Kustavilaisia Etelä-Virossa vuonna 1993

Selatessani taannoin isäni Ilmo Jaramon (1937-2007) valokuvia, tuli vastaan mustavalkovedoksia toukokuulta 1993. Tuolloin bussilastillinen kustavilaisia matkusti Etelä-Viroon Vörumaalle muutaman vuorokauden reissulle.

En muista tarkkaan oliko kyseessä kunnan, matkailuyhdistyksen vai seurakunnan järjestämä matka. Sellainen mielikuva on, että viimeksi mainitun. Kun hiljattain selvittelin asiaa, tulivat nämä vaihtoehdot esille. 

Seurakunnan reissua tukee kuvissa esiintyvät Kustavin kirkkoherran rouva Pirkko Jokela ja harras kirkossakävijä Raakel Santalahti. Kunnan edustajina mukana olivat kunnanjohtaja Veijo Katara sekä isäni, joka oli tuolloin Kustavin elinkeinomies.  

Viro itsenäistyi Neuvostoliiton ikeestä elokuussa 20. elokuuta 1991. Täten kustavilaisten matka ajoittui alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun kommunistihallinnon alta oli päästy pois. Katukuvassa tämä ei vielä oikein näkynyt, paikat olivat enemmän tai vähemmän rempallaan ja elo perin vaatimatonta. 

Matkalla vierailtiin muun muassa Suuren Munamäen näkötornissa Viron korkeimmalla kohdalla lähellä Latvian rajaa, erilaisilla muistomerkeillä, museoissa ja kaupungeista Tallinnan ohella ainakin Vörussa ja Tartossa. 

Viron on Euroopan metsäisin maa. Se todella tuli selväksi linja-auton ikkunasta maisemia tiiraillessa. Sellainen jäi myös mieleen, että maaseudun taloissa olisi kaivattu maalia.

Tuossa bussikuvan alla "kaadan" Barlay de Tollon eli Tarton vinon talon. Maaperän painumisen vuoksi vinoon mennyttä taloa on alettu sanoa Tarton Pisan torniksi.

Matkalla oli oppaana hyvää suomea puhuva Valdur Raudvassar Vörusta. Hän selitti taukoamatta kuten asiantuntevan oppaan kuuluukin. Aksenttinsa on myös jäänyt mieleen. 

Vuonna 1939 syntynyt, tuolloin 53-vuotias, Raudvassar on virolainen vapaustaistelija, opettaja, pelastusupseeri, kotitutkija ja vaikuttaja Viron puolustusliitossa, kulttuuriperinnön suojelussa ja paikallishallinnossa. 

Hän joutui 1960-luvulla vuosiksi vaarallisille valtionvihollisille tarkoitetulle vankileirille syytettynä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta.  

Raudvassar osallistui Viron itsenäisyyden palauttamisen taisteluun, oli Viron kongressin edustaja ja Vörun kaupunginhallituksen jäsen, Vörumaan sotilasyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. 

Kolmenkymmenenkahden vuoden takainen matka oli ensimmäinen kosketukseni Viron maaperälle. Sittemmin siellä onkin tullut käytyä monta kertaa, Vörumaallakin kahdesti. Ensi elokuulle on kaavailtu autoreissua, joka sijoittuisi Viron saarille Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. 

Moni kuvien henkilöistä on nyttemmin edesmennyt. Ainakin Kaarina ja Lasse Laaksonen, Anja ja Tapani Aapola, Raakel Santalahti, Hannu Aapola ja Eino Närvä ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen.