Miettisen LoveLies -kirja

Sukunimellään esiintyvä Kimmo Miettinen (s.-58) on suomalaiseen rockiin perehtyneille tuttu hahmo. 70-luvun lopulta vaikuttanut kaveri on tehnyt lukuisia lehtiä, joista tunnetuin on Rumba, perustanut levy-yhtiöitä varmasti enemmän kuin kukaan muu tässä maassa ja saanut eräänlaisen suomipunkin kummisedän tittelin.

Ennen vanhaan Miettisen juttuja oli mukava lukea Rumbasta. Nykyään lehti ei aiheuta juuri minkäänlaisia värähdyksiä, mutta toista oli 80-luvulla.

Rumbaa lukemalla olin selvillä esimerkiksi englantilaistesta glam- ja katurockbändistä The Dogs D'Amourista, joka teki levyn ja kiertueen Suomessa vuonna 1984. Muut julkaisut eivät siitä pahemmin kirjoittaneet. Yhtye tosin pääsi Ilta-Sanomien lööppeihin Suomen vierailunsa aikana.

Orkesterin toi Suomeen samainen Miettinen. Eräs bändin jäsen seurusteli kirjailijamme Lontoossa asuvan siskon kanssa. Oli kekseliästä tuoda yhtye keikalle Pohjolaan, jolloin tapasi samalla lankomiehenkin.

LoveLies kertoo bändin Suomen kiertueesta ja levynteosta karjaalaisessa studiossa. Muutaman viikon aikana sattuu ja tapahtuu kaikkea kummaa.

Miettinen ei tietenkään 25 vuotta myöhemmin voi enää täysin muistaa asioiden kulkua, joten faktaa ja fiktiota lienee sekoitettu jonkun verran. Lehtijutuista muistelisin asioiden menneen oikeastikin suurinpiirtein näin.

Jostain syystä suurin osa kirjan henkilöistä on nimetty uudelleen. The Dogs D'Amouriakaan mainita kertaakaan, vaan orkesteri tottelee nimeä LoveLies. Yhtyeen pääjehu Tyla on saanut nimekseen Parka. Levytuottaja on Abbott ja hänen bändinsä Volka. Ei ole vaikea päätellä, että hemmo on Costello Hautamäki ja orkesterinsa Popeda.

The Dogs D'Amourin Suomessa nauhoittettu ja vain täällä julkaistu lp-levy The State We're In on mielestäni yhtyeen paras levytys ainakin kappalemateriaalinsa osalta.

90-luvulla se kohosi arvoon arvaamattomaan, kun tuota aikoinaan levykauppa Epesissä yhdeksällä markalla myytyä kiekkoa suorastaan hamuttiin Englantiin. Bändi nimittäin nousi kotimaansa listoille 80-luvun lopulla ja nautti suosiota pitkälle 90-luvulle.

Muistaakseni myin 90-luvun puolivälissä kaksi kappaletta The State We're In -lp:tä eräälle levydiilerille. Toisesta taisin saada 200 markkaa, joka oli silloin iso rahamäärä. Diileri tienasi levyistä varmasti huomattavasti enemmän brittimarkkinoilla.

Rockhistoriaa tunteville LoveLies (Like 2011) on mielenkiintoista luettavaa. Asioiden todellisesta laidasta mitään tietämättömille se mennee läpi romaanina, jossa ryypätään, sikaillaan, pannaan ja soitetaan rokkia 80-luvun puolivälin Suomessa - jos sellainen meininki sattuu kiinnostamaan. Hienoa ajankuvaa molemmille lukijakunnille.

The Dogs D'Amourista enemmän http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Dogs_D'Amour