Epävakainen ilma on piinannut ihmisiä tälläkin viikolla Turun seudulla. Odotellessani murtuneen ruumiinjäseneni toipumista, on ollut aikaa käydä luonnon helmassa sikäli kun sää on sen sallinut. Jollei ole ollut raaka tuuli, sitten on satanut. Eilen esiintyi molempia luonnonilmiöitä, mutta iltapäivällä ilma oli jo mitä mainioin.
Eräs daami halusi minun ottavan hänestä valokuvia, joten olin aikatauluttanut päiväni sen mukaan. Mutta koiraa ulkoiluttaessa hänen hiuskuontalonsa oli kuulemma mennyt tuulessa sekaisin. Sain tuntia ennen h-hetkeä viestin, ettei nyt sitten sovikaan.
En juurikaan järkyttynyt tapahtuneesta. Koska olin jo valmiiksi liikkeellä, päätin lähteä käymään Ruissalossa.
Turun yliopiston kasvititeellisen puutarhan mailla oli täysi kesä verrattuna edelliseen visiittiini. Vihreää oli kaikki paikat täynnä ja lummelammikollakin kävi aikamoinen kuhina. Äänekkäät sammakot kurnuttivat ja uiskentelivat pitkin poikin lätäkköä.
Mölysammakon ja pikkuvihersammakon hybridogeneettinen risteymämuoto ruokasammakko on joko levinnyt maahamme laivaliikenteen mukana Itämeren eteläosista tai sitten joku on tahallisesti levittänyt niitä lammikoihin ympäri Turun seutua.
Vihersammakoiden kova ääni voi peittää kotimaisten sammakoiden hiljaisen kutukurnutuksen, jolloin niiden parinmuodostus ei enää onnistu.
Iäkäs pariskunta oli sauvakävelyreissullaan metsän siimeksessä havahtunut järeään kurnutukseen. He tulivat lammelle ihmettelemään mistä moinen meteli mahtaa tulla. Pappa oli ihmeissään kun desibelien lähde osoittautui pieneksi sammakoksi. Olivat äänen perusteella kuulemma epäilleet kokoa suunnilleen krokotiiliksi.
Hianot sammakkokuvat!
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström