Matildanjärveä kiertämässä

Viime viikon lauantaina suuntana oli kuntaliitosten myötä nykyään Saloon kuuluvan Perniön Matildedalissa sijaitseva Matildanjärvi.

Järveä ympäröi luontopolku nimeltään Matildanjärven kierros. Olen muutaman kerran aikaisemminkin talsinut sen ja nyt oli sama urakka edessä.

Pitkähkön ajomatkan takia tulee useammin valittua Kurjenrahkan kansallispuiston Savojärven kierros, mutta mukavaa vaihtelua käydä toisinaan hieman kauempanakin.

Matildanjärvi on 57 hehtaarin kokoinen metsäjärvi lähellä Matildedalin vanhaa ruukkikylää. Se on suosittu kalastus- ja retkeilykohde. Alueelle vuonna 2015 perustetun Teijon kansallispuiston reittejä risteilee järven läheisyydessä.

Teijon luontokeskuksen luontotalo sijaitsee järven etelärannalla. Se on vähän kuin matkamuistokauppa moninaisine pehmoleluineen ja vaatehyllyineen. Ostin t-paidan, jossa komeilee palokärki Teijon kansallispuisto -tekstin kera. Aivan uutta oli, että Teijo on ruotsiksi Tykö. Eipä taida olla moista tullut vastaan koskaan edes työpaikalla postikeskuksessa.

Jostain kumman syystä luontotalossa ei ollut vieraskirjaa. Olisin mieluusti siihen puumerkkini rustannut. Kummallista, ettei sen vertaa olen nähty vaivaa; yleensä vastaavissa paikoissa puolittain tyrkytetään signeeramaan.

Matildanjärven kierros on 5,5 kilometrin mittainen. Suurimmaksi osaksi se myötäilee järven rantaa mäntymetsäisessä ja soisessa maastossa. Reitin loppupäässä kuljetaan reilut puoli kilometriä asfalttia pitkin kyläraitilla, kunnes polku johtaa metsätietä pitkin kohti aloituspistettä luontotalon ja parkkipaikkan lähelle.

Moitetta voisi antaa kierroksen alkupään onnettoman kapeista pitkospuista. Juuri kun ihmettelin asiaa mukana olleelle Matti "Viki" Vikströmille, löysin itseni rähmällään osin suosta, osin lankun päältä.

Tuloksena yhä kipeänä oleva polvi ja kyynärvarsi. Lippalakki lensi tuoksinassa metrien päähän ja kamera kolahti sen verran pahantuntuisesti, että oletin sen rikkoontuneen. Loppumatka sujui onneksi ilman suurempia kipuja, polvea lähinnä pelkäsin.

Moninaisista tulipaikoista sen sijaan täytyy antaa pelkästään hyvää palautetta. Matin puolivälissä reittiä olleelle Vickbäckinlahden laavulle väsäämä nuotio houkutteli pian runsaasti väkeä.

Seuraavalla Teijon kansallispuistoreissulla täytynee vaihteeksi kiertää jokin muu reitti. Esimerkiksi Jeturkastin muinaispolku 4,6 kilometrin mitallaan ja parin hehtaarin pirunpellollaan voisi olla potentiaalinen ehdokas.

Reissun päätteeksi poikkesimme katsomaan Matildedalin alpakkafarmia. Etelä-Amerikasta kotoisin olevat villantuotantoon jalostetut hauskannäköiset kamelieläimet tulivat uteliaasti aivan viereen tervehtimään vieraita.