Wanhan Rahtilaivan liveillat vetelevät hiljalleen viimeisiään tämän kesän osalta. Monta hyvää esiintyjää on tuossa lähibaarissani suven mittaan ollut, viimeisimpänä Risto "Hämis" Hämäläisen ja kitaristi Markus Heinosen muodostama duo.
Hämis ja Heinonen aloittivat keikkansa Aurajoen toiselta puolelta kuuluneen Aurafestin räpin häiritsemänä. Onneksi heidän äänentoistolaitteistaan löytyi sen verran potkua, etteivät Cheekit ja muut turhuudet päässeet pilaamaan oikeaa musiikkia.
Risto Hämis Hämäläinen on pitkänlinjan trubaduuri, joka on soitellut muun muassa ruotsinlaivoilla. En tiedä kuinka usein kitaristi Markus Heinonen on hänen kanssaan keikoilla, mutta yhdistelmä on erittäin toimiva.
Kaverukset soittelivat muun muassa U2:n, Neil Youngin ja Lynyrd Skynyrdin kappaleita. Rahtiksen kansipaikat täyttyivät mukavasti noin kello 19 alkaneen keikan tahdissa. Ainakin minulla olisi vaikeuksia kävellä Rahtiksen ohi, mikäli tällainen kokoonpano siellä esiintyisi.
Harmi, että keikkaelämys Rahtiksessa jäi vain yhteen settiin. Kahdeksan paikkeilla piti nimittäin lähteä Velkuan Teersaloon Wanhaan salakuljettajaan, jossa esiintyi Janne Hurme duo.
Hurme sai päivän varoitusajalla säestäjäkseen Kari Late Karvisen alias Garfieldin. He olivat harjoitelleet edellisiltana ja yönä biisejä läpi. Hurmeen vakiokitaristi oli yllättäen tehnyt tuplabuukkauksen kyseiselle illalle.
Ensimmäinen yhteiskeikka toimi pienestä hakemisesta huolimatta hyvin. Hurmeen takavuosien hitit Kirje ja Tinasormus saivat tanssikansan liikkeelle, mutta muuten lattialla oli hiljaisempaa.
Kahteen settiin kuului yllättäviäkin kappalevalintoja, joita juhlakansa ei selvästikään tuntenut. Kyllä niidenkin tahtiin olisi yhtälailla voinut panna jalalla koreasti.
Viime talvena Turun Pub Port Arthurissa näkemäni Hurme-keikka sisälsi vain suomenkielisiä biisejä. Velkualla oli mukana monta englanninkielistäkin rallia. Def Leppardin Hysteria, Kissin Heaven's of Fire ja yllätyksekseni jopa vanhan suosikkini Georgia Satellitesin Keep Your Hands To Yourself sopivat mainiosti Hurmen omien ja suomicoverien sekaan.
Hurmeen ja Karvisen seurassa oli oululaismuusikko Pete Ahonen, joka oli kesälomareissulla Turussa. Mies tunnetaan kolmesta levyttävästä bändistään Burning Point, Ghost Machinery ja Stargazery.
Wanhassa salakuljettajassa on pitänyt jo pari kesää käydä jonain livelauantaina. Nyt se toteutui, siitä iso kiitos kuskille Rikulle.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pete Ahonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pete Ahonen. Näytä kaikki tekstit
tiistai 13. elokuuta 2013
Hämis & Heinonen Rahtiksessa ja Janne Hurme Wanhassa salakuljettajassa 10. elokuuta
Tunnisteet:
Burning Point,
Cheek,
Def Leppard,
Ghost Machinery,
Janne Hurme,
Lynyrd Skynyrd,
Neil Young,
Pete Ahonen,
Rahtis,
Risto Hämis Hämäläinen,
Tinasormus,
U2,
Wanha Rahtilaiva,
Wanha salakuljettaja
tiistai 26. kesäkuuta 2012
Burning Pointilta uusi levy
Oululaisbändi Burning Point on Suomessa melko tuntematon nimi. BP on kuitenkin julkaissut jo useamman levyn, joista ensimmäinen ilmestyi 2001. Kyseinen debyytti Salvation By Fire herätti aikoinaan mielenkiintoni yhtyettä kohtaan. Levyt ovat senkin jälkeen olleet vähintäänkin hyviä tai erittäin hyviä.
Burning Pointilta on nyt ilmestynyt uutuuslevy The Ignitor. Maistiaisia siitä on tällä päivämäärällä julkaistu nimikappaleen videon muodossa. http://www.youtube.com/watch?v=iIdxvwejvXo&feature=youtu.be
Itse levy odottaa ainakin meikäläistä vielä kaupan hyllyllä, mutta tarvinnee tehdä investointi melko pikaisesti. Levykauppa Äxässä The Ignitor näyttää olevan sopuhintaan 15,90 euroa, joten enköhän kipitä sinne ostoksille viimeistään ensi viikolla.
Burning Point sai kolme vuotta sitten ilmestyneen Empyre -levynsä myötä radiosoittoa kotimaassaan, kun useat paikallisradiot luukuttivat hullunlailla radiosingleksi jaettua Kirka -lainaa I'll Be Yours.
Kappaleen lauloi BP:n Pete Ahosen sijasta turkulainen Taage Laiho. Mies on enimmäkseen tuttu Kilpi -bändistä. Ahonen ja Laiho vaikuttavat yhdessä Ghost Machineryssä, joka on hieman samantapainen orkesteri kuin Burning Pointkin.
Tunnisteet:
Burning Point,
Ghost Machinery,
heavy metal,
I'll Be Yours,
Jukka Jokikokko,
Jussi Ontero,
Kilpi,
Kirka,
Levykauppa Äx,
Oulu,
Pete Ahonen,
Salvation By Fire,
Taage Laiho,
The Ignitor
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Päivän levy - Ghost Machinery: Out For Blood
Oululaisbändi Ghost Machineryä sivusin jo alkukesästä kautta aikojen toisessa blogikirjoituksessani, jossa pääosassa oli kitaristi Pete Ahonen. Ahonen on bändin sielu, mutta Out For Blood -levy juolahti eilen mieleen, kun Radio Sadassa jututettiin laulaja Taage Laihoa.
Valitettavan lyhyt haastattelu keskeytettiin jatkuvasti kappaleilla, joita soitettiin kaksi peräkkäin. Tämän jälkeen juontaja ja Taage olivat jälleen minuutin - pari äänessä ja taas sama kuvio toistui. Tietenkään yksikään soitetuista biiseistä ei ollut Ghost Machineryä, mutta ei jostain kumman syystä myöskään Kilpeä, jonka tulevan Down By The Laituri -keikan takia Taage oli studiovieraaksi kutsuttu.
Keskustelussa sivuttiin myös Taagen muita yhtyeitä, Hevinkeliumia ja Taage Laiho Gangia. Jälkimmäisellä ei levytyksiä olekaan, vaan sen toiminta pohjautuu lähinnä 80-luvun heviklassikoitten esittämiseen keikoilla. Ilmeisesti Radio Sadassa ei omisteta Hevinkeliumin Varrella virren -levyä, eikä se ehkä olisikaan ollut keskellä kesää kovin aktuellia musiikkia.
Menipä tarinointi hieman väärille raiteille. Paikallisradioiden ja ylipäätään minkä tahansa radion musiikkilistoista voisi rutista maailman tappiin asti, mutta olkoon nyt. Yleensä kuitenkin Radio Sata on ainoa kanava ainakin Turun seudulla, jota pystyy kuuntelemaan sujuvasti. Jopa Ghost Machineryä on soitettu siellä.
