Viron saarireissu osa 3 - Saarenmaan sotamuistomerkit ja Panga Pank

Saarenmaalla on paljon sotahistoriallisia nähtävyyksiä. Nämä osin maatuneet tantereet ovat olleet taistelujen näyttämöinä toisen maailmansodan aikana, jolloin neuvostoliittolaiset ja saksalaiset ottivat saarella yhteen.

Suomalaisittain voi tuntua yllättävältä, että näistä maankolkista on sodittu todella raivokkaasti. Paikan päällä näkee paljon erilaisia tykkiasemia, sotamuistomerkkejä ja sotilashautausmaita.

Toisen maailmansodan aikana Sörven niemimaalle rakennettiin panssaritorjuntalinjaa. Minulle ei ole oikein selvinnyt kumpi osapuoli bunkkereita Viron saarille rakensi, mutta veikkaan että molemmat. Käsittääkseni varsinkin saksalaiset olivat ahkerina vuosina 1941-1944.

Alueen tunnetuin rakennelma on Sörven majakan lähellä sijaitseva on Stebelin tykistöpatteri, joka on Viron suurimpia Hiidenmaan Tahkunan niemimaan ja Osmussaaren ohella. Tietääkseni ne ovat neuvostojoukkojen aikaansaannoksia.

Stebelin patteri koostui komentokeskuksesta, kahdesta suuresta maanalaisesta tykkitornista, tähystytornista, pannuhuoneesta ja sotilastukikohdasta. Tähystystorni on yhä pystyssä.

Stebelin raunioilla ei enää ollut vaaraa saada kuulaa kalloonsa. Sen sijaan kutiavia patteja nahkaan sai helpostikin. Ei tarvinnut kuin seistä hetki paikallaan, niin johan oli paarmoja kimpussa - eikä mitään pikku pörriäisiä, vaan kunnon hevospaarmoja. En muista yhtä massiivisia lajitovereitaan ennen tavanneenikaan. Samaan ongelmaan törmäsi muuallakin päin saarta.

Tehumardin yötaistelun muistomerkki on Saarenmaan tunnetuimpia nähtävyyksiä. Neukut ja sakut ottivat yhteen Tehumardin rannalla lokakuun 8. päivä 1944. Taistelu oli Saarenmaan ja lähiseutujen verisimpiä. Se päättyi puna-armeijan voittoon.

Tehumardiin on pystytetty valtava miekan muotoinen muistomerkki sekä muistokiviä kaatuneille vladimireille ja igoreille.

Tehumardin beachilla kävellessä unohtuu helposti, että tallustelee parhaillaan paikalla, jossa hiekka on kerran ollut verenpunaista. Nyt siellä oli hyvin hiljaista. Pari uimaria kahlasi rantavedessä ja perhoset hyörivät kukkasten kimpussa.

Terhumardista matka jatkui Kihelkonnan kautta Pangan rantajyrkänteelle, joka on yksi Saarenmaan tunnetuimmista turistikohteista.

Kihelkonnan Mikaelin kirkko on rakennettu 1200-luvun lopulla. Torni on myöhempää tekoa, 1800-luvulta. Kirkko on legendaarisessa maineessa, mutta minä en jaksanut mennä sinne sisälle. Syynä lähinnä se, että olen käynyt siellä jo kolme kertaa aikaisemmin.

Koska nälkä alkoi kurnia vatsoissamme, oli asialle tehtävä jotain. Muistin 1996 reissulta kunnan keskustassa olevan kuppilan. Sellaista ei Suomessa enää varmaankaan näe. Vielä 30 vuotta sitten samantapaisia paikkoja saattoi olla täälläkin. Baari oli kuin aikamatka jonnekin Reinikaisen ja Sulo Vilenin maisemiin.

Tarjolla oli perinteistä virolaista kotiruokaa. Päivän annos juomineen maksoi muistaakseni 5,60 euroa.

Panga Pank eli Pangan rantajyrkänne on korkeimmalta kohdaltaan 21,3 metriä. Leveyttä sillä on 2,5 kilometriä. Se on Saarenmaan jyrkänteistä korkein ja nousee suoraan merestä.

Kahdella aikaisemmalla käyntikerrallani Pangassa on tuullut oikein urakalla. Nyt kumma kyllä ei juuri lainkaan. Ilma oli vallan optimaalinen käppäillä pitkin tasannetta, ottaa fotoja ja katsella merelle.

Sitten vuoden 2008 Panga Pank oli kokenut hieman muutoksia. Parkkipaikkaa oli kunnostettu, uusi kivimuuri tehty sen laidalle ja löytyipä tantereelta jonkunlainen patsas tai muistomerkkikin.