Selatessani taannoin isäni Ilmo Jaramon (1937-2007) valokuvia, tuli vastaan mustavalkovedoksia toukokuulta 1993. Tuolloin bussilastillinen kustavilaisia matkusti Etelä-Viroon Vörumaalle muutaman vuorokauden reissulle.
En muista tarkkaan oliko kyseessä kunnan, matkailuyhdistyksen vai seurakunnan järjestämä matka. Sellainen mielikuva on, että viimeksi mainitun. Kun hiljattain selvittelin asiaa, tulivat nämä vaihtoehdot esille.
Seurakunnan reissua tukee kuvissa esiintyvät Kustavin kirkkoherran rouva Pirkko Jokela ja harras kirkossakävijä Raakel Santalahti. Kunnan edustajina mukana olivat kunnanjohtaja Veijo Katara sekä isäni, joka oli tuolloin Kustavin elinkeinomies.
Viro itsenäistyi Neuvostoliiton ikeestä elokuussa 20. elokuuta 1991. Täten kustavilaisten matka ajoittui alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun kommunistihallinnon alta oli päästy pois. Katukuvassa tämä ei vielä oikein näkynyt, paikat olivat enemmän tai vähemmän rempallaan ja elo perin vaatimatonta.
Viron on Euroopan metsäisin maa. Se todella tuli selväksi linja-auton ikkunasta maisemia tiiraillessa. Sellainen jäi myös mieleen, että maaseudun taloissa olisi kaivattu maalia.
Tuossa bussikuvan alla "kaadan" Barlay de Tollon eli Tarton vinon talon. Maaperän painumisen vuoksi vinoon mennyttä taloa on alettu sanoa Tarton Pisan torniksi.
Vuonna 1939 syntynyt, tuolloin 53-vuotias, Raudvassar on virolainen vapaustaistelija, opettaja, pelastusupseeri, kotitutkija ja vaikuttaja Viron puolustusliitossa, kulttuuriperinnön suojelussa ja paikallishallinnossa.
Hän joutui 1960-luvulla vuosiksi vaarallisille valtionvihollisille tarkoitetulle vankileirille syytettynä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta.
Raudvassar osallistui Viron itsenäisyyden palauttamisen taisteluun, oli Viron kongressin edustaja ja Vörun kaupunginhallituksen jäsen, Vörumaan sotilasyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja.


















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti