Pari Wolfsheadin jäsentä ovat jonkinsortin tuttujani. Heillä oli monia bändisysteemejä jo 90-luvulla. Tämä ei ole lainkaan hullumpi jatke vanhojen pohjien päälle.
Wolfsheadin kolmas tuotos, Godeater Recordsin julkaisema neljän biisin cd-ep Caput Lupinum saapui minulle postitse. Olen luukuttanut levyä lähipäivinä useaan otteeseen. Kiekon neljä kappaletta livahtavat ohi vähän turhan nopeasti. Mielellään tätä kuuntelisi lisää ainakin toisen mokoman verran.
Nimikappale Wolfshead on ehkä joukon tarttuvin, eikä Mark Of The Devil jää kauas taakse. Parhaimpana pidän silti kolmosbiisiä Leave Me Burnin'. Yhtyeen musiikista tulee mieleen muun muassa sellaiset orkesterit kuin Candlemass, Syron Vanes, OZ, Thor ja Venom. Bändin luulisi olevan varma nakki vanhakantaisen heavyn ystäville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti