Savojärven kierros

Kurjenrahkan kansallispuistoon on avattu kesällä uusi reitinosa, joka kulkee Savojärven pohjoispuolella. Nyt on mahdollisuus patikoida pitkospuita pitkin lähes koko matka ympäri järven.

Turku-Säkylä -tien kohdalta olen monesti poikennut Kurjenpesälle grillaamaan makkaraa ja käppäilemään lähistölle. Alue on ollut tuttu vain Savojärven eteläosasta ja Kuhankuonon seitsemän kunnan rajakiven seuduilta.

Viime sunnuntaina oli mahdollisuus lähteä kokeneempien Kurjenrahkan kävijäiden mukana metsän siimekseen. Ensimmäinen etappi oli Rantapihalla, jossa sattui olemaan muitakin tuttuja. Ihmisiä olikin liikkeellä paljon, koska keli oli varsin suotuisa. Uusi reitti varmasti myös houkutteli paikalle.

Kahtena edeltävänä syksynä olen muutaman kaverin kanssa kävellyt Savojärven padolle saakka. Eipä juolahtanut mieleen, että parin sadan metrin päässä olisi ollut Rantapihan taukopaikka ja kioski. Minkäänlaista opastetaulua ei metsän loputtua ja tien alettua ole. Kummallista.

Reittejä mistä valita.

Rantapihalta lähtevä Savojärven kierros on pituudeltaan noin 6,5 kilometriä. Uusi osuus on oikeastaan kokonaan pitkospuinen. Laudat eivät ole järin leveitä. Siksi katse kannattaakin pitää tiukasti edessä koko ajan, eikä höpötellä seurueen muille jäsenille esimerkiksi ruokaohjeita tai Salkkarien juonenkäänteitä ainakaan kovasti päätään kääntäen. Harha-askel on helppo ottaa.

Rantapihalta Kurjenpesälle avautuu komeat järvimaisemat. Lumpeita, kaatuneita tai kaatumaisillaan olevia puita riittää.

Taukopenkkejä taisi olla kolme. Yksi niistä oli siojoitettu perin kummalliseen paikkaan, suon vierelle. Luulisi, että jokainen katselisi mielummin järveä kuin heinää kasvavaa lätäkköä. Ehkä joku viisas insinööri on paikan valinnut.

Uusi reittiosuus on mitaltaan 3,2 kilometriä, mutta tuntuu paljon pitemmältä. Järvikierroksen puolimatkassa Kurjenpesällä voi levähtää hetken ja kääntyä vaikka takaisin. Seurueemme eteni vanhaa reitinosaa pitkin takaisin lähtöpaikkaan Rantapihalle.

Maisemat ovat vanhalla reitillä vähän erilaisia kuin järven pohjoispuolella, koska metsäosuuksia on monta. Hankalassa maastossa kannattaa pitää silmät auki, muuten on kompastumisvaara. Puiden juuria sinkoilee pitkin maata joka suuntaan.

Vanhalla reittiosuudella pitkospuut ovat paikoin todella heikossa kunnossa. Veikkaisin, että ne uusitaan lähitulevaisuudessa. Ainakin olisi syytä.

Savojärven kiertämiseen kului aikaan melko tarkkaan minuutilleen kaksi tuntia. Reitti ei vaadi mitään atleetin kuntoa, mutta huonojalkaisen ei ehkä kannata polulle lähteä.

Savojärven kierros oli sen verran hieno kokemus, että varmasti sinne tulee mentyä uudelleenkin. Ehkä jopa jo tänä syksynä.

Kiitos matkaseurasta Irkulle ja Hanskille!

Mikähän toukka? Näitä riitti pitkospuiden päällä.

Matkan varrelta löytyi karpaloita.