Floran-risteily 2026 Vepsään

Toukokuun puolivälissä vietetään Kukan ja Flooran nimipäivää. Turun yliopiston Varsinaissuomalaisen osakunnan TVO:n perinteessä se on ennen vanhaan tarkoittanut sitä, että silloin lähdetään seilaamaan. 

Perinne elvytettiin jokunen vuosi sitten. Mukaan on sittemmin päässyt yliopistoa käymättömiäkin ihmisiä. Itse osallistuin lauantaina 16. toukokuuta kolmatta kertaa Floran-risteilylle. 

Aluksena oli tällä kertaa tilava M/S Norrskär. Tuttu paatti, jonka kyydissä olen takavuosina mennyt muun muassa Seiliin, Nauvoon ja Örön linnakesaarelle. 

Parin ensimmäisen tunnin aikana napsin luontokuvia Vepsästä ja sitä ympäröivästä Airiston merialueesta. Homma kuitenkin tyrehtyi samaa tahtia kuin eväspullo tyhjeni.

Kuten kuvista näkyy, ilma oli suorastaan erinomainen. Vähintään samanlaista keliä toivon puolentoista viikon päähän, jolloin osoitteena on jälleen Vepsä. Saaren palvelut nimittäin aukeavat kesäkaudeksi perjantaina 29. toukokuuta. Silloin sinne pääsee vesibussilla Aurajoesta. 

Kevään ensimmäiselle Vepsä-retkelle pääsin aprillipäivänä kaverin venekyydillä. Siitä tarkemmin linkissä https://kaislatuuli.blogspot.com/2026/04/paasiaisen-veneretki-vepsaan.html

Floran-risteilystä 2024 juttua linkissä:

https://kaislatuuli.blogspot.com/2024/06/floran-risteilylla-vepsassa.html

M/S Norrskärin kyydillä Nauvossa

Turusta Seiliin ja Nauvoon risteilevä M/S Norrskär tuli tutuksi viime pääsiäisenä, jolloin olin aluksen kyydissä ensimmäisen kerran. Suuntana oli Nauvosta käsin Berghamnin ja Brännskärin saaret.

Kuulin tuolloin, että paatti siirtyy kesäksi Turku-Seili-Nauvo -välille ja käy kaksi kertaa viikossa myös Gullkronassa. Viimeksi mainittu olikin alunperin mielessäni elokuun lopulla. Mutta koska laiva ei tuona päivänä Gullkronaan mennyt, valitsin sitten Nauvon.

Kävin Nauvossa laivalla viimeksi kaksi kesää takaperin. Reissu oli onnistunut vähän epäkäytännöllisestä M/S Fanny-aluksesta huolimatta. Aiheesta tarkemmin linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2017/07/turusta-nauvoon-ms-fannylla.html

Loppukesäisenä arkipäivänä Turun Aurajoesta Nauvoon matkasi parisenkymmentä ihmistä. Yllättävän harva jäi pois Seilissä, vaikka olisin olettanut sen olevan etenkin ulkomaalaisia kiinnostava kohde. Sen sijaan puolalaisperhe, unkarilaispariskunta ja pari eteläeurooppalaista turistia näköjään valitsivat Nauvon.

Matkalla ihastelimme korkealla paatin yllä lennellyttä merikotkaa. Onnistuin saamaan siitä pari ihan hyvää kuvaakin. On se vaan komea lintu.

Neljä ja puoli tuntia sinänsä kiinnostavassa ja historiaa huokuvassa Seilissä olisi ainakin minulle liikaa, koska paikka on nähty tunnissa parissa. En tosin ole sitten vuoden 2015 saaressa käynyt, joten en tiedä sen nykyisestä hotelli- ja ravintolapuolesta paljoakaan. Kovasti sitä ainakin mainostavat. Vielä neljä vuotta sitten Seilissä ei ollut kuin pahainen pikku kioski kirkon takana rannassa.

Laiturilla näytti olevan kaksi opasta valmiina vastaanottamaan vieraita. Ehkä heidän juttujaan kuunnellessa aikakin kuluisi paremmin.

Nauvossa oli kolme ja puoli tuntia aikaa oleskella. Kauniilla kelillä se oli juuri sopivasti. Satamassa istuskelu, kirkkovierailu sekä ruokailu vähän askeettisella, mutta hyvää murkinaa tarjoavalla SEO-asemalla veivätkin leijonan osan ajasta.

Jos ensi kesänä sitten pääsisi Gullkronaan.

Pääsiäisristeily Nauvossa osa 3 - Brännskär

Seilin saaren yrittäjien järjestämään ja M/S Norrskär-aluksella tehtyyn pääsiäisristeilyyn Nauvossa tuli pikku muutoksia heti reissun alkuvaiheessa. Edellisessä blogikirjoituksessani sanoin ja kuvin kertomastani Berghamnista ei suinkaan suunnattukaan Gullkronan saareen, vaan Brännskäriin. Syynä moiseen oli Gullkronan vielä pääsiäisen aikoihin keskeneräisenä ollut laituriremontti.

Minulle ohjelmamuutos oli sinänsä samantekevää, koska en ollut aiemmin käynyt Gullkronassa tai Brännskärissä. Gullkronaan alkaa kesällä reitti Turusta, joten varmaan hyppään kyytiin jossain vaiheessa suvea. Taisi olla vaan parempi, että nyt käytiin Brännskärissä.

Brännskär on Nauvon eteläosassa sijaitseva saari, jossa kalastajatila ja venesatama. Noin 50 hehtaarin saarelle on rantautunut lähivuosina uudisasukkaita. Nykyään siellä asuu ympärivuotisesti neljä aikuista ja kaksi pientä lasta.