Ylistin bändin kakkosalbumia viime vuonna tähän malliin. Arvio non julkaistu Sue-lehden nettisivuilla, vaikka painetussa lehdessä se olisikin tavoittanut paljon enemmän lukijoita. Valitettavasti en ollut siitäkään asiasta päättämässä.
Ghost Machinery - Out for Blood
(Limb Music)
14.10.2010 11:51
9 Oululainen Ghost Machinery julkaisi Haunting Remains -debyyttilevynsä vuonna 2004. Kotimaassaan melko vähälle huomiolle jäänyt kiekko oli pätevää power metallia vähän Helloweenin ja Gamma Rayn hengessä. Pääjehu Pete Ahonen on tällä välin työstänyt muiden bändiensä musiikkia, eikä Kummitusrakkinettakaan ole koskaan haudattu. Kun ensimmäisellä levyllä Ahonen hoiti kitaran ohella myös laulupuolen, on jälkimmäistä virkaa nyt toteuttamassa turkulainen Taage Laiho. Miehen meriitteihin kuuluvat esimerkiksi Kilpi ja Hevinkelium. Ääneltään Laiho sopiikin Ghost Machineryyn kuin nenä päähän.
Out for Blood on avausraita Face of Evilistä alkaen varmaa tavaraa. Kappaleista löytyy tarttumapintaa vaikka muille jakaa. Guilty edustaa hieman rankempaa osastoa, kun taas Blood from Stone kallistuu jenkkiheviin. Kappale voisi olla tehty 80-luvun lopulla tukkahevin kulta-aikoina. Levyn kruunaa mahtava Blackfoot-laina Send Me an Angel.
Ahosen tunnetuimman kokoonpanon Burning Pointin kanssa Ghost Machineryllä on niin paljon yhteistä, että yhdistelemällä näiden kahden ryhmän musiikit olisi kasassa varmaankin täyden kympin levy. Vaikea sanoa, kumpi bändeistä on parempi, sillä molemmat lykkäävät ulos todella pätevää heviä.
Kimmo Jaramo
Out for Blood on avausraita Face of Evilistä alkaen varmaa tavaraa. Kappaleista löytyy tarttumapintaa vaikka muille jakaa. Guilty edustaa hieman rankempaa osastoa, kun taas Blood from Stone kallistuu jenkkiheviin. Kappale voisi olla tehty 80-luvun lopulla tukkahevin kulta-aikoina. Levyn kruunaa mahtava Blackfoot-laina Send Me an Angel.
Ahosen tunnetuimman kokoonpanon Burning Pointin kanssa Ghost Machineryllä on niin paljon yhteistä, että yhdistelemällä näiden kahden ryhmän musiikit olisi kasassa varmaankin täyden kympin levy. Vaikea sanoa, kumpi bändeistä on parempi, sillä molemmat lykkäävät ulos todella pätevää heviä.
Kimmo Jaramo
Tunnisteet:
Blackfoot,
Burning Point,
Down By The Laituri,
Ghost Machinery,
heavy,
Hevinkelium,
Oulu,
Out For Blood,
paikallisradio,
Pete Ahonen,
Radio Sata,
Sue,
Taage Laiho
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Pete Ahonen - ei mikään Mauno Ahonen
Oululainen hevimetallibändi Stargazery vastaa yhdestä kuluvan vuoden hienoimmasta levystä. Orkesterin esikoinen Eye On The Sky on kymmenen kappaleen mitallaan jälleen kerran osoitus siitä, että kansainvälisen tason heviä tehdään Suomessakin.
Levyn kirkkaimpana helmenä loistaa How Many Miles, jonka soisi olevan kansainvälinen hitti. Melodista heviä ja hard rockia esittävä Stargazery kantaa jonkunlaista projektibändin leimaa, vaikka tämän levyn perusteella se pesee 6-0 suurimman osan vuosikausia samoilla musiikillisilla linjoilla jauhaneista yhtyeistä.
