Ruissalon kevättä 11. huhtikuuta

Keskiviikkona 11. huhtikuuta kävin Turun Ruissalossa ystäväni Helin kanssa. Aurinkoisena päivänä kelpasikin lenkkeillä komeissa maisemissa. Kerrankin sopiva ilma, ei tuullut eikä satanut!

Muutaman kilometrin kävelytaipaleen varrelta yritin etsiä varmoja kevään merkkejä, kuten liikkeitä alueen lukuisissa lammikoissa. Jo perinteeksi muodostunut sammakoiden kuvaaminen keväisin tulee nimittäin pian taas ajankohtaiseksi. Lätäköt olivat vielä osin lähes täysin jäässä, mutta ensi viikolla asia voi olla toisin.

Turun satamassa asennettiin Viking Graceen tuulipurjetta. Tavalliselta purjeelta se ei näytä lainkaan, vaan paksulta putkelta, joka ei sovi laivaan visuaalisesti ollenkaan. Työn äänet kuuluivat hyvin Ruissaloon asti.

Ruissalon kärjessä Saaronniemessä oli juuri niitä, joita arvelinkin siellä olevan. Nimittäin kyhmyjoutsenia. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen sain saldoksi kaksikymmentä kenokaulaa. Kuvaamisen kannalta linnut olivat kuin tarjottimella.

Kolkannokassa muutama viikko sitten olleet komeat kiviladelmat oli kaadettu. Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ne nähdessäni arvelinkin niin tapahtuvan. Ensin joku näkee helvetisti vaivaa kootessaan hienoja kivikasoja, sitten joku urpo menee ja hajottaa.

Kolkan edustallakin oli jonkun verran kyhmyjoutsenia, joita ei juuri valkoisista jäälautoista erottanut. Läheisillä lintuluodoilla mekastivat lokit ja merimetsot.