Windy Rock Tuulentuvalla

FreetimeFun-yhdistys järjesti lauantaina 26. heinäkuuta Kustavin Tuulentuvalla Windy Rock-nimisen tapahtuman. Pikkufestari toi kuuden esiintyjän voimin mukavaa vaihtelua kunnan kesämenoihin.

Tuulentuvan mäelle sai lompsia ilman pääsymaksua. Suurelle yleisölle festivaalin orkesterit eivät välttämättä sanoneet juuri mitään, mutta illan mittaan porukkaa kertyi noin 250. Portilla päivysti vanha koulukaverini, joka tuskin laski ketään kahteen kertaan. 

Muutamassa bändissä soitti tuttuja naamoja. Ainakin Freebone Chickenin rumpali Pekka Wuori, Cranen kitaristi Jaska Kurki ja Self Made Rockersin Mikko Lesonen tulivat pihamaalla vastaan. Turkulainen studiovelho Danil Venho oli hänkin paikalla Cranen miksaajan ominaisuudessa. 

Windy Rockin musiikkitarjonta oli Amerikan rokkia erilaisin variaatioin. Illan aloittaneesta Marja-Leenasta en tosin osaa sanoa yhtään mitään, koska en hänen esitystään nähnyt. Ehkä siinäkin oli ripaus Amerikkaa. 

High Octane esitti Hurriganesin tuotantoa ja sen tunnetuksi tekemiä biisejä pätevin sovituksin. Orkesterissa vaikuttaa kolme Remu Aaltosen Last Call-bändin muusikkoa, joista tunnetuin lienee Kustavissa kesämökkeilevä entinen Popeda-rumpali Arska Rautajoki.

High Octanen laulaja ja festivaalijärjestäjä Pasi Patronen asuu ympärivuotisesti Kustavissa. Hänet nähtiin myöhemmin illalla myös Crossmood Roadin keulilla. 

Havana Blackista tuttu Hannu Leiden vieraili lavalla muutaman kappaleen verran. Crossmood Road esitti Leidenin kera muun muassa J.J. Calen kappaleen Call Me The Breeze, tosin monille tutummalla Lynyrd Skynyrd-sovituksella. 

Freebone Chickenin southern rock kuulosti pirun hyvältä. Esityksen jälkeen onkin pitänyt tutustua bändiin paremmin, mutta ehkä tässä syksymmällä ehtii. 

Turkulainen rokkipoppoo Crane oli uusinut kokoonpanoaan sitten viime näkemän ja nelikielistä pomputteli nyt naisbasisti. 

Niin ikään turkulainen Self Made Rockers oli juuri sopiva orkesteri päättämään Windy Rock. Yhtyeen rivakka punkin ja hard rockin sekainen musisointi sopi täydellisesti pimenevään kesäiltaan.

Tuulentuvan mäellä nähtiin myös julkkiksia. Takavuosien Big Brother-ohjelmasta tuttu Kaki Hautoniemi hääräsi hattarakojun takana. Stand up-koomikko ja moninkertainen voimannoston maailmanmestari Sami "XL Sami" Huhtala oli juontotehtävissä ja näkyipä Ouzon Ravintoloiden aterian kimpussa Salattujen elämien näyttelijä Elmeri Ylä-Rautiokin.

Rock-Suomi -dokumentit Yle Teemalla

Rock-Suomi on kymmenosainen dokumentti suomalaisen rockin vaiheista. Yhden totuuden sijaan sarjassa tehdään kymmenen matkaa. Kukin jakso sukeltaa tietyn tyylilajin tai musiikillisen lähestymistavan näkökulmasta kotimaisen rock-kulttuurin evoluutioon. Faktojen takaa metsästetään peruskronologian ja ensyklopedisen nippelitiedon sijaan unelmien, motiivien ja elämysten historiaa pioneerivuosista nykyaikaan.

Mistä suomalainen rock ja sen tekijät ovat ammentaneet eri aikoina käyttövoimansa ja omintakeisen ilmaisunsa? Mitä luovalla vimmalla on ollut vastassa suomalaisessa todellisuudessa? Mitä historiasta on jäänyt elämään?

Runsaasta haastattelumateriaalista ja sekä virallisista että yksityisistä arkistolähteistä kootusta aineistosta on rakennettu kokonaisuus, jossa välittyy myös kotimaisen rockin visuaalinen ja tyylillinen olemus tuoreella tavalla.

Sarjassa kuultavat todistajalausunnot edustavat rockin kenttää poikkeuksellisen laajasti ulottuen suuren yleisön ikoneista alakulttuurien kulttinimiin; jaksojen teemoina ovat muun muassa suomirockin sielunmaisema, hip hop, laululyriikan rooli suomalaisessa rockissa, edistyksen unelma ja proge, suomalainen pop-idoli, metallin maa & "Amerikan ääni".

Sarjan osat:

1. Kapina
2. Suomirokkia
3. Edistykselliset
4. Amerikan ääni
5. Idolit
6. Sanojen takana
7. Kotipojat
8. Takapirut
9. Raskassarja
10. Valloittajat


Yle Teema esitti juuri uusintoina Rock-Suomi -dokumenttisarjan. Ensimmäisellä kerralla taisin katsoa joka jakson, nyt hieman valikoivammin ja digiboksille tallentaen. Jos ruudussa näkyi vaikka Elastinen tai Jori Hulkkonen, eihän meikäpoika sellaista soopaa kauan jaksanut. Hienosti tehdyssä sarjassa nähtiin kuitenkin 80% mielenkiintoista tavaraa.

Jaksot oli nimetty merkkillisesti. Niistä ei pystynyt vanha erkkikään päättelemään mistä mahtaa olla kyse. Esimerkiksi Kotipojat kertoi hiphoppareista. Onneksi muistin sen ensimmäiseltä esityskerralta, joten osasin nyt varoa.

Raskassarja oli varmaan helpoin nimensä puolesta. Suomalaisesta metallimusiikistahan siinä oli kyse. Jakso oli muuten oikein mielenkiintoinen, mutta sellaisten hevipioneerien kuten Stone -yhtyeen Janne Joutsenniemen tai Stratovariuksen Timo Tolkin oheen oli ängetty Mokoman Marko Annalaa ja muita mielestäni sinne sopimattomia.

Valloittajat puolestaan kertoi siitä miten suomibändit yrittivät aikoinaan päästä ison veden taa kyykyttämään rokkikansaa. Jaksossa puhuvat muun muassa Smack -yhtyeen Rane Raitsikka ja Havana Blackin Hannu Leiden mielenkiintoisia juttuja.

Tein samasta aiheesta eli suomalaisbändien maailmanvalloituksesta medianomitutkinnon seminaarityön keväällä 1998. Sivuja kertyi muistaakseni lähes 40, vaikkei yksikään suomalaisbändi ollut vielä tuohon aikaan päässyt maailmalla kunnolla parrasvaloihin. Se tapahtui vasta pari vuotta myöhemmin Daruden ja Bomfunk MC'sin kautta (jos niitä nyt voi edes bändeiksi kutsua).

Tarinoita murentuneista maailmanvalloitusyrityksistä riitti seminaarityöhön senkin edestä. Parhaana esimerkkinä siitä on Hanoi Rocksin tarina. Se kattaa alla olevasta linkistä ensimmäisen neljänneksen.