Stargazeryssä vaikuttavat oululaiset Pete Ahonen (kitara), Jukka Jokikokko (basso), Marco Sneck (koskettimet) ja Jussi Ontero (rummut) sekä Tampereen kupeessa Vesilahdella asuva laulaja Jari Tiura. Hän lienee kokoonpanon kansainvälisesti tunnetuin hahmo. Mies vaikutti legendaarisen Michael Schenker Groupin vokalistina kiertueilla ja yhdellä levyllä.
Ahonen tuli tutuksi 2001 Burning Point -orkesterin riveissä. Saksalaislevy-yhtiön kautta julkaistu debyyttilevy Salvation By Fire kolahti allekirjoittaneeseen kuin metrin halko. Yhtye ei ole kadonnut minnekään, tuorein Empyre -levy ilmestyi pari vuotta sitten. Burning Pointissa soittavat myös Stargazeryn Ontero ja Jokikokko.
Muistan hyvin, kun tapasin Jari Tiuran ensimmäisen kerran. Turun Kristiinankadun ja Linnankadun kulmassa sijaitsi yli kymmenen vuotta Down Town -niminen kapakka, jossa tarjottiin aluksi lähes päivittäin livemusiikkia, loppuakoina harvemmin. Mika Penttisen kanssa ideoimamme Never Surrender Club toimi baarin tiloissa pari vuotta noin kerran kuukaudessa lauantai-iltaisin. Toukouisena lauantaina 2004 Down Townin lavalla nähtiin tamperelainen Masterstroke. Orkesterin laulajana oli tuolloin Jari Tiura.
... ja loput tekstistä katosi bittiavaruuteen 18.1.2012...
Levyn kirkkaimpana helmenä loistaa How Many Miles, jonka soisi olevan kansainvälinen hitti. Melodista heviä ja hard rockia esittävä Stargazery kantaa jonkunlaista projektibändin leimaa, vaikka tämän levyn perusteella se pesee 6-0 suurimman osan vuosikausia samoilla musiikillisilla linjoilla jauhaneista yhtyeistä.
Stargazeryssä vaikuttavat oululaiset Pete Ahonen (kitara), Jukka Jokikokko (basso), Marco Sneck (koskettimet) ja Jussi Ontero (rummut) sekä Tampereen kupeessa Vesilahdella asuva laulaja Jari Tiura. Hän lienee kokoonpanon kansainvälisesti tunnetuin hahmo. Mies vaikutti legendaarisen Michael Schenker Groupin vokalistina kiertueilla ja yhdellä levyllä.
Ahonen tuli tutuksi 2001 Burning Point -orkesterin riveissä. Saksalaislevy-yhtiön kautta julkaistu debyyttilevy Salvation By Fire kolahti allekirjoittaneeseen kuin metrin halko. Yhtye ei ole kadonnut minnekään, tuorein Empyre -levy ilmestyi pari vuotta sitten. Burning Pointissa soittavat myös Stargazeryn Ontero ja Jokikokko.
Muistan hyvin, kun tapasin Jari Tiuran ensimmäisen kerran. Turun Kristiinankadun ja Linnankadun kulmassa sijaitsi yli kymmenen vuotta Down Town -niminen kapakka, jossa tarjottiin aluksi lähes päivittäin livemusiikkia, loppuakoina harvemmin. Mika Penttisen kanssa ideoimamme Never Surrender Club toimi baarin tiloissa pari vuotta noin kerran kuukaudessa lauantai-iltaisin. Toukouisena lauantaina 2004 Down Townin lavalla nähtiin tamperelainen Masterstroke. Orkesterin laulajana oli tuolloin Jari Tiura.
... ja loput tekstistä katosi bittiavaruuteen 18.1.2012...
Tunnisteet:
Burning Point,
Deep Purple,
Ghost Machinery,
Jari Tiura,
Michael Schenker Group,
Never Surrender Club,
Oulu,
Pete Ahonen,
Ritchie Blackmore,
Stargazery,
Yngwie Mamlsteen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






