sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Led Zeppelin: Celebration Day
Ensimmäistä kertaa 27 vuoteen Led Zeppelin perustajajäsenet, John Paul Jones, Jimmy Page ja Robert Plant palasivat lavalle 10. joulukuuta 2007. Kyseessä on ainoa konsertti, jonka yhtye on tehnyt rumpalinsa John Bonhamin kuoleman (v. 1980) jälkeen, ja Lontoon O2 Areenalla rummuissa nähtiin hänen poikansa Jason Bonham. Reilun kahden tunnin konsertissa yhtye esitti upeasta tuotannostaan 16 kappaletta, mm. "Whole Lotta Love", "Rock And Roll", "Kashmir" ja "Stairway To Heaven". (Finnkino)
Viime syksynä muutamat tuttavat hehkuttivat aivan tohkeissaan "Led Zeppelinin konserttielokuvaa", joka pyöri yhden näytöksen verran Turun Kinopalatsissa. Kyseessä oli 2007 kuvattu Celebration Day, jonka Sub TV esitti tänään alkuillasta - merkillisen nopeasti ensi-iltansa jälkeen, kun dvd:kin tuli vasta myyntiin. Subin näyttämä taltiointi oli tosin lyhyempi kuin alla olevan kappelistan mukainen konsertti.
Itse konsertti sai aikaan ennätysmäisen ilmiön, sillä pääsylippuja haki jopa 20 miljoonaa ihmistä, kun keikalle mahtui 18 000 onnekasta fania. 1980 rumpalinsa John Bonzo Bonhamin kuoleman takia toimintansa lopettanut Zeppelin tuntuu yhä olevan kovaa valuuttaa.
Mikäli yhtye olisi tuolloin jatkanut uuden rumpalin kanssa, saattaisi se hyvinkin olla nykyään samantapainen bändi kuin aikalaisensa Uriah Heep. Heepin arvostus vaan on todella alhaalla verrattuna Zeppeliniin. Asia voisi olla erilailla, mikäli Heepkin olisi pannut pillit pussiin 1980, jolloin sen pääjehu Ken Hensley lähti bändistä.
Led Zeppelin ei ole koskaan ollut minulle kovinkaan merkittävä orkesteri. 70-luvun kolmesta muusta suuresta hevi- ja hard rock -bändistä (Uriah Heep, Deep Purple ja Black Sabbath) rankkaan heittämällä muut sen edelle.
Yhtyeen neljä ensimmäistä levyä ovat toki hyviä ja sisältävät rutkasti hienoja kappaleita kuten Celebration Daylläkin kuultavat Good Times Bad Times, Ramble On, Whole Lotta Love, Rock And Roll ja etenkin Stairway To Heaven. Loput neljä Zeppelin-levyä ovatkin sitten kummallista hämyilyä, joissa on onneksi sentään jotain valopilkkuja kuten hieno reggae-vaikutteinen D'yer Mak'er.
Vuoden 2007 konserttia katseli tänään mielellään televisiosta. John Bonhamin poika Jason Bonham on oiva kannuttaja, joka sopi isänsä suuriin saappaisiin. Yhtyeen soundit olivat loistavat. Omillaan aika vaatimatonta menestystä niittäneet basisti John Paul Jones, laulaja Robert Plant ja kitaristi Jimmy Page olivat... hmmm... niin kuin silloin ennenkin. Orkesteri olisi samalla vaivalla voinut tehdä maailmankiertueenkin.
Alun lainatekstistä poiketen Led Zeppelin on esiintynyt vuoden 1980 jälkeenkin. Hyväntekeväisyyskonsertti Live Aidissa yhtye soitti kesällä 1985. Tuolloin rumpalina toimi Phil Collins.
LED ZEPPELIN: CELEBRATION DAY: Good Times Bad Times, Ramble On, Black Dog, In My Time Of Dying, For Your Life, Trampled Under Foot, Nobody’s Fault But Mine, No Quarter, Since I’ve Been Loving You, Dazed And Confused, Stairway To Heaven, The Song Remains The Same, Misty Mountain Hop, Kashmir, Whole Lotta Love, Rock And Roll
Tunnisteet:
Black Sabbath,
Celebration Day,
D'yer Mak'er,
Deep Purple,
Jimmy Page,
John Bonzo Bonham,
Led Zeppelin,
Phil Collins,
Robert Plant,
Stairway To Heaven,
Uriah Heep
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti