Guns N' Roses -etiäinen

Silloin tällöin tulee etiäinen.

Että mitenkä?

"Etiäinen on kansanuskomusten mukaan ihmisen kuvajainen, joka kulkee hänen edellään ja tekee tai on tekevinään edellä samoja asioita joita asianosainen itse myöhemmin tekee. Etiäiseksi voidaan kutsua myös kokemusta tällaisen "olennon" kohtaamisesta. Etiäinen voi kuulua, joskus näkyäkin." (Wikipedia)

Tänään istuessani tietokoneen äärellä, mieleen tuli jostain syystä Guns N' Roses -orkesteri. Eipä mennyt aikaakaan, kun avasin television ja kanavasurffailun tuloksena päälle jäi Voice -musiikkikanava. Seuraava video oli Guns 'N Rosesin Paradise City. Että pitikin sattua.

 

Paraside City on Guns N' Rosesin debyyttilevy Appetite For Destructionin (1987) A-puolen viimeinen kappale. Olen tuttavapiiristäni ensimmäinen, joka osti tuon levyn. Lueskelin Metal Hammer -hevilehtiä ahkerasti tuohon aikaan ja bongasin sieltä bändin kuvan. Eihän tuonnäköinen yhtye voinut olla huono, joten toukokuussa 1987 kävin Levymyynnin asiakkaana Turun Yliopistonkadulla.

Samalla kertaa mukaan tarttui Lizzy Bordenin Visual Lies -älppäri. Sitä en ole tainnut kuunnella läpi kuin muutaman kerran, enkä muista levyltä kuin yhden kappaleen. Appetite For Destructionin sen sijaan osaan ulkoa vaikka takaperin.

Guns N' Roses alkoi herättää laajemmin huomiota Suomessa syksyllä 1988. Tuolloin bändistä alkoi tulla suurnimi ympäri maailman ja Appetite For Destruction rupesi myymään huimia määriä.

Paradise city -video on kuvattu kesällä 1988. Gunnarit lämmittelivät tuolloin Aerosmithia, joten videon stadionyleisö ei ole Guns N' Roses -faneja, vaan Aerosmithin. Bändi oli silloin vielä liian pikkunimi kerätäkseen noin valtavat ihalijalaumat.

Videossa vilahtaa myös alkuperäinen Hanoi Rocks -kitaristi Nasty Suicide, joka istuu silloisen vaimonsa kanssa Guns N' Rosesin keikkabussissa.

Päivän levy - Georgia Satellites: s/t

Georgia Satellitesin ensimmäinen levy ilmestyi lokakuussa 1986. Se on kestänyt aikaa hyvin. Kiekkoon tulee tartuttua silloin tällöin. Ajatonta rock'n'rollia jaksaa kuunnella vuodesta toiseen.

Ostin levyn kesällä 1987, melkein heti sen ilmestyttyä Suomessa. Legendaarinen turkulainen levykauppa Kane Records sijaitsi tuolloin osoiteessa Kauppiaskatu 16. Kane tilasi levynsä Kanadasta, joten painokset poikkesivat jonkun verran muista Suomessa saatavilla olevista levyistä. Kanen tavaramerkiksi muodostuivat lp-levyt, joiden kannen alareunassa saattoi olla sahattu viilto. Usein sisäpussit olivat läpinäkyvää muovia, eikä kuvallisista sisäpusseista tai sanoituksista ei ollut tietoakaan.

Georgia Satellites luokiteltriin jossain "toisen polven southern rockiksi". Hard rock -kategoriaan se sopii myös. Kun bändin ensimmäinen levy ilmestyi Suomessa, kuvaili Helsingin Sanomat yhtyettä "Amerikan Smackiksi", viitaten helsinkiläiseen katurockorkesteriin.

Georgia Satellitesin ensimmäisellä levyllä on kaksi suurta hittiä. Avausraita Keep To Hands To Yourself ja Battleship Chains. Levyn päättävä Rod Stewart -laina Every Picture Tells A Story vuodelta 1971 on sekin kiekon kohokohtia.

1. Keep Your Hands To Yourself
2. Railroad Steel
3. Battleship Chains
4. Red Light
5. The Myth of Love
6. Can't Stand the Pain
7. Golden Light
8. Over and Over
9. Nights of Mystery
10. Every Picture Tells a Story

90-luvun alussa hajonnut Georgia Satellites ehti käydä Suomessa pari kertaa. Näin bändin Ruisrockissa 1989 ja Nummirockissa 1991. Molemmat kaikat ovat yhä muistissa. Laulajakitaristi Dan Baird toimii nykyään omillaan ja on keikkaillut toisinaan Suomessakin. Georgia Satellites on sittemmin koottu ainakin tilapäisesti yhteen, mutta en tiedä sen nykytoimista.