Ironcross Runosmäen nuorisotalolla 1989

Turussa sijaitseva Runosmäen nuorisotalo sai viime viikolla julkisuutta valtakunnallisessa mediassa, kun Kokoomuksen veteraanikansanedustajan Ilkka Kavervan vaalitilaisuudessa häiriköi joukko päihtyneitä vasemmistovihreitä.

Alunperin uutisoitiin, että lähipubista paikalle saapunut porukka olisi ollut "Nato-vastainen" ja "venäjämyönteinen". Sitä se varmasti olikin, mutta pian tietoja iskusta korjattiin. Iken vaalitilaisuudessa kuulemma protestoitiinkin lähinnä Runosmäen lähiöpalvelujen heikentymistä vastaan. Huutelevat sankarit eivät myöskään erityisemmin pitäneet Kanervasta henkilönä. Pääasia kuitenkin lienee, että sosiaalitoimisto maksaa elämisen ja antaa kaljarahat!

Olen käynyt Runosmäen nuorisotalolla joitakin kertoja 80-luvun lopulla. Tuolloin alueella asui paljon kavereitani, joihin tutustuin tullessani maalta kaupunkiin opiskelemaan. Monien kanssa yhteiseksi nimittäjäksi osoittautui heavy rock. Runosmäen nuorisotalolla järjestettiin toisinaan keikkoja, joissa genren orkesterit esiintyivät.

Marraskuisena sunnuntaina vuonna 1989 lavalle nousi turkulainen pitkänlinjan hevibändi Ironcross. Jo vuonna 1976 perustetun yhtyeen jäsenet olivat tuolloin noin kolmekymppisiä lukuunottamatta vuosia nuorempaa rumpaliaan. Menin seuraamaan nelimiehiseksi kutistuneen bändin keikkaa kaverini Mika Penttisen kanssa. Se kun sattui olemaan yksi molempien suosikeista.

Samana iltana esiintyi tamperelainen tyttöbändi Ilona, jonka miesvahvistukseksi oli kiinnitetty basisti Sami Ruusukallio. Hänestä tuli hieman myöhemmin Eppu Normaalin basisti. Siinä toimessa mies on tänäkin päivänäkin.

Muistikuvani mukaan paikalla oli kolmaskin bändi. Taisi olla joku paikallinen nuorisoyhtye.

Ironcross oli tuohon mennessä tehnyt kolme albumia (Bloodhounds 1982, Steel Warrior 1984 ja Too Hot To Rock 1987), mutta voimassa olevaa levytyssopimusta bändillä ei ollut. Ilmeisesti juuri siksi keikkaa seurasi silmä kovana Finnlevyn Janne Louhivuori, jonka bongasimme yleisön joukosta. Louhivuori tunnettiin myös entisenä Hurriganes-kitaristina. Albert Järvisen saatua kenkää Ganesista 1981, oli Louhivuori hänen seuraajansa parin vuoden ajan.

Tiedä sitten miksei turkulaishevi kelvannnut Louhivuorelle. Ironcross oli aivan pirun tiukassa kuosissa Runosmäen nuorisotalon lavalla. Setissä oli pääosin mukana suurelle yleisölle tunntemattomia kappaleita, jotka oli tehty kolmannen albumin Too Hot To Rockin jälkeen. Penttisen mielestä juuri loppuaikojen Ironcross -materiaali on parasta mitä yhtye sai aikaiseksi. Minä pidän koko tuotannosta melko tasapuolisesti.

Vaikka Ironcross oli noihin aikoihin todella kova bändi livenä, jäi keikka orkesterin viimeiseksi. Seuraavana vuonna laulaja Tyrone Tougher alias Esa Leinonen muutti elämänsä suunnan ja rupesi Jehovan todistajaksi.

Youtubeen ilmestyi huhtikuun alussa basisti Buddy McShoultzin alias Pekka Nummelan lataama puolentunnin mittainen video Runosmäen keikalta. Mukavaa ja nostalgista katseltavaa näin neljännes vuosisadan jälkeen. 

Cold Sweat: Broadcast Interference

Turussa vuonna 2002 perustettu Cold Sweat kunnioitti ensimmäisellä levyllään irlaintilaisbändi Thin Lizzyä. Dedicated to Thin Lizzy sisälsi melkein pelkästään tuon Phil Lynottin poppoon kappaleita. Juuri ilmestyneellä kakkoslevyllään Broadcast Interference orkesteri soitteleekin sitten omia biisejä. Kiekolla tosin kuullaan versiot Thin Lizzyn It's Only Moneystä ja Massacresta.

Hankalasti nimetyn Broadcast Interferencen kappaleet on pääasiassa tehnyt bändin ulkopuolinen kaveri, Riittis -nimeä totteleva henkilö. Hän soitti aikoinaan kitaraa kauhajokilaisessa Skädämissä. Tuossa 80-luvun lopulla toimineessa ja yhden kokopitkän levynkin tehneessä yhtyeessä vaikuttivat myös Cold Sweatin nykyinen laulaja Frogley ja rumpaliveljensä Eepo.

Eepo taustaan kuuluu myös Iron Cross. Hän takoi kolmisenkymmentä vuotta sitten kannuja tässä legendaarisessa turkulaishevibändissä. Mies oli mukana yhtyeen kahdella ensimmäisellä albumilla.

Yllätys olikin melkoinen, kun huomasin Broadcast Interferencen sisävihkosta levyn kahden kappaleen olevan entisen Iron Cross -laulajan Tyrone Gona Tougherin käsialaa. Mies kun ei ole 90-luvun taitteen jälkeen rokkihommiin koskenutkaan, vaan keskittynyt lähinnä hengen ravintoon.