Brännskärin saaristotilan omistaa Turunmaan Saaristosäätiö, joka vuokraa sitä saaren asuikkaille. Säätiön pyrkimyksenä on edistää ulkosaariston asutusta ja elinkeinoja sekä pitää huolta siitä, etteivät saaristotilat jäisi pelkästään kesämökki- ja vapaa-aikakäyttöön.

Saarelle muutama vuosi takaperin muuttanut Simon Strömsund kiiruhti cajun-rumpunsa kanssa laiturille paattiamme vastaan. Mukana oli hänen appiukkonsa Benny Törnroos kitara kourassa.

Kaksikko veteli jonkun reippaan viisun ruotsiksi ristely-yleisömme ihmetellessä meininkiä. Tulkitsin tämän tervetuliaisseremoniaksi. Enpä muista moista vastaanottoa ennen saaneenikaan.

Näyttämötaiteen ohjaajaksi aikoinaan valmistunut Strömsund osoittautui loistavaksi tarinankertojaksi ja on varmasti oiva promootiohenkilö Brännskärille. Kuuntelin hänen juttujaan saaren historiasta ja nykypäivästä suorastaan korvat höröllä.

Brännskärin asukkaat ovat mukana monessa rakennusprojektissa. Yhdistetty satamakonttori- ja kahvila on pystytetty Nauvosta tuoduista hirsistä komeaksi uudistaloksi.

Muutaman sadan metrin päässä satamarannasta kohoaa mökkikylä, jossa rakennelmat tehdään käsityönä. Yksi mökki kaikkine mukavuuksineen olikin jo käytössä, vaikka miljöö oli muuten kovin myllätty ja keskeneräisen näköinen.

Simon Strömsundin vetemä opastuskierros ei olisi parempi voinut olla. Varmasti monikymmenpäisestä ryhmästämme löytyy tulevaisuudessa paljon Brännskärin kävijöitä. Tiedänkin jo erään, joka on vierailumme jälkeen ehtinyt tarkemmin tutustua tarkemmin mökkikylän tarjontaan.

Pääsiäisristeily Nauvossa osa 2 - Berghamn

Nauvon satamasta lähtenyt saaristoristeily vei 49 matkalaista ensimmäiseksi Berghamnin saarelle. Paikka oli minulle muuten vieras, mutta Utön ja Jurmon matkoilla yhteysalus on poikennut saaren laiturissa.

Joku varmaan ihmettelee osanosattajalukua 49. Se perustuu se siihen, että eräs henkilö ryhmästämme puuttui tältä loppuunmyydyltä viidenkymmenen hengen risteilyltä. Hän kun ei saanut toimeksi ilmoittaa asiasta ajoissa järjestäjille tai edes minulle, joka olisin voinut hoitaa homman hänen puolestaan jos se kerran oli aivan ylivoimaista. Tällöin joku onnellinen olisi päässyt tilalle ja saanut nauttia mahtavasta päiväretkestä!

Kun M/S Norrskär-aluksemme kaarsi kohti Berghamnin rantaa, oli näky silmiähivelevän kaunis. Paatin uumenista kiipesivät loputkin retkeläiset kannelle napsimaan kuvia.

Berghamn on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva saari ja kylä. Kooltaan se on 64 hehtaaria ja siellä asuu ympärivuotisesti puolen tusinaa ihmistä. Yhteysalus M/S Eivor liikennöi saareen säännöllisesti Nauvon Pärnäisistä.

Berghamnia ovat satamapaikkana käyttäneet jo viikingit. Maakirjojen mukaan saarella on asuttu jo 1500-luvulla. Asukkaat elättivät itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, karjaa pitämällä ja linnustuksella. Suurimmillaan Berghamnin asukasluku oli 1800-luvun lopulla, jolloin asukkaita oli nelisenkymmentä. Saarelle saatiin sähköt 1980-luvulla.

Berghamnin pohjoispuoli on Saaristomeren kansallispuistoa. Perinnemaiseman osana on Västerbyn kalastajatila, joka sisustettu 1940- ja 50-lukujen saaristolaistaloksi.

Berghamnin kylä on muodostunut tiiviistä taloriveistä. Venevaja ja ranta-aitta ovat olleet kalastuselinkeinon kannalta keskeisiä rakennuksia. Kylä on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.

Saarella on säilynyt vanha laidunmaisema. Västerbyn kalastajatilan tontilla saa telttailla ja sen ympäristössä on kaksi pari kilometriä pitkää luontopolkua.

Berghamnin luontotupa löytyy Västerbyn rantavajasta. Esillä on kalastusaiheinen näyttely.

Noin puolentoista tunnin Berghamn-etappimme aikana Västerbyn talo jäi allekirjoittaneelta kurkkaamatta. Venevaja ja ranta kun kiinnostivat enemmän.

En ole aivan varma seurasimmeko luontopolkua kuinka pitkälle, mutta ainakaan korkean kallion päälle päästyäni en enää tiennyt polusta tuon taivaallista. Sen sijaan maisemat olivat aivan huikeat, eikä luontopolulla tallustelu ollut enää juurikaan mielessä.

Vaatetusta oli pakko vähentää viimeistään kallion laella. Berghamniin saapuessamme aurinko alkoi porottaa oikein tuelta ja keli oli aivan erilainen kuin aamulla lähtiessämme Nauvon satamasta. Siellä sai hytistä ja puhallella höyryä.

Berghamn osoittautui niin hienoksi kokemukseksi, että suunnitelmissani on jo uusintavisiitti. Se tapahtuu todennäköisesti kesäkuussa.