Että mitenkä?
"Etiäinen on kansanuskomusten mukaan ihmisen kuvajainen, joka kulkee hänen edellään ja tekee tai on tekevinään edellä samoja asioita joita asianosainen itse myöhemmin tekee. Etiäiseksi voidaan kutsua myös kokemusta tällaisen "olennon" kohtaamisesta. Etiäinen voi kuulua, joskus näkyäkin." (Wikipedia)
Tänään istuessani tietokoneen äärellä, mieleen tuli jostain syystä Guns N' Roses -orkesteri. Eipä mennyt aikaakaan, kun avasin television ja kanavasurffailun tuloksena päälle jäi Voice -musiikkikanava. Seuraava video oli Guns 'N Rosesin Paradise City. Että pitikin sattua.
Paraside City on Guns N' Rosesin debyyttilevy Appetite For Destructionin (1987) A-puolen viimeinen kappale. Olen tuttavapiiristäni ensimmäinen, joka osti tuon levyn. Lueskelin Metal Hammer -hevilehtiä ahkerasti tuohon aikaan ja bongasin sieltä bändin kuvan. Eihän tuonnäköinen yhtye voinut olla huono, joten toukokuussa 1987 kävin Levymyynnin asiakkaana Turun Yliopistonkadulla.
Samalla kertaa mukaan tarttui Lizzy Bordenin Visual Lies -älppäri. Sitä en ole tainnut kuunnella läpi kuin muutaman kerran, enkä muista levyltä kuin yhden kappaleen. Appetite For Destructionin sen sijaan osaan ulkoa vaikka takaperin.
Guns N' Roses alkoi herättää laajemmin huomiota Suomessa syksyllä 1988. Tuolloin bändistä alkoi tulla suurnimi ympäri maailman ja Appetite For Destruction rupesi myymään huimia määriä.
Paradise city -video on kuvattu kesällä 1988. Gunnarit lämmittelivät tuolloin Aerosmithia, joten videon stadionyleisö ei ole Guns N' Roses -faneja, vaan Aerosmithin. Bändi oli silloin vielä liian pikkunimi kerätäkseen noin valtavat ihalijalaumat.
Videossa vilahtaa myös alkuperäinen Hanoi Rocks -kitaristi Nasty Suicide, joka istuu silloisen vaimonsa kanssa Guns N' Rosesin keikkabussissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti