Poseerausta pursiseuralla

Tämä kuvasarja on jatkoa viime elokuun fotosessioihin, jolloin kävin upean Even kanssa Turun Ruissalon maisemissa. Ensimmäinen kuvasetti otettiin Ruissalon kylpylän tontilla ja tämä toinen merellisessä miljöössä Turun Pursiseuran rannassa.

Turkulainen Eve kertoi olevansa ensimmäistä kertaa kameran edessä. Tieto vähän yllätti, koska aika harvoin yhtä luontevaa mallia löytää. Ei, vaikka olisi kuinka linssilude.

Pitkin viime syksyä oli suunnitelmissa käydä uudemman kerran kuvaamassa, mutta aina tuli jotain esteitä. Hiljattain oli taas juttua, että nyt alkuvuodesta pitäisi onnistua, elleivät kelit ihan hurjaksi muutu.

Fotosessioiden ensimmäinen osa linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2019/08/kaunotar-kylpylan-koivikossa.html

Kristiina ja lokakuinen Saaronniemi

Kuluneella viikolla olen koittanut tehdä kuvausreissuja lähiseuduille. Muutamana päivänä se on onnistunutkin. Kuten keskiviikkona, jolloin kävin turkulaisen Kristiinan kanssa Ruissalossa.

Tutustuin Kristiinaan elokuun alussa, jolloin olin toisena kuvaajana Kaarinan Hovirinnan rannassa ja hän toisena mallina. En ole vielä kyseisiä kuvia julkaissut missään, mutta lähitulevaisuudessa näin tulee tapahtumaan.

Kuvauspaikkana toimi tällä kertaa Turun Ruissalon Saaronniemi ja tarkemmin sen vähemmän tunnettu osa, jonne pääsee hieman hankalasti karavaanarialueen takaa. Kävin saaren tässä kolkassa ensimmäisen kerran vasta parisen vuotta sitten. Ainakin reilun vuoden miljöö on ollut mielessä potentiaalisena mallikuvauspaikkana.

Sää suosi aiemmin päivällä kiusanneesta ajoittaisesta sateesta huolimatta ja Kristiina oli mallina oikein pätevä. Setin parhaimpana kuvana pidän neljättä ruutua ylhäältä, jossa hän katselee merelle rantakivikossa.

Kolkannokka 12. elokuuta

Turun Ruissalon saari on lähikuukausina jäänyt hieman vähemmälle käymiselle, koska kesällä on paljon valinnanvaraa mennä muuallekin. Eilen kumminkin vakiolenkkini saaren päässä Kolkannokassa oli taas ajankohtainen.

Kaupungista lähtiessäni ei mielestäni tuullut nimeksikään, mutta Saaronniemen parkkipaikalla kävikin jo aikamoinen bofori.

Ilmeisesti juuri maanantaisin Saaronniemessä ja Kolkannokassa kokoontuvat lähiseudun purjeliitäjät. En tosin tarkkaan tiedä mikä tuon vehkeen ja lajin nimi mahtaa olla, ei ainakaan purjelento. Eilen heillä kävi hyvä mäihä, sillä tuuli tosiaan oli lajiin sopiva.

Aivan saaren kärjessä oli joku ahkeroinut kivistä komeita patsaita. Ehkä ne saavat olla siinä päivän tai pari rauhassa, kunnes joku älypää ne kaataa. Näin on käynyt usein ennenkin. En tosin ole aikaisemmin nähnyt rannalla näin montaa kivimuodostelmaa.

Saaronniemen luontoa elokuussa

Turun Ruissalon saaren kärjessä sijaitseva Saaronniemi on suosittu ulkoilupaikka meren rannalla. Blogiani seuranneet ovat varmaan huomanneet, että käyn siellä itsekin usein.

Kokosin tähän fotoja viimeisen parin viikon ajalta, elokuun lopulta. Kyseessä on kolmen eri Saaronniemi-kierrokseni parhaat palat.

Loppukesän meiningit näkyvät Ruissalon luonnossa jo selvästi. Kuivan kesän takia rantakallioiden kasvit eivät päässeet kukoistamaan oikein lainkaan. Vasta muutaman elokuisen sadepäivän ansiosta väriloistoakin alkoi tulla.

Olen toisinaan lähettänyt Ruissalo-kuviani Facebookin Turku kuvin ja sanoin- sekä Ruissalon ystävät-ryhmiin. Osan näistäkin kuvista. Seuraan aika tarkkaan kuka tykkää, kuka ei tykkää tai kommentoiko joku.

Mielenkiintoisia havaintoja onkin ollut. Esimerkiksi kun eräs töistä tuntemani henkilö hehkutti jotain vinoa ja mielestäni onnetonta maisemakuvaa aivan innoissaan, päätin testata tykkääkö hän minun kuvista.

Kymmenen minuuttia myöhemmin lähetin muutaman kuvan, joista osa on tässäkin näytillä. Kuten arvenkin, eipä hän voinut tykätä. Ilmeisesti olen niin vittumainen työkaveri tai vastenmielinen persoona muuten vaan, ettei moinen onnistu millään. Kuvien tasosta se tuskin on kiinni, ainakin jos verrataan millaista materiaalia ryhmissä ylipäätään on.

Eräs jo vuosia tuntemani mies ole tykännyt Facebookin kuvasivustani, vaikka olen hänelle kaksi kertaa lähettänyt kutsun. Sen sijaan kun pikku kännissä postailin Facebookiin mielipiteitäni puolustusministeri Jussi Niinistön taannoin esiin tuomista armeijan kukkakaalipirtelöistä ja linssikeitoista, tuli häneltä välittömästi palautetta kirjoituksestani ja suurta kasvisruuan ylistystä. Ainuttakaan ottamaani luonto- tai mallikuvaa en muista hänen koskaan peukuttaneen. Mutta kukin tavallaan.

Lomatunnelmia Vepsästä

Kesälomailen parhaillaan toista viikkoa. Ilmat ovat olleet vähän liiankin hyviä, etenkin kun en ole mikään helteen ystävä. Mutta parempi toki näin kuin että sataisi. Viime vuoden kesällä vettä tulikin lähes päivittäin.

Turun kaupungin ulkoilusaaressa Vepsässä olen kesän mittaan käynyt kymmenkunta kertaa. Lähinnä viikonloppuisin, mutta nyt loman alkaessa vaihtelevan kaverikokoonpanon kanssa pari kertaa arkenakin.

Kamera on kulkenut saaressa mukana, mutta kahdella edellisellä reissullani en ole käyttänyt sitä kertaakaan. Pelkkä kännykkäkin on riittänyt.

Vepsä-kuvia onkin vuosien mittaan kertynyt iso läjä. Mutta kyllä niitä nurkissa saa olla, siteeratakseni entistä työkaveriani E. Kössiä, joka haali autonromuja.

Vepsässä on loistavat mahdollisuudet kuvata lintuja ja muuta luontoa, mutta siihen ei ainakaan minun kännykkäni riitä, joten kamera laulaa välittömästi kun lähistöllä on vaikkapa meriharakoita.

Viime viikon mökkiyöpymisen yhteydessä tuli käytyä pitkästä aikaa uimassakin. Tarviturkin heitto oli jonkunlainen meriitti sekin.

Kahdeksan tunnin risteily Vepsään, jolloin paikan päällä ehtii olla kuusi tuntia, hurahtaa mukavassa seurassa ihan tuosta vaan. Mökkivuorokausikin tuntuu turhan lyhyeltä. Varmaan tulevana viikonloppuna suuntana on taas Vepsä.