Searching For Love ja Running For The Diamonds olivat alunperin tarkoitettu Iron Crossin kakkoslevylle Steel Warrior (-84). Kiekko on hyvää perusheviä heikoista diskanttipitoisista soundeistaan huolimatta. Valitettavasti se jäi aikanaan liian vähälle huomiolle, kuten koko orkesteri. Varsinkin Running For The Diamondsista kuuluu selvästi Iron Cross läpi. Hienoa, että biisit on nyt tuotu julki.

Riitiksen kynäilemät kappaleet ovat nekin mielenkiintoisia ja tarttuvia. Thin Lizzyn vaikutus ei kyseisissä biiseissä kuulu ainakaan mitenkään erityisemmin. Tiedä sitten onko ollut tarkoituskaan.

Aiemmin eri vokalistien kanssa toiminut Cold Sweat on vakiinnuttanjut Frogleyn äänekseen, vaikka It's Only Moneylla laulaakin muun muassa Hevinkeliumista ja Kilvestä tuttu Taage Laiho.

Nettiä selatessani löysin Cold Sweat -haastattelun, jonka tein Dedicated to Thin Lizzyn ilmestymisen aikoihin vuonna 2006. http://www.imperiumi.net/index.php?act=interviews&id=771

Lordi ja Kuorosota

Television Nelonen -kavanalla alkoi tänään Kuorosota. En ole jaksanut ensimmäistä tuotantokautta lukuunottamatta seurata sitä kuin muutaman minuutin, mikäli kanavasurffailu on osunut sopivasti kohdalle. Neljännen tuotantokauden avausjakso vaikutti sen verran mielenkiintoiselta, että sarjaa voisi alkaa seuraamaan ahkerammin.

Jo tämän jakson perusteella voin sanoa, ettei Kaija Koon, Jussi Selon, Jonsun tai Hanna Pakarisen toiminnat juurikaan kiinnosta. Sen sijaan Ressu Redford rekrytoi joukkoeeseensa heti erään tuttuni. Lordin touhut ovat aina kiinnostaneet minua. Viimeisen mainoskatkon jälkeen näytetty Rovaniemen sankarin osuus olikin mielenkiintoisinta koko jaksossa. Leppoisaa ja huumorisävytteistä meininkiä, jota jollain jäykällä Kaija Koolla ei ollut ja tuskin tulee olemaan.

Lordi on vanha tuttuni. Tapasin tulevan monsterimiehen ensimmäisen kerran kesällä 1993 Porissa. Siellä järjestettiin alle 25-vuotiaille videontekijöille Minun elokuvani -festivaalia. Lordi ja kaverinsa, tuleva ohjaaja Pete Riski, olivat paikalla kuten vuotta myöhemminkin. En enää muista mikä lyhytelokuva sälleillä oli esitettävänään, mutta kauhuleffoja he väänsivät silloin ja jo ennenkin sitä.

Syksyllä 1994 osittain samalle porukalle järjestettiin viikonlopun mittainen efektikurssi, jota veti vanha Koijärven veteraani ja elokuvien erikoistehostemies Esa Parkatti. Tuolloin jaoin matkustajakotihuoneen Lordin kanssa. Hän oli juuri ottanut ensimmäiset Kiss-aiheiset tatuointinsa ja esitteli paksua käsivarttaan minulle. Gene Simmonsin pää se siinä komeili.

Lordi oli kovasti kiinnostunut turkulaisorkesteri Iron Crossin nykyvaiheista. Hän kertoi Too Hot To Rockin olevan eräs suomalaisen musiikin merkkipaaluista. Yhtye hiipui 90-luvun taitteessa, eikä Lordi tiennyt mihin se katosi. Kerroin, että syy bändin hajoamiseen oli laulaja Tyrone Gona Tougherin alias Esa Leinosen uskoon tuleminen.

Seuraavaksi kuulin Lordista syksyllä 1996. Kaverini Janne Järvinen pääsi tuolloin opiskelemaan Tornion mediakouluun. Hän kertoi siellä olevan kovan Kiss-fanaatikon nimeltään Tomi Putaansuu. Vuotta myöhemmin oli itse samassa opinahjossa, mutta Lordia ei enää siellä näkynyt.

Kun Lordin ensimmäinen single Would You Love A Monsterman ilmestyi loppuvuonna 2002 ja ensimmäiset lehtijutut uudesta bändistä julkaistiin, tajusin heti kyseessä olevan saman kaverin. Toukokuussa 2006 hänet tunsikin jo koko Suomi, koska Lordi sattui voittamaan Euroviisut Hard Rock Hallelujah -kappaleellaan.

Viisuvoiton myötä myös eräästä silloisesta työkaveristani tuli kertaheitolla kova Lordi-fani. Viikkoa aikaisemmin hän ei ollut kuullutkaan koko orkesterista tai sen johtajasta Mr Lordista, joksi orkesterin pääjehua keväällä 2006 alettiin kutsua. Pitkän inttämisen jälkeen jouduin lainaamaan työkaverilleni kaikki kolme siihenastista Lordi -levyäni. Eihän artisteja tietenkään voi tukea ostamalla itse niiden levyt - sehän maksaa, hän tuumi. Ei ainakaan tämä nainen, joka kerran tilasi postimyynnistä puutarhakalusteet ja palautti ne juhlien jälkeen takaisin ostopaikkaan!

Tapasin Lordin viime vuonna pitkästä aikaa Sauna Open Airissa. Hän oli tullut fanittamaan festivaalin pääesiintyjä Kissiä. Siinä vasta mukava mies. Toivotan menestystä Kuorosotaan!