Hirvensalon ja Ruohonpään ilmatorjuntapatterit

Toisen maailmansodan aikana Turkua puolustettiin neuvostoliittolaisilta pommikoneilta muutamasta eri ilmatorjuntayksiköstä.

Lauantaina 1. joulukuuta kävimme Leinon pariskunnan kanssa katsomassa näistä paikoista kahta. Toinen sijaitsee Hirvensalossa ja toinen Ruohonpäässä.

Hirvensalon ilmatorjuntayksikköä.

Olen kerran aikaisemmin käynyt vastaavassa paikassa Turun Uittamolla. Nuoriso oli siellä käyttänyt vimmatusti spraymaalia nykytaiteeseensa. Betoniseinät olivat Hirvensalossakin saaneet kauttaaltaan uuden pinnan.

Osa näistä grafiittitaiteilijoista on jopa todella hyviä, mutta yleisesti ottaen seinien maalaaminen ja  töhriminen ei mielestäni ole sopivaa. Jos, niin sitten varta vasten osoitettuihin paikkoihin, eikä historiallisiin kohteisiin. Olkoonkin, ettei näistä kai kukaan enää huolehdi.

Hirvensalon ilmatorjuntayksikön jäänteet makaavat korkealla mäellä, joka jää maantiestä katsoen vasemmalle ajettaessa Hirvensalonsillalta kohti Pikisaarta. Matkalla ohitetaan muun muassa taiteilija Jan-Erik Anderssonin merkillinen ja ahkerasti mediassa esitelty Life on a leaf -niminen omakotitalo.

Koska talvi ehti tulla hieman ennen retkeämme, oli lunta sen verran paljon, ettei bunkkerien jäänteistä saanut tarkkaa käsitystä. Ainakin minä yritän edetä talvisessa maastossa hyvinkin rauhallisesti, jottei tulisi ikäviä yllätyksiä ja yhtäkkiä löytäisi itseään jostain montusta ketarat ojossa. Bunkkeriin on ehkä mukava mennä, mutta kulkusuunnan ja nopeuden haluan itse määritellä.

Tämä on minulle täysin uutta Hirvensaloa. En ollut lainkaan tietoinen moisesta paikasta. Täytyykin piipahtaa uudelleen jahka vuodenaika on toinen.

Seuraavaksi suuntana oli Turun Ruohonpää. Lähellä Paalupaikkaa sijaitsevalla Pirunmäellä on kolme kolme betonista tehtyä tykkiasemaa. Aluella on myös ammusvarastoja ja luolia, jotka ovat nykyään kaikki oman onnesta nojassa.

Ruohonpään omakotitaloalueella asuva työkaverini kertoi, että Pirunmäellä on majaillut paljon laitapuolenkulkijoita. Nyt ei näkynyt ainuttakaan. Matkanjohtajamme Harri Leino puolestaan tiesi kertoa, että alueella on joskus ollut Suomen suurin sauna.

Ruohonpään Pirunmäki osoittautui oitis mielenkiintoisemmaksi kohteeksi kuin Hirvensalon ilmatorjuntayksikkö. Osansa saattoi tehdä aurinkokin, joka alkoi pilkahdella näihin aikoihin päivästä.

Luolien ovet olivat auki. Kovin turvallista sisälle meno tuskin on, mutta uskoin kokeneempien sanaan ja käppäilin perässä. Taskulamppu on hyvä olla mukana jos moista harrastaa. Koskaan ei tiedä millainen rautaputki voi törröttää silmien välissä jos ihan sokkona syöksyy sisälle.

Harri Nato Leino kuvaamassa vanhan ammusvaraston sisällä.

Muita ihmisiä alueella ei juurikaan näkynyt, vaikka lähellä on koirankusetuspaikkoja ja lenkkipolkuja paljonkin.

Teinipoikaporukka oli aloittelemassa värikuulasotaa. Erään sällin ase oli kuitenkin jumissa, eikä startista tahtonut tulla mitään.

Päivä oli mielenkiintoinen. Taas oppi lisää asuinkaupungin historiasta ja näki uusia paikkoja.

Turun Sanomien artikkelissa vuodelta 2004 on kerrottu aiheesta tarkemmin http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1073948484/Turkua+pommitettiin+Tukholmaan+saakka

Näkymä Pirunmäeltä Turun keskustaa kohti.