Lokakuinen Tummamäki

Tummamäen luontopolku on entisen graniittilouhoksen alueelle vuonna 2013 perustettu luontopolku Vehmaalla. Vajaan kahden kilometrin pituinen reitti etenee louhosjärvien ja jätekivikasojen maisemissa. 

Tummamäellä louhittiin graniittia vielä 1970-luvun alussa. Luonto on viidessäkymmenessä vuodessa ottanut omansa, kuten puun syömästä kaiteesta voi huomata. Valtavat jäte- eli rääpekivikasat ei ole miksikään muuttuneet, mitä nyt jokunen puu yrittää jostain raosta kasvaa. 

Laavun, grillipaikan ja kuivakäymälän lisäksi Tummamäellä on esiintymislava, jossa tapahtuu kesäisin. En ole koskaan osunut paikalle, mutta arvelisin estradilla soitettavan jotain muuta musiikkia kuin rock'n'rollia.

Kävin Tummamäellä heti tuoreeltaan kahdeksan vuotta sitten. Siitä tekemääni blogikirjoitusta on laskurin mukaan luettu satoja kertoja. Löytyy linkistä https://kaislatuuli.blogspot.com/2013/10/tummamaen-luontopolku-vehmaalla.html

Edellislauantaina paikalla ei ollut lisäkseni kuin kaksi autokuntaa, vaikka keli oli navakkaa tuulta lukuunottamatta hyvä. 

Kyseessä on sen verran erikoinen luontopolku ja Turun suunnastakin lyhyen matkan päässä, että eipä voi muuta kuin suositella. 

Pääsiäisreissut osa 1 - Helsinginrannan louhospolku

Pitkäperjantaina oli asiaa kotikonnuille Kustaviin. Samalla reissulla ajattelin käydä Taivassalon Helsinginrannassa, koska hiljattain katsomani Luonto Plus-ohjelman jakso kertoi siellä olevasta luontopolusta.

Edellisestä käynnistäni Helsinginrannassa olikin jo aikaa. Taitaa mennä jonnekin 90-luvun lopulle.

Paikattu öljysoratie tuntui loppumattomalta ja vaihtui Helsinki-tienviitan kohdalla hiekkatieksi.
Kylä oli pienempi kuin muistinkaan, eikä siellä ainakaan tähän vuoden aikaan ollut juurikaan nähtävää.

Vanha lossiranta sen sijaan näytti sellaiselta kuin muistinkin. Siitä on aikoinaan päässyt Kustavin Rahinrantaan, jossa on vastaava vanha laituri.

Se, mitä lähdin etsimään eli Helsinginrannan louhospolku, oli kuitenkin vielä näkemättä. Ja olisi jäänytkin näkemättä, ellen olisi käyttänyt vanhaa kunnon konstia. Veivasin nimittäin ikkunan auki ja kysyin neuvoa ohikulkijalta.

Kävelyllä ollut vanhempi herra osasikin missä louhospolku sijaitsee. "Se on tuolla uimarannan takana, ei täällä muita polkuja ole".

On se vaan kumma, ettei uimarannan kyltin viereen voi naulata edes jotain pientä vaivaista opastetta, jotta uteliaat löytäisivät perille. Ei luulisi olevan ylivoimainen suoritus.

Uimaranta on hiljattain pantu uuteen uskoon. Oikein mukavan oloinen paikka. Tiedä sitten kuinka paljon siellä kesäisin tuulee, nyt ainakin sai pitää hatustaan kiinni.

Luontopolku ei ole kovin pitkä, mutta tällaisena historiallisena katsauksena ajaa hyvin asiansa. Polun varrelta löytyi infokylttejä sieltä täältä.

On täytynyt olla kovaa touhua porata ja siirrellä valtavia kivimöhkäleitä sen aikaisilla vehkeillä . Rääpe- eli hukkakivien osuus on vielä nykyäänkin peräti 70-90 prosenttia, mikä tuntuu sulalta hulluudelta.

Naapurikunnassa Vehmaalla on samantyyppinen, joskin laajempi Tummamäen luontopolku, jossa kannattaa ehdottomasti käydä. Tarkemmin linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2013/10/tummamaen-luontopolku-vehmaalla.html

Tummamäen luontopolulla

Tummamäen luontopolku Vehmaalla on takuulla erilainen luontoelämys. Vanhalla graniittilouhoksella mutkitteleva reitti on mielenkiintoinen, joskin melko lyhyt taival.

Kävin Tummamäellä ensimmäisen kerran syksyllä 2013, jolloin se oli juuri avattu. Huomasin asiaa koskevan jutun Vakka-Suomen Sanomista ja seuraavana viikonloppuna olinkin jo paikalla.

Lauantaina 8. lokakuuta Tummamäessä ei ollut minun ja Sunttu Sundellin lisäksi kuin yksi seurue. Järjetön viima varmasti haittasi monen ulkoilua, eikä Tummamäki ehkä ollut parhaimmillaan muutenkaan, vaikka ruska olikin. Ehkä viikkoa aikaisemmin olisi ollut komeammat värit luonnossa.

Vaikka polun varrella onkin infotauluja siellä täällä, kaipaisin alueen historiasta astetta tarkempaa tietoa. Ainakin Hitlerin Saksaan on tai oli tarkoitus kuljettaa Vehmaan graniittia. Tällaisen muistan joskus lukeneeni.

Alueella tehtiin taannoin tuhoja. Ilmeisesti mopopojat olivat olleet asialla. En tarkkaan muista mitä kaikkea nuo vandaalit olivat hajottaneet, mutta grillikatosten irtaimistoa ainakin ja puuceen. Siinä näytti nyt olevan upouusi ovi.

Tummamäen syysruskaa

Tummamäen luontopolku Vehmaalla on tehty entisen graniittilouhoksen alueelle. Puolentoista kilometrin mittainen lenkki kiemurtelee mielenkiintoisessa ympäristössä. Vanhat louhosmontut ovat täyttyneet vedellä ja valtavat jätekivikasat muokanneet maisemaa, mutta sopivat sinne hyvin.

Viime vuoden syksyllä avatulla Tummamäen luontopolulla on kaksi grillauspaikkaa. Alueella kelpaakin kokkailla, sillä paikat ovat ainakin vielä varsin siistissä kunnossa. Erikoinen ympäristö poikkeaa täysin varmaan kaikista muista ulkoilupaikoista koko maassa.

Kävin lokakuun puolivälissä Laura Nurmen kanssa ottamassa kuvia Tummamäessä. Varsinais-Suomen ruska-aika oli juuri parhaimmillaan.

Tummamäen ehkä kummallisin nähtävyys on rautakaide, jonka puu on imaissut sisälleen. Kuva julkaistiin Aamuset -lehdessä tällä viikolla, kun lähetin sen heidän Täysosuma -palstalleen.

Tarzan-montuksi nimetty alueen isoin lammikko on infokyltin mukaan ollut suosittu uimapaikka. Itse en moiseen veteen hevillä pulahtaisi, sillä pohjassa on vaikka mitä roinaa, jota sinne on vuosien saatossa viskattu. Kuoppa tosin saattaa olla vaikka kuinka syvä.