Höyryävä meri Nauvon lossilla

Loppiaisena 6. tammikuutta oli tarkoitus käydä jossain lähiseudulla ajelulla. Turussa oli kirkas pakkaspäivä, mittari näytti -20 astetta.  Pienen mietinnän jälkeen suunnaksi valikoitui Parainen.

Ajattelin, että ainakin Lillholmenin sillalla voisi olla hienoa tällaisena päivänä. Oletus ei pettänyt, vaikka Paraisten lumitilanne pääsikin yllättämään. Arvelin, että jää olisi paljaana ja lumi peittäisi sitä vaan siellä täällä. Näköjään saariston pääkaupungissa on satanut luultua enemmän. 

Vaikka Lillholmen on hieno kesällä ja talvella, koettiin reissun kliimaksi vasta myöhemmin. Ehdotin kuskina olleella Sunttu Sundellille, että käydäänpä katsomassa miltä Nauvon lossirannassa näyttää.

Auton kaartaessa lossijonoon, verkkokalvoillemme avautui näkymä, jollaista edes minä saariston lapsena en muista tuossa mittakaavassa kokeneeni. Meri höyrysi pakkasessa Airistolla siihen malliin, että rannassa käynnistämme muodostuikin Nauvon keikka. Auto lossille ja yli.

Kiipesin lossin ylärampille kuvaamaan. Kumma kyllä siellä tarkeni olla koko matkan ajan. Ehkä en siinä hurmoksessa edes tajunnut palella. Oli nimittäin sellainen fiilis, että tämä saattoi olla paljon puhuttu kerran elämässä -tapahtuma.

Lossin liikenteenohjaajakin hehkutti ohimennessään kuinka hieno kuvausilma on. Sitä se todellakin oli.