torstai 17. syyskuuta 2026

Höga Kusten osa 1 - Uumaja

Huomasin viime keväänä sosiaalisesta mediasta potentiaalisen kesäreissun, Multiexpertit Oy:n järjestämän Keski-Ruotsin rannikolle suuntautuvan Höga Kustenin. Heinäkuun kolmannelle viikolle sijoittuva matka sopi täysin aikatauluihini, koska satuin lomailemaan juuri tuolloin. 

Mainostin reissua sellaisille tutuille, joiden arvelin olevan siitä kiinnostunut. Matkaan lähtikin kaksi tuttavapariskuntaa, Vikströmit ja Toivoset. Itse matkailin yksin, koska lukuisista yrityksistä huolimatta kenellekään ei sopinut lähteä kämppäkaverikseni tai sitten matka ei muuten vaan napannut. 

Multiexpertit Oy:n puolesta mukana olivat matkanjohtaja Ari Nurminen, poikansa Roope ja bussikuski Ari Vainikainen

Kyseiseen heinäkuun viikkoon sattui osumaan kuluneen kesän ainoat helteet. Vaikka hiljattain jossain lukikin Suomessa olleen peräti 27 hellepäivää, en huomannut sellaista ollenkaan. Ehkä minulla ja meteorologeilla on erilaiset tulkintatavat. Tuulta sen sijaan oli lähes päivittäin riesaksi asti, eikä sateestakaan ollut pulaa. 

Matkustimme Nyholmin Liikenteen bussilla. Ruotsissa mittari näytti tasaisesti +31. Onneksi autossa pärjäsi hyvin, koska ilmastointi pelasi. Kotiin palatessa olikin sitten taas perinteinen kesäsää; lauantaina satoi yksitoista tuntia taukoamatta. 




Höga Kustenin matka alkoi maanantaiaamuna 13. heinäkuuta. Hyppäsin bussiin Raision kaupungintalon parkkipaikalta. Auto oli jo yli puolillaan väkeä, sillä suurin osa oli tullut kyytiin Turun linja-autoasemalta. 

Hieman ihmettelin kun varaamani paikka olikin melkein auton etuosassa, eikä takaoven tienoilla. Olin nimittäin pyytänyt paikkaa varauloskäynnin kohdalta, ajattelematta sen tarkemmin, että se oli tulkittu kattoluukuksi. Penkki osoittautui kuitenkin varsin toimivaksi ja olin yleensä ensimmäisten joukossa ulkona. Etuovesta käsin tosin. 

Raisiosta matka jatkui Rauman ja Porin kautta Vaasaan laivaterminaaliin. Uskoisin, että lähes kaikille kyytiläisille merimatka Vaasasta Ruotsin Uumajaan oli sarjassaan ensimmäinen. Täällä suunnalla kun on totuttu Turku-Maarianhamina-Tukholma-linjaan. 

Kolme ja puoli tuntia kestänyt laivamatka uudenkarhealla M/S Aurora Botnialla sujui mukavasti. Kalliin buffetpöydän sijaan löysin vaatimattomammasta kuppilasta vain 13,50 euroa maksaneen lounaan, jossa siinäkin oli valinnanvaraa yllin kyllin. 





Saavuimme Hotel Elite Mimeriin Ruotsin aikaa kello 16.30. Pramea rakennus on entinen koulu, joka on muutettu hotelliksi. Illalla oli aikaa kierrellä kaupungilla, lähinnä Uumajajoen maisemia katsellen. 

Iltakaljojen nauttiminen terassilla sen sijaan oli kiven takana. Luulisi noinkin suuressa (keskustaajamassa 94 000 asukasta) kaupungissa homman luonnistuvan helpommin kuin ravaamalla edestakaisin pitkin jokirantaa sopivaa kuppilaa etsien. Mutta ei, kaikki olivat jo kiinni tai juuri menossa kiinni. 

Ratkaisu löytyi hieman yllättävästä paikasta, nimittäin hotellin lähistöllä sijainneesta kebabpizzeriasta. Osa bussiporukasta olikin jo osannut sinne ennen minua.

Ohrapirtelön hinnat olivat länsinaapurissa selvästi Suomea alhaisemmat. Puolen litran lasipullo 5,5 prosenttista olutta maksoi pääsääntöisesti sekä kulmapizzeriassa että hotellien baareissa noin kahdeksan euroa. Suomessa siitä olisi rokotettu armotta yli kymmenen euroa. 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti