Syyskesällä reissussa osa 5 - Suomen ilmavoimamuseo

Satakunnasta matka jatkui Keski-Suomeen. Sunttu Sundellin ja MP Vanteen toiveesta seuraava etappimme oli Tikkakoskella sijaitseva Suomen ilmavoimamuseo. 

Jyväskylän lentoaseman lähellä sijaitsevan ilmavoimamuseon hallista löytyy 24 lentokonetta. Suurin osa niistä on Suomen ilmavoimien käyttämiä sotilaslentokoneita. Museo on Itsenäisen Suomen ilmavoimamuseosäätiön ylläpitämä.

Museon toiminta alkoi vuonna 1979 Luonetjärven lentokentän lentokenttähalli 1:ssa. Vuosittaisia kävijöitä on noin 25 000 ja siellä työskentelee yhdeksän henkilöä. 

Perusnäyttely kertoo Suomen sotilasilmailun historiasta sen syntyvaiheista nykyaikaan. Esillä on 1900-luvun alkukymmeniltä yksi- ja kaksitasoisia lentokoneita, sotiemme hävittäjiä ja pommittajia sekä sotien jälkeisen ajan suihkukoneita. Hommaa täydentää eri aikakausien varusteet, valokuvat ja filmimateriaali. 

Otsikkoa kirjoittaessani huomasin, että kuvassa rakennuksen seinässä lukee pelkistetysti "Ilmailumuseo", eikä "Suomen ilmavoimamuseo". Syy moiseen lienee se, että talo oli ennen nimeltään Keski-Suomen ilmailumuseo ja seinään on jätetty jälkimmäinen sana.

Kainuun reissu osa 8 - Taistelijan talo ja Viisikon linja

Lieksa oli yksi luonto- ja sotahistoriallisen Kainuun matkamme kohteista. Se ei ole Kainuuta, vaan Pohjois-Karjalaa, mutta niputettakoon se tässä yhteydessä saman otsikon alle. 

Matkasuunnitelmamme pääosin laatinut Sunttu Sundell oli onkinut esille Itä-Suomen sotatantereita. Kaikkia ei ole mahdollista käsitellä omina blogijuttuina, vaikka varmasti jokainen taistelupaikka olisikin sen arvoinen.

Poikkesimme myös Ilomantsin Hattuvaaran kylässä Taistelijan talon pihapiiriä tutkimassa. Talo on rakennettu vuonna 1988 sotiemme veteraanien kunniaksi. Valitettavasti se ei ollut auki enää viikolla 35, jolloin olimme tien päällä. Sundell tosin ehti jo keskikesän matkallaan tutustua rakennuksen sisältöön. 

Hattuvaara sijaitsee noin 40 kilometriä Ilomantsin keskustasta koilliseen ja Hattuvaarasta 16 kilometriä itään Virmajärvellä olevassa saaressa on Suomen ja EU:n itäisin piste. Pelkästään Hattuvaara on 70 kilometriä idempänä kuin Pietari. 

Talvisodan syttyessä Viisikon linja Lieksan Hatunkylässä oli parhaiten varusteltu puolustusasema Lieksassa. Se rakennettiin vuonna 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana.

Neuvostojoukot hyökkäsivät asemaa vastaan 9. joulukuuta 1939. Hyökkäys pystyttiin torjumaan ja puna-armeija vetäytyi jouluaattona takaisin rajan taakse. 

Viisikon linjaa vahvistettiin välirauhan aikana. Sitä ei kuitenkaan tarvittu jatkosodassa, koska etulinja oli kauempana Pielisjärvestä. 

Alueen metsissä on yhä jäljellä massiiviset panssariesteet. Aikoinaan todennäköisesti hevospelein liikutetut kivenjärkäleet herättävät kummasti kunnioitusta. 

Kainuun reissu osa 6 - Vanttajankannas

Salpalinja oli talvisodan jälkeen Suomen itärajan tuntumaan rakennettu puolustuslinja, joka ulottui aina Vironlahdelta Savukoskelle. Kyseessä on yhä Suomen suurin työmaa. 

Koska viikolla 35 vuonna 2021 tehdyn Kainuun reissun ohjelmistoon kuului luontokohteiden lisäksi monet sotahistorialliset paikat, oli Vanttajankannas listalla mukana. 

Sunttu Sundellin uuttera työ maamme sotatantereiden kartoittamiseksi poiki matkan varrelle liudan etappeja, joista suurin osa oli hyvinkin kiinnostavia, mutta muutamassa tapauksessa en oikein jaksanut innostua. 

Kuusamossa entisöitiin viitisen vuotta sitten Lahtelan linnoitusalue muistuttamaan sen vuoden 1944 asua. Puita kaadettiin oikein urakalla ja soita kuivatettiin, jotta liikuntarajoitteisetkin pääsevät tutustumaan Lämsänkyläntien lähellä sijaitsevaan alueeseen. Sotahistoriallinen 4,5 kilometriä pitkä luontopolku on myös tarjolla siitä kiinnostuneille. 

Vanttajankannas Lahtelassa sulki Neuvostoliitosta Suomeen johtavan tien Kuusamojärven ja Vanttajanjärven välisellä kannaksella. Salpalinjalla ei muutoin taisteltu, mutta Lahtelassa kohtasivat Neuvostoliiton puna-armeija ja Suomessa silloin olleet saksalaiset. Salpalinja suojasi Vanttajankannaksella saksalaisten poistumisen. 

Viime elokuussa ei vielä ollut tiedossa, että seuraavana talvena naapurimaamme imperialistijohtaja hyökkäisi Ukrainaan aloittaen raukkamaisen sotansa "natseja ja narkomaaneja" vastaan. Toivottavasti vastaavaa hirveyttä ei koskaan jouduta kokemaan Suomessa tai muuallakaan. 

Gdanskin matka osa 4 - Westerplatte

Westerplatte on niemimaa Puolan pohjoisrannikolla Gdanskin kaupungissa. Syyskuun alussa 1939 siellä käytiin toisen maailmansodan ensimmäinen taistelu. Westerplatten taistelu alkoi, kun lavastetulla ystävyysvierailulla ollut saksalainen sota-alus ampui kohti puolalaisvaruskuntaa.

Toisen maailmansodan alkupaikkaan pääsee Gdanskin vanhasta kaupungista laivoilla ja vesibusseilla.  Heinä-elokuun vaihteessa tehdyllä lomareissulla valitsimme kulkupeliksi jykevän merirosvolaivan, jossa kelpasi istuskella.

Paatti lipui Gdanskin kuuluisan telakan ohi. Olen kaksi kertaa aiemminkin seilannut samasta kohdasta ja katsellut Westerplatten valtavaa sotamuistomerkkiä, mutta nyt vasta matka suuntautui pelkästään sinne.

Kesällä 2016 risteilin Gdanskista Helin niemimaalle. Sitä voi suositella etenkin sotahistoriasta kiinnostuneille. Matkasta voi lukea tarkemmin linkistä http://kaislatuuli.blogspot.com/2016/10/gdanskin-matka-osa-3-paivaretki-helin.html

Aikaa Westerplattessa ramppaamiseen olisi pitänyt varata reilummin. Nyt homma meni vähän juosten kusten. Alue oli laajempi kuin kuvittelin.

Paljon taisi jäädä vielä koluamatta, mutta pääseehän tuonne vielä joskus uudelleenkin. Helpollakin, mikäli Wizzairin lentoreitti Turusta Gdanskiin on ja pysyy.