Näytetään tekstit, joissa on tunniste doom metal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste doom metal. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. elokuuta 2015

Wolfshead: Caput Lupinum

Wolfshead on oululainen nelisen vuotta sitten perustettu metalliyhtye. Bändin musiikillinen linja noudattelee doomia ja perinteistä heavy metallia.


Pari Wolfsheadin jäsentä ovat jonkinsortin tuttujani. Heillä oli monia bändisysteemejä jo 90-luvulla. Tämä ei ole lainkaan hullumpi jatke vanhojen pohjien päälle. 

Wolfsheadin kolmas tuotos, Godeater Recordsin julkaisema neljän biisin cd-ep Caput Lupinum saapui minulle postitse. Olen luukuttanut levyä lähipäivinä useaan otteeseen. Kiekon neljä kappaletta livahtavat ohi vähän turhan nopeasti. Mielellään tätä kuuntelisi lisää ainakin toisen mokoman verran.


Nimikappale Wolfshead on ehkä joukon tarttuvin, eikä Mark Of The Devil jää kauas taakse. Parhaimpana pidän silti kolmosbiisiä Leave Me Burnin'. Yhtyeen musiikista tulee mieleen muun muassa sellaiset orkesterit kuin Candlemass, Syron Vanes, OZ, Thor ja Venom. Bändin luulisi olevan varma nakki vanhakantaisen heavyn ystäville. 









torstai 13. syyskuuta 2012

Mystons


Suomalainen rockyhtye Mystons julkaisi vajaa vuosi sitten kolmannen levynsä, joka on lyhyesti ja ytimekkäästi nimetty 3:ksi.

Sain levyn Ruisrockissa laulaja-kitaristi M Mystonilta. Vaikka tapahtumasta on jo pari kuukautta aikaa, ovat kesäkiireet venyttäneet kiekon kuuntelua aina tähän päivään saakka. Nyt kun olen kuunnellut sen pari kertaa läpi, uskaltaa jo naputtaakin muutaman rivin tekstiä.

Mystons on duo, mikä on rockmusiikin saralla harvinaista. Vastaavia kokoonpanoja toki on, muttei heti tule tule mieleen kuin The White Stripes ja Black Magic Six. Mystonsin sointia kaksimiehisyys ei haittaa ainakaan levyltä kuunneltuna.

Bändin soundi on matala ja möyrivä. Bluesin ja hitaan doom metallin risteytys. Mukana ripaus 90-luvun alun grungea. Muistuttaa myös alkuaikojen Black Sabbathia ja Danzigia. Jälkimmäistä laulunkin osalta. M Mystonsin ääni on jonkun verran samanlainen kuin Glenn Danzigin.


3 -levyn kappaleet ovat ehkä aavistuksen junnaavia, mutta toisaalta se voi olla tarkoituskin. Yhdeksästä kappaleesta ei oikein erotu mikään ralli ainakaan parilla kuuntelukerralla. Eri asia varmaan, jos tätä höyläisi päivät pitkät.

Levyn kansitaide ei allekirjoittaneelle oikein nappaa. Sävyt ovat liian tummat ja sisäkannen fotot samoin. Tämäkin varmaan tarkoin harkittua, mutta hyvin epäkaupallista, eivätkä kuvaa levyn sisältöä mielestäni lainkaan. Samoissa fotosessioissa otetut graniittilouhoskuvat olisivat mielestäni sopineet paremmin levynkanteenkin.

Mystons on kiertänyt keikkapaikkoja ahkerasti ulkomailla saakka. Itse en muistaakseni ole yhtyettä lavalla nähnyt, joten asia on korjattava jossain vaiheessa.

http://www.mystons.com/
http://www.myspace.com/mystons