Kesäkuun loppua Heponiemessä

Alkuviikosta Kustavin reissulla yhtenä kohteenani oli Iniönaukon partaalla sijaitseva Heponiemi. Paikka on tunnettu etenkin yhteysaluksesta, joka liikennöi Kustavin ja Iniön välillä, ollen täten myös osa Saariston Rengastietä. 

Heponiemen tunnusmerkkejä ovat valkoinen kummeli ja sektoriloisto. Ne voi bongata kivenheiton päässä yhteysaluslaiturista, entisen luotsiaseman takaa kalliolta. 

Lähivesillä oli tällä kertaa kaksi silakkarysää, joista linnut olivat kovin kiinnostuneita. Eri lokkilajit ja merimetsot melskalsivat hullunlailla altaiden ympärillä. Haahkaparvi lepäili viereisellä kivellä.

Hinaajaproomu ilmestyi kuviin kuin tilauksesta. Veikkaisin, että jonkun mökkiranta saa pian uutta syvyyttä. 

Päivä oli melko tuulinen, mutta kesäisen lämmin. Yritin kuikuilla käärmeitä aallonmurtajan kivikosta. Ainuttakaan en nähnyt edes vähän tuulettomammissa kohdissa. Siellä ne kumminkin tunnetusti lymyilevät.  

Heponiemi pääsiäisenä

Pääsiäisenä Kustavissa käydessäni poikkesin Iniön lauttarannan lähellä olevalle Heponiemen loistolle. Se ja viereinen kummeli ovat ikoninen parivaljakko, joka esiintyy useissa Kustavi-aiheissa kuvissa. 

Entisen luotsiaseman rannassa olevat merimerkit ovat myös Saariston Rengastien varrella. Iniön lautalta ne näkyvät mainiosti jos vaan ymmärtää katsella ympärilleen.

Viime kesänä kävin monen vuoden tauon jälkeen Iniössä. Kyseessä oli elokuinen arkipäivä, jolloin istahdin erään geokätköilyyn hurahtaneen kaverini autoon. Kätköjä kyllä löytyi, mutta ei jutunjuurta tai valokuvia sen vertaa, että olisin väsännyt matkasta blogijutun. 

Pääsiäisenä päivä oli lämmin ja tyyni. Katselin kivikkoihin jos sattuisi näkymään matelijoita. Rantakäärmeitä olen aiemmin tavannut läheisellä aallonmurtajalla. Loiston ja kummelin liki on potentiaalista maastoa, jossa luikeroita saattaisi olla, mutta yhtään ei osunut näkökenttääni.

Lisäsin viitisen kuvaa Facebookin I Love Kustavi-ryhmään muutama päivä takaperin. Tykkäyksiä on tätä kirjoittaessani tullut huimat 338 kappaletta!

Joulupäivänä Heponiemessä

Joulupäivänä puolenpäivän tienoilla näytti hetkellisesti olevan sen verran hyvä ilma, että päätin lähteä kotitalolta Kustavin Kivimaalta pienelle ajelulle. Suuntana oli noin viidentoista kilometrin päässä sijaitseva Heponiemi.

Heponiemen kalliolla on tunnusmajakka eli loisto, jonka välittömässä läheisyydessä kummeli. Se ei suinkaan ole Heikki Silvennoisen ja kumppanien tamperelainen sketsisarja, vaan rannalle rakennettu, päivämerenkulkuun tarkoitettu kiinteä valaisematon merenkulun turvalaite, joka toimii karkean paikannuksen apuvälineenä. Rakenteeltaan se voi olla valkoiseksi maalattu kivilatomus kuten Heponiemen kummelikin.

Heponiemestä pääsee lautalla Kustavin entiseen naapurikuntaan Iniöön. Se kuuluu nykyään Paraisten kaupunkiin. Hulluinta kuntaliitosvimmassa on kun paikat ja nimet sekoittuvat. Olen törmännyt postipaketteihin, joissa on kyllä Iniön postinumero, mutta postitoimipaikkana reteästi "Parainen". Lauttajonossakin joku saattaa oikeasti luulla menevänsä Paraisille, mutta päätyykin pikkuruiseen Iniöön. Paraisille on Heponiemestä aikamoinen matka niin Iniön kuin Turun kauttakin.

Lautta oli hiljattain lähtenyt ja eteni parhaillaan Iniönaukolla. Harmi, etten osunut paikalle varttia aikaisemmin, jolloin olisi saanut aluksenkin paremmin kuviin mukaan.