella taukopaikoilla oli muutamia yöpyjiä. Niin teltta kuin reppukeinukin kävi näemmä yösijasta. Mikäs siinä köllötellessä.

Matildanjärven kierros on pituudeltaan 5,5 kilometriä. Se taittui parine kuvaus- ja lepotaukoineen tasan minuutilleen kahteen tuntiin. Onneksi keli suosi, sillä poistuttuamme alueelta, alkoi sade välittömästi.

Ehkä seuraavalla kerralla voisi kokeilla jotain toista reittiä. Maisemallisesti Matildanjärven kierros tosin puolustaa hyvin paikkaansa, etenkin jos käy harvoin Teijon kansallispuistossa.

Matildanjärveä kiertämässä

Viime viikon lauantaina suuntana oli kuntaliitosten myötä nykyään Saloon kuuluvan Perniön Matildedalissa sijaitseva Matildanjärvi.

Järveä ympäröi luontopolku nimeltään Matildanjärven kierros. Olen muutaman kerran aikaisemminkin talsinut sen ja nyt oli sama urakka edessä.

Pitkähkön ajomatkan takia tulee useammin valittua Kurjenrahkan kansallispuiston Savojärven kierros, mutta mukavaa vaihtelua käydä toisinaan hieman kauempanakin.

Matildanjärvi on 57 hehtaarin kokoinen metsäjärvi lähellä Matildedalin vanhaa ruukkikylää. Se on suosittu kalastus- ja retkeilykohde. Alueelle vuonna 2015 perustetun Teijon kansallispuiston reittejä risteilee järven läheisyydessä.

Teijon luontokeskuksen luontotalo sijaitsee järven etelärannalla. Se on vähän kuin matkamuistokauppa moninaisine pehmoleluineen ja vaatehyllyineen. Ostin t-paidan, jossa komeilee palokärki Teijon kansallispuisto -tekstin kera. Aivan uutta oli, että Teijo on ruotsiksi Tykö. Eipä taida olla moista tullut vastaan koskaan edes työpaikalla postikeskuksessa.

Jostain kumman syystä luontotalossa ei ollut vieraskirjaa. Olisin mieluusti siihen puumerkkini rustannut. Kummallista, ettei sen vertaa olen nähty vaivaa; yleensä vastaavissa paikoissa puolittain tyrkytetään signeeramaan.

Matildanjärven kierros on 5,5 kilometrin mittainen. Suurimmaksi osaksi se myötäilee järven rantaa mäntymetsäisessä ja soisessa maastossa. Reitin loppupäässä kuljetaan reilut puoli kilometriä asfalttia pitkin kyläraitilla, kunnes polku johtaa metsätietä pitkin kohti aloituspistettä luontotalon ja parkkipaikkan lähelle.

Moitetta voisi antaa kierroksen alkupään onnettoman kapeista pitkospuista. Juuri kun ihmettelin asiaa mukana olleelle Matti "Viki" Vikströmille, löysin itseni rähmällään osin suosta, osin lankun päältä.

Tuloksena yhä kipeänä oleva polvi ja kyynärvarsi. Lippalakki lensi tuoksinassa metrien päähän ja kamera kolahti sen verran pahantuntuisesti, että oletin sen rikkoontuneen. Loppumatka sujui onneksi ilman suurempia kipuja, polvea lähinnä pelkäsin.

Moninaisista tulipaikoista sen sijaan täytyy antaa pelkästään hyvää palautetta. Matin puolivälissä reittiä olleelle Vickbäckinlahden laavulle väsäämä nuotio houkutteli pian runsaasti väkeä.

Seuraavalla Teijon kansallispuistoreissulla täytynee vaihteeksi kiertää jokin muu reitti. Esimerkiksi Jeturkastin muinaispolku 4,6 kilometrin mitallaan ja parin hehtaarin pirunpellollaan voisi olla potentiaalinen ehdokas.

Reissun päätteeksi poikkesimme katsomaan Matildedalin alpakkafarmia. Etelä-Amerikasta kotoisin olevat villantuotantoon jalostetut hauskannäköiset kamelieläimet tulivat uteliaasti aivan viereen tervehtimään vieraita.