Pääsiäisristeily 2023 osa 2 - Brännskär

Visit Seilin järjestämän pääsiäisristeilyn toinen etappi oli Nauvon eteläosassa sijaitseva Brännskärin saari. 

Berghamista lähtömme jälkeen ohjelmistossa oli ruokailu aluksessamme M/S Norsskärissa. Kalakeitto, joka päällisin puolin muistutti pikemminkin sakeaa majoneesia, oli täysin kylmää. Laivalta kyllä löytyi parhaat päivänsä nähnyt mikroaaltouuni ja sen eteen muodostuikin välittömästi valtava jono. Suurin osa nautti gurmee-ateriansa kylmänä kun paljon muutakaan ei ollut tehtävissä. 

Ainakin minua harmitti kovasti tällainen munaus. Edellisellä kerralla nautin herkullista kirkasta kalakeittoa lautastolkulla, kun nyt makuelämys jäi pariin lusikalliseen. Onneksi tuhti saaristolaislimppu auttoi pahimman yli. 

Noin viidenkymmenen hehtaarin Brännskärissä on vanha kalastajatila, jota ylläpitää Turunmaan Saaristosäätiö. Saarelta löytyy muun muassa luontopolku ja satama, jossa on kahvila sekä sauna. Ympärivuotisesti Brännskärissä asuu kaksi perhettä. 

Neljä vuotta sitten vastaavalla risteilyllä laiturilla alustamme vastassa olivat Benny Törnroos ja vävypoikansa Simon, jotka iloisesti musisoiden toivottivat matkalaiset tervetulleiksi saarelleen. Nyt Brännskär vaikutti olevan täysin autio ja uinuvan vielä talviunta.

Viime vuosina Brännskäriin on noussut muutama tilava vuokramökki. Kaikilla mukavuuksilla varustetuilla mökeillä on ollut kysyntää mitä olen sivusilmällä seurannut. Harkitsin itsekin moisen vuokraamista, mutta homma tyrehtyi alkuunsa nähtyäni hinnat. Isommalle porukalle se tuskin olisi paha rasti. 

Bränsskärin visiitti oli tällä kertaa kovin pikainen. Neljä vuotta sitten olimme saarella ainakin tuplasti kauemmin. Silloin Simon opasti joukkoa ja tutustuimme tekeillä olleisiin mökkeihinkin. Hänen läsnäolonsa olisi ollut tälläkin kertaa loistavaa mainosta saarelle. 

Paluumatkalla Nauvon satamaan kylmä kalakeitto oli enää muisto vain. Päivä paistoi siihen malliin, että aurinkorasvaa oli tahkottava mikäli kannella mieli olla. Tyyni meri ja ilmojen halki liitelevät merikotkat kruunasivat reissun. 

Pääsiäisristeily 2023 osa 1 - Berghamn

Huomasin alkuvuodesta Visit Seilin ilmoituksen, jossa kerrottiin pääsiäisenä järjestettävästä risteilystä Nauvossa. Päiväretken kohteet olisivat Berghamnin ja Brännskärin saaret. 

Osallistuin neljä vuotta sitten vastaavalle reissulle. Vaikka saaret olivatkin tuttuja, oli aikaa vierähtänyt sen verran, että uusinta oli paikallaan. 

Matkaseuraa ei tarvinnut kauan houkutella. Työkaverini Jukka Rouhiainen ja Petteri Syväkari innostuivat risteilystä välittömästi. Myöhemmin joukkoon liittyi myös niin ikään samassa työpaikassa kortta kekoon kantava Timo Kuusela. 

Pientä stressiä aiheutti takatalvi, joka jylläsi Lounais-Suomessa siihen malliin, että kinokset kimmelsivät vielä huhtikuun alussakin monikymmensenttisinä. Onneksi pahin oli pääsiäiseen mennessä ohi ja ilma keväisempää. 

M/S Norsskär-alus oli jo kansoitettu saapuessaan noutamaan meitä Nauvon satamasta. Koko viikonlopun kattava Seili-majoituspaketti oli vetänyt väkeä mukavasti. Me osallistuimme vain lauantain retkelle. 

Nauvosta mukaan tuli myös turkulainen Päivi. Tutustuin häneen neljä vuotta sitten vastaavalla matkalla ja arvelin näkeväni tälläkin kertaa. Sosiaalisesta mediasta päätellen hän kiertää ahkerasti saaristoa ja meillä riittikin juttua saarikohteista.   

Vietin alkumatkasta osan laivan sisäpuolella, jossa paikallisopas kertoi tarinoita Nauvosta. Suurin osa matkalaisista asettautui kannelle katselemaan komeita maisemia. Sinne eivät oppaan jutut kuuluneet, joka oli ilmeisesti paatin henkilökunnallekin yllätys. 

Merellä näkyi paljon lintuja. Rouhiaisenkin pitkäputkinen kamera lauloi välittömästi hoosiannaa merikotkan tai haahkan ilmestyessä näköpiiriin. 

