Koski pauhasi vuolaana kesät talvet ja sen vakaa vesimäärä kautta vuoden takasi ajankohdasta riippumatta vaikuttavan näyn. Tulvilta se ei kuitenkaan välttynyt. Suurin tulva sattui vuodelle 1899, jolloin kosken kautta virtasi 1160 m³ vettä sekunnissa, normaaliin verrattuna reilusti kaksinkertainen määrä.
Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, kansallismaisema, jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Vuonna 1772 jopa Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen kävi ihmettelemässä kosken voimaa. 1800-luvun lopulla se oli Eiffel-tornin lisäksi suuri nähtävyys koko Euroopassa ja kosken kuohuja saavuttiin katselemaan kaukaa ulkomailta saakka.
Koskimaisemaa katsomaan tulleiden turistien määrä kasvoi entisestään vuonna 1903 valmistuneen linnamaisen Valtionhotellin ansiosta. Kivinen hotelli rakennettiin kahden palaneen puuhotellin tilalle ja se pystyi vastaamaan entistä paremmin vaativien turistien tarpeisiin.
Imatrankosken voimalan ensimmäinen osa valmistui 1920-luvun lopussa. Sen vihki toukokuussa 1929 tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander.
Voimalan rakentamisen jälkeen vettä virtasi koskeen jonkin verran voimalaitoksen ohi. Lopullinen kosken kuivaminen tapahtui v.1937 voimalaitoksen kuudennen koneiston valmistuttua. Tämän jälkeen vettä on juoksutettu koskessa vain näytösluontoisesti sekä häiriö- ja huoltotilanteissa. Koskinäytöksiä on vuodessa satakunta. Näytös kestää noin 17 minuuttia ja sen aikana vettä virtaa 500 m³/s.
Tulvista johtuvat ohijuoksutukset ovat moneen muuhun koskeen verrattuna hyvin harvinaisia. Häiriö- ja huoltotilanteissa luukut voidaan joutua aukaisemaan yhtäkkisesti ja näinollen luvaton liikkuminen kuivankin uoman pohjalla on hengenvaarallista.
Itä-Suomen kierroksemme ainoat tutut paikat allekirjoittaneelle olivat Imatra ja Ruokolahti. Vietin 90-luvun puolivälissä hienon lukuvuoden Jaakkiman kansanopistossa Ruokolahdella Kuvallisen viestinnän linjalla. Samalla Imatrakin tuli tutuksi.
Toukokuussa 1996 näin kun Imatrankoski avattiin. Valtavat vesimassat vyöryivät vauhdilla eteenpäin. Vastaava koskinäytös olisi ollut myös reissupäivänämme, mutta vasta illalla. Siinä vaiheessa olimme jo Lappeenrannassa.
Ruokolahdella Jaakkiman opiston pihalla tuli pikaisesti käytyä verestämässä vanhoja muistoja. Parkkipaikalla törmäsin tyylikkääseen punatukkaiseen naiseen, joka selvästikin kuului talon henkilökuntaan. Liekö peräti ollut nykyinen rehtori. "Meillä on niistä ajoista meno siistiytynyt sekä oppilaiden että opettajien puolelta", hän kertoi kyseltyään ensin mikä olen miehiäni.
Ruokolahden komea kirkko sijaitsee järvenlahden toisella puolella vastapäätä opistoa. Puut olivat kasvaneet vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa niin, ettei kirkko enää näkynyt opiston parkkipaikalta.
Aikoinaan kuvasimme parkkipaikalla Mikko Saarenpää - valokuvaaja -videodokumenttia. Se kertoi ruokolahtelaisesta valokuvaajasta. Hän oli siihen mennessä napsinut kirkkokuvia jo 30 vuotta.
Mikon entisessä liikehuoneistossa Ruokolahden keskustassa näytti nyt olevan parturi. Tiedä sitten mitä miehelle itselleen mahtaa kuulua.
Kunnan keskustaan oli rakennettu valtavan kokoinen S-Market. En muista mitä samalla paikalla ennen oli, mutta moinen järkäle on muuttanut katukuvaa kertaheitolla.
Ravintola Alppimaja oli sen sijaan ennallaan. Paikan erikoisuus oli aikoinaan Leijonapizza, joka sisälsi kinkkua ja persikkaa. Omituiselta kuulostava yhdistelmä, mutta eipä kai persikka paljon ihmeellisempi pizzassa ole kuin ananaskaan.
Lappeenrantaan ajellessamme vastassa oli Saimaan kanava ja Mälkiän sulku, jonka putouskorkeus on 12,4 metriä. Se on kanavan korkein sulku. Lähellä on vanha kanava museoituna, puisto ja muistopatsas. Pysäköintialueella on informaatiota kanavasta ja sen historiasta.
Saimaan kanava on ensimmäisen kerran 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luoteis-kaakkoissuuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.
Saimaan kanavan Suomen-puoleinen osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin alueella ja sen pituus on 23,3 kilometriä. Kanavan kokonaispituus on 42,9 kilometriä.
Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 metriä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla, joiden putouskorkeudet vaihtelevat 5,5 metristä 12,4 metriin. Kanavan ylitse johtaa seitsemän avattavaa ja kuusi kiinteää siltaa. Kanava on 50–60 metriä leveä ja enintään kuusi metriä syvä.
Sattui niin sopivasti, että venäläinen rahtialus lipui Mälkiä sulkuun suoraan nenämme edestä. Ilmiömäinen ajoitus. Samalla näimme miten sulku toimii. Noin kymmenessä minuutissa laiva oli noussut ja jatkoi matkaansa.
Kannattaisi kokea myös kanavaristeily Lappeenrannasta Viipuriin!
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström