Högsåran kyläraitilla

Kuluvan kesän toistaiksi paras maakunta-ajelu suuntautui Kemiönsaaren kunnan Högsåraan.

Hiittisten saaristossa sijaitseva saari oli aiemmin tunnettu luotsiasemana, jonka perinnettä siellä jatkaa Merenkulkulaitoksen väyläasema. Kylän talot ja tilat ovat enimmäkseen vanhoja 1700-luvun luotsitiloja ja asukkaita on viitisenkymmentä.

Aiempi kokemukseni Högsårasta rajoittuu muutama vuosi sitten tehtyyn Bengtskärin majakkareissuun, jolloin Turun Aurajoesta lähenyt MS Lily -laiva seilasi mennessä Högsåran ohi. Muistan katselleeni saaren komeita punaisia rantavajoja.

Vajaat kaksi vuotta sitten olin menossa Taalintehtaan keskiaikamarkkinoille. Menomatkalla oli ajatuksena piipahtaa Högsårassa. Mutta lossi ei kulkenut silloin kuin kahden tunnin välein, joten visiitti jäi odottamaan hamaan tulevaisuuteen. Aiheesta tarkemmin linkissä http://kaislatuuli.blogspot.com/2016/09/keskiaikaiset-saaristolaismarkkinat.html

Tällä kertaa tutkailin lossiaikatauluja etukäteen. Tähtäsin kello 12 lähtöön ja auto sai jäädä lossirantaan. Olin meinaan lukenut, ettei kaaralla ole mitään käyttöä noin pienessä paikassa. Apostolin kyydillä pärjäisi hyvin.

En huomannut etsiä Högsårasta sen kummempaa ennakkoinfoa, joten tuli kyläraittia tallattua summittaisesti. Alue osoittautui laajemmaksi kuin kuvittelin. Paahtavassa helteessä kävely rupesi jossain kohtaa jo vähän arveluttamaan, mutta eipä tuonne eksyäkään voinut.

Huomionarvoista oli saarella kohtaamani väkimäärä. Sakkia tuli vastaan niin autoilla, juosten kuin polkupyörälläkin. Lossikin ajeli tuona päivänä nonstoppina, kun muuten se noudattaa aikatauluja.

Aikani käveltyäni päädyin lossilaituria vastapäätä olevaan venesatamaan ja sen rantaravintolaan. Rumpan Bar olikin mielenkiintoinen kompleksi, jossa olisi voinut istuskella tuopin äärellä vaikka loppupäivän. Ehkä vielä joskus.

Högsåran kirkkoa ja hautausmaata etsiessä meinasi tulla tenkkapoo. Kukaan ei tuntunut tietävän sellaisesta halaistua sanaa. Bar Rumpanista napattu karttalehtinen puolestaan kertoi, että hautausmaa on olemassa.

Hautuumaa löytyi lopulta yllättävän kaukaa asutuksesta. Luulin, että se olisi tehty keskeisemmälle paikalle.

Kivenheiton päässä saapasmäestä oli massiivisen kokoisia tuulivoimalapropelleja, mutta niiden mahdollinen lähempää tutkimen jääköön toiseen kertaan.

Koska maailma on pieni, samalle paluulossille ajoi pakettiautonsa tuttu hahmo. Ammattimuusikko Markku Mäikkä Tuomi asuu nykyään Högsårassa mielitiettynsä kanssa. Myöhemmin törmäsin häneen vielä Taalintehtaallakin, josta loput kuvatkin ovat.

Keskiaikaiset saaristolaismarkkinat Taalintehtaalla

Keskiaikaiset saaristolaismarkkinat oli osa September Open -tapahtumaa, joka järjestettiin 10. syyskuuta Kemiönsaaren Taalintehtaalla.

Huomasin siitä ilmoituksen noin kuukausi sitten sosiaalisen median kautta. Oli heti aikalailla selvää, että sinnehän on mentävä. Mukaan Turusta lähti Harri Nato Leino.

Kemiönsaari ja Taalintehdas ovat allekirjoittaneelle puolituttuja paikkoja. 2000-luvulla aikana olen käynyt usein Kasnäsissa, koska sieltä lähtee kuljetus Bengtskärin majakalle ja Örön linnakesaarelle. Lähes vertaansa vailla olevia päiväretkikohteita molemmat.

Matkalla Taalintehtaalle oli aikaa koukata vähän sivuteillekin. Södenlångvikin kartanon mailla kävin ensimmäisen kerran viime vuoden elokuussa. Oli yllätys, että "keskellä ei mitään" on moiset komeat rakennukset.

Kartano on saanut nykyisen ulkonäkönsä liikemies Amos Anderssonin aikana, joka hankki tilukset itselleen vuonna 1927. Nykyisin kartano toimii Söderlångvikin museona. Ulkorakennuksissa on muun muassa ravintolatoimintaa.

Läheiselle Högsåran saarelle oli myös tarkoitus mennä. Pahaksi onneksi ei tullut katseltua netistä lossiaikatauluja. Ne eivät kulkijaa hemmottele ainakaan kesän jo mentyä. Koska lossi kulki vain kahden tunnin välein, sai Högsåra jäädä odottamaan maihinnousuamme jonnekin tulevaisuuteen.

Kasnäsissa oli niin kova sumu ja tihkusade, ettei sieltä irronnut juurikaan kuvamateriaalia. Kolme armeijan venettä huristeli satamasta merelle kun saavuimme paikalle. Illalla huomasin kirjailija Johanna Pakolan Facebook-päivytyksestä, että Örössä oli paljastettu Örön linnakkeen 1914-2014 -muistolaatta. Armeijaveneet liittyivät siihen.

Taalintehtaalla oli jo puoliltapäivin täysi markkinameininki päällä. Iltapäivällä aurinkokin rupesi paistelemaan ja porukkaa valui tapahtuma-alueelle tuhansittain. Parkkipaikan saaminen ei ollut vielä tullessamme minkäänlainen ongelma, mutta iltapäivällä varmasti jo kiven alla.

Minua Taalintehtaan keskiaikamarkkinoilla kiinnostivat etenkin Länsirannikon rykmentin näytös ja kemiönsaarelaisen Rohanin tallin hevosturnajaiset.

Länsirannikon rykmentin näytöksessä Pohjanmaan Oravaisista tulleet ikämiehet 1600-luvun ruotsalaisissa sotilasasuissaan marssivat ympäri tapahtumakenttää ja paukauttelivat välillä aidoista muskettipyssyistään ylimääräiset pois. Selostus tapahtui sekä suomeksi että ruotsiksi joukkoeen johtajan suusta.

Rohanin tallien toimintaa näin jo heinäkuussa Turun linnan turnajaisissa. Taalintehtaalla olleista neljästä ritarista ainakin kolme oli samoja, jotka taistelivat Turussakin.

Taalintehtaan esityskenttä oli huomattavasti pienempi kuin Turun linnan nurmikko. Mietinkin miten homma mahtaa sujua. Hevoset oli näköjään hyvin koulutettu toimimaan pienessäkin tilassa. Eipä voi kuin ihastella miten sulavasti ne kääntyilivät esitysten aikana.

Selostajana toiminut henkilö oli olevinaan kovin humoristinen, mutta mielestäni hän ei oikein onnistunut siinä. Tarpeettoman sättäämisen sijasta asiapitoisempi juttelu olisi ollut poikaa. Tietysti tässä haettiin viihdettä ja reipasta meininkiä, mutta aivan liian kovalla ollut voluumi, yllytysmusiikkina soinut Queenin We Will Rock You ja selostajan pätkivä mikrofonilinja eivät olleet parhaimmasta päästä.

Kuten Turun linnan turnajaisissakin, oli touhussa mukana naisritarikin. Rohanin tallin ratsastaja Anu Nuotio pisteli hyvin kampoihin äijille.

Markkina-alueella oli vaikka minkälaista myyntituotetta, lähinnä ruokaa ja esineitä. Metrilakujen pelkääjille Taalitehdas oli melko turvallinen liikkua.

Aitoon amerikkalaiseen tapaan savustettua lihaa valmistava turkulainen Miss Klose Smokery & BBQ oli myös paikalla. Kaverien pakettiauto varastettiin pari viikkoa sitten, mutta löytyi nopeasti. Ratkaisevan vinkin antanut henkilö palkittiin kymmenellä kilolla lihaa. Hän nauttinee sitä vielä joulunakin.