Maalun Pirunpellonpolku Sauvon Karunassa tuli vastaan pari viikkoa sitten erään nettijulkaisun kautta. Pistin viestiä luontopolkuja innokkaasti kiertävälle työkaverilleni, että tuollakin voisi joskus käydä. Homma toteutuikin nopeasti.
Maalun kylästä en ollut aikaisemmin kuullut, mutta Sauvo ja Karuna ovat semituttuja paikkoja. Siellä suunnalla on tullut sunnuntaiajeltua silloin tällöin viimeisen viidentoista vuoden aikana. Näillä bensanhinnoilla ja palkoilla varmasti tulevaisuudessa vähemmän.
Maalun kylässä oli ennen 15 metriä korkea ilmavalvontatorni, josta käsin toisen maailmansodan aikana tähyiltiin vihollisen lentokoneita. Torni rakennettiin uudelleen vuonna 2005 Maalun kyläyhdistyksen toimesta.
Jykevistä hirsistä tehty rakennelma on komea ilmestys hakkuuaukeiden keskellä. Metsätöitä alueella on tehty todella tarmokkaasti, mutta yllätyksekseni tornista ei silti näe merelle asti. Tässä tapauksessa puuta olisi samalla vaivalla voinut kaataa enemmänkin.
Parkkipaikalta, osoitteesta Maaluntie 130 Karuna ei ole kuin kivenheitto Pirunopellonpolun alkuun. Se kuuluu Tammireitteihin, joka on naapurikuntien yhteinen nimitys alueen luontopoluille. Sauvon lisäksi mukana ovat Lieto, Kaarina ja Paimio.
Kulkusuunta haalistuneilla nauhoilla merkityllä polulla on lähes kulkijan itsensä varassa, sillä opasteita on perin harvassa. Taisin nähdä vain neljä rättiä killumassa oksilla. Eksymisen vaaraa ei silti luulisi olevan, koska näkötorni näkyy lähes koko ajan jos vaan kääntää selkänsä.
Edestakaisin polun mitaksi tulee hieman alle kaksi kilometriä. Matkalla ei kaadetun metsikön lisäksi järin ihmeellistä nähtävää ole, mutta sentään pirunpelto, kuten otsikkokin sanoo. Kivikkoisen muinaisrannan pystyy ohittamaan vaivattomasti vähän kankeampikin kulkija.
Koska opasteet ovat aika lapsenkengissä, piti hetki miettiä onko näköalapaikka kenties sama asia kuin avara sähkölinjakallio. Kauempaa löytyi onneksi komeampia maisemia.
Horisontissa näkyi teollisuusrakennusten figuureja, jotka luullakseni sijaitsevat Paraisilla. Ainakin sikäläiset kalkkiteollisuusrakennelmat näyttävät suunnilleen samoilta.
Karuna on entinen itsenäinen varsinaissuomalainen kunta, joka liitettiin Sauvoon vuonna 1969. Sen naapurikunnat olivat Kemiö, Parainen ja Sauvo. Suomen suurin sähköjakeluyhtiö Caruna Oy, jonka ulkoministeri Pekka Haavistokin hyvin tuntee, on nimettu Karunan mukaan.
Eräällä sunnuntaiajelulla vuonna 2008 päädyimme Karunan kirkon pihalle. Ihmetys oli melkoinen nähdessämme pyhäkön. Miten täällä korvessa voi olla jylhä graniittilinna? Komeampaa kirkkoa ei tule vastaan edes tiheästi asutuissa taajamissa.
Autossa mukana ollut silloinen työkaverini, arkeologi Timo Sepänmaa, hymisteli hetken kulmiaan. Hänellä sytytti, että Karunan alkuperäinen kirkko siirrettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Seurasaaren ulkomuseoon Helsinkiin ja tämä rakennettiin tilalle.
Upeaa kirkkoa piti luontoreissunkin yhteydessä käydä ihastelemassa. Sitten edellisen visiittini, josta taitaa olla kolme-neljä vuotta aikaa, on kirkkomaalle ilmestynyt Mannerheim-ristin ritari nro 27 Ahti Heinolle omistettu muistokivi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti