Motördead Street Bar 95:ssa

Perjantaina 23. syyskuuta oli aika suunnata kohti Turun Satakunnantiellä sijaitsevaa Street Bar 95:sta. Kapakan lauteille nimittäin asteli Motördead. Moisesta nimestä ja keikkamainoksesta tutusta logosta yksinkertaisempikin varmaan pystyi päättelemään, että orkesteri esittää legendaarisen englantilaisen hevibändin Motörheadin tuotantoa.

Yhtyeessä vaikuttavat Suomen kovimpiin rokkibändeihin kuuluvan The Grammersin laulaja Hannu Vainionpää, Peer Güntin rumpalina parhaiten tunnettu kitaristi Sakke Koivula sekä basisti Pekka Junnila ja rumpali Elias Koljonen. Junnilan muistan nähneeni joskus Dr Potionin riveissä, jossa hän varmaan vieläkin soittelee.

Koska lähtökohdat keikalle olivat näinkin kovat, ei tullut kysymykseenkään jatkaa enää hyvin sujunutta tipatonta syyskuuta. Niinpä soittelin kokoon kaveriporukan, joka innostui silminnähden tulevasta ehtoosta. Viron tuliaiset kumottiin pohjiksi ehkä liiankin vauhdilla ja olimme baarissa jo yhdeksän aikoihin. Keikka alkoi vasta pari tuntia myöhemmin.

Street Bariin valui tasaisena virtana porukkaa. Joukossa oli monta pitkänlinjan Motördead -diggaria kuten ZZ Topin basisti Dusty Hilliä muistuttava turkulainen Jussi Lenets.

Alan miehille ilta olikin varsinaista mannaa. Motördead oli valinnut settiinsä lähinnä klassisen Motörhead-kokoonpanon kappaleita, 70-luvun lopusta ja 80-luvun alusta tuttuja ralleja. Tuolloin tuo Lemmy Kilmisterin johtama bändi oli parhaimmillaan.

Keikka alkoi hieman yllättäen Motörheadin tunnetuimmalla kappaleella Ace Of Spades, jolloin bändi otti välittömästi löysät pois. Perusrallien joukossa oli vähemmän esillä olleita kappaleita kuten America, Shine ja Built For Speed, joista pelkkää plussaa.

Sakke Koivula osoittautui vallan päteväksi kitarististi. Koska hänet on totuttu näkemään yleensä rumpupatteriston takana, tuli tämä monille melkoisena yllätyksenä. Hannu Vainionpään laulu harvemmin muistuttaa Lemmyn matalaa kähinää, mutta noin kyvykkään vokalistin ollessa kyseessä olisi sekin varmasti toiminut.

Pirun kova ehtoo olikin. Bändille soisi lisäkeikkoja, koska tällainen ohjelmisto menisi varmasti läpi melkein missä tahansa.

Ace Of Spades/Stay Clean/Built For Speed/Iron Horse/Damage Case/One More Fucking Time/America/We Are The Road Crew/I Got Mine/Shine/Iron Fist/Metropolis/Killed By Death/Overkill/No Class/Motörhead

Stallions Of The Highway Street Bar 95:ssa

Saxon -tribuuttibändi Stallions Of The Highway on vaikuttanut Turun seudulla jo pitkään. Keikkoja on käsittääkseni ollut muutama vuodessa. Allekirjoittaneelta ne ovat lipsuneet ohi yhtä lukuunottamatta. Viime lauantaina asiaan tuli korjaus, kun tie vei Satakunnantiellä sijaitsevaan Street Bar 95:een.

Street Bar on Turun keskustasta nähden hieman syrjässä, mutta ainakin iltakymmenen tienoilla sinne oli hyvät joukkoliikenneyhteydet. Keikkapaikkana baari on mielestäni varsin toimiva ja porukkaa mahtuu yllättävän paljon.

Oluen hinta kummastutti. Ensimmäinen tuoppini maksoi peräti 5,90 euroa, sitä seuraavat vähemmän. Hyvä että sentään näin päin.

Stallions On the Highwayn olen nähnyt vain kerran aikaisemmin. Areenana oli tuolloin Uudenmaankadulla hetken aikaa toiminut rokkihenkinen baari, jonka nimen olen jo unohtanut. Vuosi taisi olla 2007 tai 2008. Entinen Iron Maiden -laulaja Paul Di'Annokin kävi siellä keikalla suomalaisen taustabändin kanssa.

Koska Saxon on yksi genrensä perusbändejä ja muistin Stallionsin olleen vuosia sitten pätevä esittämään sen tuotantoa, en pettynyt Street Barissakaan. Silmät kiinni keikkaa seuraten olisi melkein voinut luulla oikean Saxonin esiintyvän. Laulaja Makke Tuomela nimittäin kuulosti yllättävän paljon Saxonin Biff Byfordilta. Hän myös kuritti välillä kitaraa, jolloin bändissä oli kolme kuusikielisen taitajaa.

Yhtye keskittyi soittelemaan lähes pelkästään Saxonin varhaistuotantoa 80-luvun alusta. Mikäpä siinä, sieltähän ne suurimmat klassikkobiisit löytyvätkin. Princess Of The Night, Denim And Leather, 747 (Strangers In The Night), Wheels Of Steel ja muut rallit esitettiin alkuperäisiä versioita kunnioittaen. Uudemmista kappaleista en Stallionsit esittivät ainakin mainion Dogs Of Warin vuodelta 1995.

Stallions Of The Highwayn perään esiintyi Megadeth-coverbändi Trust In Peace. Pätevästi soittaneiden kaverien keikka ei jaksanut sytyttää kovan Saxon-ryöpytyksen jälkeen, mutta paikalla tuntui olevan monta varta vasten heitä katsomaan tullutta.

Katkeruuden apostolit Street Bar 95:ssa

Turkulainen hevicoveribändi Apostoles Of Bitterness heitti lauantaina 19. lokakuuta keikan kotikaupunginsa Street Bar 95:ssa.

Orkesterilla on ollut melko hyvin pubikeikkoja Turussa, Street Barin vedon jälkeenkin yksi. Yhtyeen konsepti on soittaa lähinnä 80-luvulta tuttuja heviralleja. Mukana on jonkun verran 70-luvultakin tuttuja biisejä.

Street Bar 95:ssa Apostolien setti oli kaksiosainen. Aiemmilta keikoilta tuttuja biisejä osasi jo odottaakin. Deep Purplea, Iron Maidenia,  AC/DC:ta ja muuta mukavaa. Jollen aivan väärin muista, oli mukana joitakin uusia kappaleita kuten Judas Priestin loistava Heading Out To The Highway.

Apostolit laajeni viime kesänä viisimiehiseksi. Kaksi kitaraa tuokin soundiin mukavasti tukevuutta. Street Barin keikalla kokoonpano oli tilapäisesti hieman muuttunut, kun Esa Karppista tuurasi Joni Heino.

Bändi esittää ohjelmistonsa erittäin toimivasti. Joukkoon olisi helppo lisätä soittajien entisten kokoonpanojen biisejä. Ainakin 80-luvun lopulla toimineelta Law-yhtyeeltä löytyisi monta Apostolien linjaan sopivaa tykitystä.

Street Bar 95:ssa oli puolen yön paikkeilla tupa täynnä. Keikkapaikkana se vaikuttaisi olevan oikein hyvä, ainakin Apostolien soundit olivat ensiluokkaiset. Harvemmin tulee tässä baarissa käytyä hieman syrjäisen sijainnin takia, mutta ainakin tällä kertaa se kannatti.