Jessica Tuorlan tiluksilla

Tämä kuvasetti on peräisin Piikkiön Tuorlasta syyskuulta 2024. Aurinkoisena syyskesäisenä päivänä mallina oli upea Jessica. 

Keväällä 2022 olin tutustumiskierroksella Turun Ruissalon Telakalla. Ryhmän liikkuessa ympäri aluetta kiinnitin huomiota punatukkaiseen naiseen, joka erottui porukasta valtavan hiusmerensä ja länkkärityylinsä takia. 

Muukaan sakki ei ollut mitään harmaata massaa, vaan mukana oli monenmoista kulttuuri-ihmistä. Olen myöhemmin törmännyt heihin silloin tällöin; etenkin kierroksen vetäjään, vanhojen puuveneiden entisöijään Jani Vahtoon.

Piikiönlahden rannalla sijaitseva Tuorla osui kuvauspaikaksi ennen muuta siksi, että Jessicalla oli sinne lyhyt matka. Tuorlan kartanon mailla on Ammattiopisto Livian toimipiste ja miljöötä vaikka muille jakaa. 

Kuvauspäivän keli oli aavistuksen turhan kirkas, mutta niillä mentiin mitä ylhäältä annettiin. Sopivaa kuvausaikataulua on meinaan usein hankala löytää, lisäksi melkein aina sataa tai on vähintään sateenuhka. 

Jessican staili hakee vertaistaan. Ainakaan minun tuttavapiirissäni ei taida olla toista kantri- ja länkkärityyliä näin onnistuneesti toteuttavaa naista. 

Pari vanhempaa linkkiä Jessica kuviin:

https://kaislatuuli.blogspot.com/2022/05/kantrimeininkia-kartanolla.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2022/09/jessica-kylamaella.html

Länkkärityttö Tuorlassa

Kävin heinäkuun puolivälin tienoilla Piikkiön Tuorlassa kuvaamassa kaarinalaisen Jessican kanssa. Tyylikkäästi ja suomalaisittain melko persoonallisesti pukeutuva nuori nainen on tuttu viime vuodelta, jolloin kävimme fotoilemassa Turun Ruissalossa ja Kuralassa.  

Tuorlan miljöön käyttö kuvauspaikkana tuli mieleeni reilu vuosi sitten syyskesällä. Tuolloin ensimmäisen kerran kunnolla tutustumassa alueeseen. Monenlaista rakennusta ja istutusta löytyy kun vähän viitsii katsella ympärilleen. 

Jessican cowgirl-tyyli on aivan ylittämätön. Hänen idea oli ottaa mukaan pitkä ruoska, jollaisen voi nykypäivänä nähdä lähinnä kai vain lännenelokuvissa. 

Tuorlassa olisi voinut olla vähän kauemminkin, mutta suomalainen kesäsää näytti taas huonot puolensa. Vettä alkoi ripotella ensin vähän kuin varoituksena, loppui sitten hetkeksi ja lopulta taivas repesi oikein vaan kunnolla. Onneksi muistikortille jäi monia hyviä kuvia. 

Linkit vuoden 2022 kuviin: 

https://kaislatuuli.blogspot.com/2022/05/kantrimeininkia-kartanolla.html

https://kaislatuuli.blogspot.com/2022/09/jessica-kylamaella.html

Sandra ja auringonkukat

Viime viikolla peräänkuulutin eräällä sosiaalisen median kanavalla auringonkukkapeltoa Turun lähistöltä. Vastauksia tulikin mukavasti. Jopa Halikkoa ehdotettiin, mutta Salon seudulle saakka ajelu oli poissuljettua. 

Piikkiön Tuorlasta löytyi komea kukkapelto. Se ei näy Vanhalle ykköstielle, vaan on pari sataa metriä sivussa alueen rakennusten takana. 

Tuorlan pellon tiesi myös fotomalliksi tullut turkulainen Sandra. Sattumoisin hän oli juuri edellisenä ehtoona ollut Piikkiössä kuvausreissulla, mutta ei ollut moksiskaan uusinnasta. 

En ollut aiemmin käynyt Tuorlan tiluksilla näin laajalti. Aluehan on valtava. Nykyään siellä toimii Ammattiopisto Livia. Täytyy tässä syksyllä mennä katselemaan paikkoja vähän tarkemmin. 

Lähdimme Turusta iltakuuden aikoihin. Starttia varjosti sade, jonka tuumailin olevan ohimenevää laatua. Ja näin myös oli. Kaarinan ja Piikkiön puolella ei satanut lainkaan, mutta toisaalta auringostakaan ei ollut tietoa. Näillä mentiin ja mielestäni lopputulos toimii. 

En huomannut kysyä paljonko Sandralla on aiempaa mallikokemusta, mutta todella luonteva hän oli kameran edessä. Otin jälleen varmaan satoja fotoja, joista karsimisen jälkeenkin jäi monta hyvää ruutua. Tässä kymmenen poimintaa. 

Tapasin Sandran ensimmäisen kerran viime vuoden kesäkuussa Ruissalon Saaronniemessä. Aiheesta tarkemmin blogijutussa http://kaislatuuli.blogspot.com/2021/07/sofia-ruissalossa-osa-3.html

Suvi Piikkiön suvessa osa 2

Heinäkuun loppupuolella kävin Turun lähellä Piikkiössä kuvausreissulla. Aurinkoisena arki-iltana kiipesin Huttalan linnavuorelle kera Suvin ja kuvausassistenttina toimineen ystävänsä.

Kyselin Ruotsissa asuvaa Suvia malliksi jo pari vuotta sitten. Hänellä oli hienoja kuvia Facebookissa, jotka herättivät huomioni. Homma vaan venyi tähän päivään saakka muun muassa koronan takia, mutta lopputulos oli odotuksen arvoinen. Mielestäni kuvista tuli osin erinomaisia.

Sen enempää kertaamatta samoja tarinoita kuin fotosession ykkösosassa, linkitän sen tähän http://kaislatuuli.blogspot.com/2021/07/suvi-piikkion-suvessa-osa-1.html

Kuvausmiljöönä toiminut Huttalan linnavuori sijaitsee Piikkiön kirkosta noin kaksi kilometriä itäkaakkoon. Mäki kohoaa 50-60 metriä ympäristöään ylemmäs ja on 74 metriä merenpinnan yläpuolella. Rinteet ovat melko jyrkät, eikä puusto haittaa näkymiä Piikkiönlahdelle. 

Nyt ei kumminkaan kuikuiltu merelle, vaan kameran tähtäimessä oli upea Suvi. Kuvasaldossa oli toki sellaisiakin ruutuja, joissa ympäristöä näkyy enemmän ja taitaa Piikkiönlahtikin jossain kohtaa vilahtaa. En kuitenkaan valinnut niitä tähän. 

 

Suvi Piikkiön suvessa osa 1

Kuluvalla viikolla olin kuvausreissulla Turun liepeillä Piikkiössä. Nykyään Kaarinan kaupunkiin kuuluva entinen varsinaissuomalainen kunta on allekirjoittaneelle tuttu lapsuudesta, jolloin vietin paljon aikaa isoäitini luona Piikkiön Rungossa. 

Tällä ei kertaa ei oltu Rungossa, vaan Toivolinnantien varrella ja Huttalan linnavuorella. Linnavuori oli ensisijainen kuvausmiljöö mallini Suvin kanssa, mutta matkalla oli niin houkuttelevan näköinen viljapelto, ettei sitä voinut jättää käyttämättä. 

Suvi on lähinnä Facebookista tuttu piikkiöläislähtöinen nainen, joka asuu Ruotsissa. Katselin joskus hänen kuviaan ja ajattelin että tuossapa olisi pätevä fotomalli. Aikaa meni varmaan pari vuotta, mutta nyt pääsimme tuumasta toimeen. 

Suvilla on esiintymiskokemusta keikkalavoilta Amerikkaa myöten. Hän on ollut ruotsalaisen sinfonisen metallibändi Therionin kiertuejäsenä taustalaulajana ja vaikuttaa nykyään Scarlett's Garden-nimisessä folk-pop-duossa. 

Esiintymisvarmuus näkyi myös kuvaustilanteessa. Tunnelma oli leppoisa ja hyviä kuvia kertyi niin paljon, että täytyy jakaa blogijuttu kahteen osaan. Linnavuorifotoja seuraavalla kerralla.