Päivän ensimmäinen kohteemme oli Berghamn. Se on 64 hehtaarin saari ja kylä Nauvon pääsaaren eteläpuolella, jossa asuu ympärivuotisesti kuusi ihmistä.  

Berghamnin pohjoisosa kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Siihen kuuluu perinnemaiseman muodostama Västerbyn kalastajatila. Päärakennus on sisustettu 1940-50-lukujen tyyliin. 

Berghamnin kylä on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta. 

Vuoden 2019 pääsiäisristeilystä voi lukea linkeistä: 

http://kaislatuuli.blogspot.com/2019/05/paasiaisristeily-nauvossa-osa-1-ms.html

http://kaislatuuli.blogspot.com/2019/05/paasiaisristeily-nauvossa-osa-2-berghamn.html

http://kaislatuuli.blogspot.com/2019/05/paasiaisristeily-nauvossa-osa-3.html

Päiväretki Nauvon Berghamniin

Kesäkuun puolivälissä teimme muutaman kaverin kanssa päiväreissun Nauvon Berghamniin. Kyseessä on Nauvon pääsaaren eteläpuolella sijaitseva 64 hehtaarin kylä ja saari, johon ihastuin kovasti ensivisiitilläni viime pääsiäisenä.

Osallistuin tuolloin Seilin saaren järjestämään risteilyyn, joka poikkesi Berghamnin ja Brännskärin saarilla. Etenkin Berghamn teki melkoisen vaikutuksen. Tarkemmin aiheesta löytyy linkistä http://kaislatuuli.blogspot.com/2019/05/paasiaisristeily-nauvossa-osa-2-berghamn.html

Tällä kertaa Berghamnin matkan järjesti Arkipelagia-seura, joka vaalii Saaristomeren luontoa ja kulttuuria. Kolmekymmentä nopeinta mahtui mukaan ja minähän kiirehdin välittömästi lähettämään sähköpostia ilmoituksen huomattuani. Saari oli koettava uudelleen näin keskikesän kynnyksellä.

Vaikka reissu tulikin hiukan äkkiä pääsiäisen jälkeen, en kokenut sitä minään toistona. Lähtöpaikka, porukka ja alus olivat erilaiset kuin keväällä ja saaren luonto aivan toisenlainen.

Lähtöpäivää odotellessa ryhmämme kokoonpano vaihtui radikaalisti. Lopulta mukana oli neljä henkilöä, joten mahduimme kaikki samaan autoon. Mikäli originaali kokoonpano olisi pysynyt koossa, olisimme turvautuneet Saaristobussiin. Berghamniin lähtö oli ajoitettu niin, että bussilla Nauvon Pärnäisiin tulevat ehtivät mukaan.

Venematka Berghamniin kesti ennakkotiedoista poiketen vähemmän kuin ilmoitetun tunnin. Tosin niin kauniilla kelillä merellä olisi viihtynyt kauemminkin.

Saarella porukka jaettiin kahteen ryhmään ja lähdimme kiertämään luontopolkua. Pitkin niittyjä, ketoja ja kallioita edennyt kierros sekä alkoi että päättyi Västerbyn kalastajatilan pihalle. Talo on sisustettu 1940- ja 50-lukujen saaristolaistyyliin.

Arkipelagia-seuran aktiivit olivat mukavaa porukkaa. Matti, Martti ja Oili toimivat oppaina ja kertoivat sekä saaristoluonnosta että tietysti itse Berghamnista sitä sun tätä. Retkeläiset kuuntelivat korvat höröllä.

Berghamnissa ja lähisaarilla on aikoinaan asunut peräti kuusikymmentä ihmistä. Nykyään kanta-asukkaita on vain neljä. Yhteysalus käy saaren laiturissa, joten aivan eristyksissä ei sentään tarvitse olla.

Berghamnin pohjoisosa on Saaristomeren kansallispuistoa. Kylä on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Länsi-Turunmaan ulkosaariston kyläasutusta.

Monet ulkosaaret tuntuvat olevan oikeita käärmeparatiiseja. Niitä piisaa varmasti Berghamnissakin. Nyt kohdalle osui vain kivimuurilla lämmitellyt yksinäinen rantakäärme. Sitäkään en itse huomannut, mutta vinkistä löytyi ja sain otettua mielestäni onnistuineita kuvia.

Yllä olevan foton lähetin vajaa viikko sitten YLEn aamutelevision kesäkuvakisaan. Se näytettiin suorassa lähetyksessä tiistaina 25. kesäkuuta.

Muita mainittavia eläimiä saarella olivat kyhmyjoutsen kahden poikasensa kanssa, Katjan jalkaa pitkin kiivennyt nymfipunkki ja laiduntavat lehmät, joista ei tosin näkynyt muita elonmerkkejä kuin lantakasat siellä täällä.