Pohjois-Kyproksen kiertomatka osa 10 - Kyrenia

Huhtikuisen Pohjois-Kyproksen kiertomatkan kaksi viimeistä päivää kuluivat pitkälti satamakaupunki Kyreniassa. Operoimme sinne hotellistamme Acapulco Resort Convention SPA:sta käsin, joka oli parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä.

Kyrenia sijaitsee Kyproksen pohjoisrannikolla Pentadaktylos-vuoriston pohjoispuolella. Kaupungissa on vanha kaupunki Kyrenian linnoineen sekä kaksi satamaa, vanha ja uusi. Etäisyys Kyreniasta pääkaupunki Nikosiaan on 28 kilometriä ja Famagustaan 78 kilometriä.

Kyrenian kunnan väkiluku on 33 000 ja varsinaisen Kyrenian kaupungin puolestaan 22 000.

Antiikin Kyrenia oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Kyrenian satama oli tärkeässä asemassa myös roomalaisvallan aikana.

Bysanttilaisella ajalla 600-luvulla kaupunkiin rakennettiin kivimuurit suojaamaan arabien hyökkäyksiltä. Vuonna 1191 kolmannella ristiretkellään ollut Richard I Leijonanmieli valloitti Kyproksen. Tämän jälkeen saarta hallinneet Lusiglanit uudistivat linnan. Se oli hallitsijasuku, joka sai alkunsa ja nimensä läntisen Ranskan Lusiglanista 900-luvulla.

Kyproksen hallitsija Hugo I teki valtakaudellaan 1205-1218 linnasta kuninkaan palatsin ja linnan ympärille rakennettiin vallihauta. Venetsialaisten hallintakaudella linnasta tehtiin entistäkin vahvempi ja se kesti hyvin jopa tykistötulitusta.

Kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovatkin juuri Kyrenian linna ja sataman liepeiltä löynynyt 300 ennen ajanlaskumme alkua peräisin oleva haaksirikkoutunut kauppalaiva, Kyrenian laiva. Paatti lasteineen on näytillä linnan museossa.

Kyrenian linna oli vaikuttava ilmestys. Huonokoipisille sitä ei voi suositella, sillä kiviset askelmat ovat paikoin epätasaisia ja rappuskorkeudet totuttua suuremmat. Muurin päällä kävely vaati myös melkoista taiteilua, ettei olisi lentänyt nokilleen.

Sääntö-Suomessa moiset ongelmat olisi ratkaistu aikapäiviä sitten tasoittamalla kulkuväylät tai jopa kieltämällä kokonaan linnan määrätyt kolkat, jotka olivat oikeasti vaarallisia. Mutta ulkomailla tällaisiin seikkoihin ei niin puututa. Hyvät ja huonot puolensa molemmissa.

Kyreniassa oli aikaa tehdä ostoksiakin. Investoin paikallisesta pikkukaupasta tupakkakartongin ja litran Smirnoff-viinapullon. Lompakko ei kutistunut lähellekään siihen malliin kuin mitä se olisi kotimaassa.

Olut ja drinkit olivat satama-altaan viereisillä terasseilla suomalaisittain edullisia. Kun raivoisa ukkoskuuro pääsi yllättämään, jumituimme erään kuppilan jykevän aurinkovarjon alle moneksi tunniksi.

Vettä tuli kuin Esterin perseestä, mutta mikäpä siinä oli istuskellessa. Maisemat olivat kohdillaan ja palvelu pelasi moitteettomasti. Bangladeshista asti Kyprokselle töihin tulleet ystävälliset tarjoilijanuorukaiset kantoivat juotavaa pöytäämme sen minkä ehtivät. Sateen laannuttua pöytien alle alkoi kerääntyä jos jonkinvärisiä kissoja odottamaan herkkupaloja.

Ennen Kyproksen matkaa vaihdoin 300 euroa Turkin liiroiksi. Se on Pohjois-Kyproksen virallinen valuutta. Liiroja ei kuitenkaan kertaakaan pyydetty, vaan ainoastaan euroja. Eli rahanvaihtoa ei olisi käytännössä tarvinnut suorittaa lainkaan. Mutta kun lipuissa ja lapuissa luki liira, tein kuten kehoitettiin.

Monessa paikassa oltiin jopa tyrmistyneitä ja kiukkuisen oloisia jos maksoin liiroilla, vaikka se on heidän virallinen valuuttansa. Moni myyjä kyseli apeana eurojen perään, mutta siinähän kyseli.

Jouduin myös klassisen huijauksen uhriksi parturissa käydessäni. Liike sijaitsi Kyrenian sataman liepeillä.

Sisäänheittäjinä toimi kaksi parturia, jotka ottivat minut avosylin vastaan. Oli päähierontaa, hiusten pesua ja jopa jotain vihreää tököttiä siveltiin kasvot täyteen. Mikä lie kasvohaude ollut. Kuulemma sen piti nuorentaa välittömästi olemustani.

Kaveri leikkasi toki hyvin, mutta hänellä oli omanlaisensa näkemys uudesta kampauksestani. Se poikkesi jonkun verran omastani. Kun lopuksi pyysin häntä leikkaamaan edestä lyhyemmäksi, otti hän kai nokkiinsa luomuksensa tuhoamisesta ja loppuaika olikin sitten mökötystä. Aluksi kaveri sen sijaan rupatteli kuin papukaija.

Ilmeisesti hennon pyyntöni takia laskuksi muodostui 21 euroa liiroina. Maksoin sen mielelläni, jotta pääsisin pois liikkeestä mahdollisimman pian. Alkoi meinaan itseäkin jo vituttamaan se säätäminen.

Kotvan kuluttua olin jälleen tuoppi huulilla bangaleshiläisten kuppilassa. Kysyin piruuttani erältä tarjoilijalta mitä hänen partutissa käyntinsä maksaa. Kuulemma euroissa kympin, eikä yhtään sen enempää pitäisikään maksaa. Hän kehoitti minua menemään turisti-infoon tekemään ilmoituksen asiasta, mutta samapa tuo oli enää siinä vaiheessa.

Summa summarum; Kyrenia on oikein hieno päiväretkikohde ja ylipäätään koko TSS Travel Service Scandinavian Pohjois-Kyproksen matka oli onnistunut. Vahva suositus.