Kyseessä on alunperin yksityinen 31 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, joka on perustettu vuonna 1986. Vuonna 1992 siihen lisätiin viisi hehtaaria valtion lehtojensuojelualuetta.
Lenholmin luonnonsuojelualue kuuluu 129 hehtaarin Lenholmin Natura-alueeseen. Matthomsfladanin merenlahti puolestaan rantojensuojeluohjelmaan ja kaikki nämä yhdessä muodostavat kansainvälisestikin merkittävän suojelukokonaisuuden.
Lenholmin luonnonsuojelualue koostuu perinnemaisemista, lehdoista, rantaniityistä ja kallioista, sekä noin kahdeksan hehtaarin viljellystä pellosta. Kesäisin alueella laiduntaa lehmiä ja lampaita.
Karja pitää taimet ja heinät poissa, jolloin valoa vaativa kasvillisuus eliölajeineen saa kasvualaa. Sorkanpainaumat ja lanta antavat edellytykset monille sienille, kasveille ja eläimille. Kuusia raivataan perinnemaiseman ja lehtojen monimuotoisuuden suojelemiseksi.
Alueella on tavattu ainakin 29 uhanalaista lajia. Suurin osa niistä on riippuvainen tammista, joista isoimmat ovat noin 300-400 vuotta vanhoja. Saaristotiessä kiinni oleva hehtaarin kokoinen osa on Suomen näyttävin tammihaka, jossa laidunnus on jatkunut vuosisatoja.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä suuntana oli Lenholm. Sitä ennen kierros Paraisten Lemlahden kautta. Siellä sijaitsee Suomen vanhin säilynyt kartano, 1400-luvulla rakennettu Kuitian kartano (ruotsiksi Qvidja).
Vierailu jäi pelkäksi auton ikkunasta katseluksi, sillä alueelle ei ole toivottavaa mennä ominpäin ihmettelemään.
Kartanon nykyinen omistaja on Cargotecin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. Vuonna 2014 hänen kerrottiin jatkavan tilalla maatalousyrittäjyyttä menetelmin, joka kuormittaa Itämerta mahdollisimman vähän.
Erikoista, ettei Suomen rikkaimpiin ihmisiin kuuluva Herlin käytä kotimaista työvoimaa tiluksillaan. Rakennusmiesten autot näyttivät olevan Viron rekisterissä.
Lenholmin tammilehto teki jälleen vaikutuksen. Isot tammet ovat komean näköisiä. Olivatpa sitten pystyssä tai maata vasten.
Vaikka alueella on virallinenkin luontopolku, on se niin heppoisesti merkitty, etten ainakaan minä tiedä missä se kiemurtelee. Lukuisia pieniä polkuja risteilee siellä täällä ja niitä pitkin tuli nytkin käveltyä.
Lintutornista käsin näkyi lahdella kymmeniä joutsenia. Tornissa ei ollut ruuhkaa, vain yksi lintubongari. Kumma kyllä hän sattui edustamaan kauniimpaa sukupuolta. Yleensä vastaavissa paikoissa törmää poliitikko Osmo Soininvaaran näköisiin vanhempiin herroihin.
🤗😃
VastaaPoista