Rokkidiggari

YLE Teema esitti äskettäin kotimaisen musiikkielokuvan Rokkidiggari. Heppoisan juonen päälle kyhätyn elokuvan on ohjannut Jouko Lehmuskallio. Kovasti Matti Pellonpään näköinen pääosanesittäjä Kaiffari Mannerheimo ravaa ympäri Helsinkiä ja lähiseudun tanssilavoja mennen aina sinne, mistä kuuluu rokkia. Hörhön perässä juoksee kolme valkotakkista hoitajaa, mutta mies onnistuu aina livahtamaan heiltä karkuun. Siinä juoni pähkinänkuoressa. Kesällä 1981 kuvatun leffan musiikkipuolesta vastaavat Pave Maijasen johtama Mistakes, Hurriganes, Sleepy Sleepers, Ronski Gang, Eini & Boogie, Kojo, Piirpauke, Boppin' Pete Trio ja Falcons.

Rokkidiggari on hyvä ajankuva 80-luvun alun Suomesta. Se on kuitenkin aika tavalla erilainen elokuva kuin samana kesänä kuvattu Saimaa-ilmiö, jossa Hassisen kone, Eppu Normaali ja Juice Leskinen Slam seilaavat pitkin Saimaata ja välillä keikkailevatkin minkä viinanjuonniltaan ehtivät.

Rokkidiggarissa ei juoda viinaa. Mutta humalassa lavalla on takuulla ainakin Sleepy Sleepers, joka vastaa elokuvan parhaammasta annista yhdessä Ronski Gangin kanssa. Sleepyiltä oli tuolloin juuri ilmestynyt Levyraati -lp, jonka kappaleita elokuvassa kuullaan. Sleepy-pätkät on taltioitu kahdessa eri paikassa. Lopputekstien aikana soiva Kaljaa kioskeihin saa yleisönlaulatuksineen leffan tuntumaan paremmalta kuin se onkaan.

Lohjalaisen Ronski Gangin livemeininki on todella kovaa Rokkidiggarin kolmen kappaleen perusteella. Harmi kun en nähnyt bändiä ikinä livenä. Lähivuosina yhtye on heittänyt joitain pienimuotoisia comeback-keikkojakin, mutta ainakin 1981 orkesteri näytti olevan todella vetreä.

Ronskin jengi pesee Hurriganesin mennen tullen, vaikka Ganeskin saa sentään jonkunlaista potkua livetouhuunsa. Albert Järvinen Hurriganes-kitaristina on monille heti Jumalasta seuraava, mutta itse olen myös Ile Kallio -fani. Järvinen ei tässä elokuvassakaan muista miten Ain't What You Do'n riffi menee, vaan soittaa sen vähän sinne päin. Tällaiseen samaan huolimattomuuteen ja sovitusten vääristelyyn Ganes syyllistyi jostain syystä alusta lähtien. Päätellen vaan joulukuussa 1974 taltioidusta Tavastian keikasta, joka on tullut televisiosta uusintoina lähes kyllästymiseen asti.

Mistakes ei ihme kyllä soita suurinta hittiään Pidä huolta. Pave Maijasen minivogue on nyttemmin hölmöä katseltavaa. Mies tuskin on itsekään siitä ylpeä. Tai ei voi olla.

Kojon kitaristina näyttää olevan 80-luvun tuottajalegenda T.T. Oksala. 1978 ensimmäisen soololevynsä tehnyt karjalaispoika on vielä kolmea vuotta myöhemminkin aika kiltin näköinen siloposki. Oksala kuoli viime vuoden lopulla huonojen elämäntapojen seurauksena. RIP.

Eini & Boogie ei ole varsinaisesti rokkia, mutta mukavaa ja menevää discopoppia. Eini ei näytä juuri vanhentuneen 30 vuodessa.

Tuolloin hyvin suosittua rockabillyä on tietenkin tarjolla peräti kahden orkesterin voimin. Aikka Hakalan alias Teddy Guitarin johtama Falcons ja Boppin Pete Trio, joista jälkimmäinen on minulle joukon vierain bändi.

Rokkidiggari oli hauska katsella pitkästä aikaa uudestaan. Nyt siitä huomasi paljon sellaista, mikä aikoinaan meni ohi niin että humahti. Kuten vaikka T.T. Oksala Kojon yhtyeessä.

Lehmuskallion kanssa Rokkidiggarin tuotti Jukka Kuoppamäen veli Mikko Kuoppamäki. Tapasin miehen keväällä 2000. Olin tuolloin Helsingissä työharjoittelussa kameramiehenä MTV3:n nuorille suunnatussa musiikkiohjelma Jyrkissä. Kuoppamäki tuli kyselemään Rokkidiggari -elokuvasta jotain ja kertoi omistavansa oikeudet siihen. En muista halusiko hän, että siitä esitetään pätkiä Jyrkissä vai mistä oli kyse. Mies vaikutti olevan melko sekavassa tilassa ja ZZ Topin Billy Gibbons -ulkonäkö ei parantanut asemaa helppona neuvottelukumppanina. Kameramiesten päällikkö Kristian "Yli-Tornio" Juuso ajoikin miehen matkoihinsa.

Kukaan ei tiennyt mikä ukko hän oikein oli, mutta suoraa televisiolähetystä varten orkesterinsa kanssa soundcheckiä tehnyt basisti Jan-Olof "Puppe" Strandberg kertoi tunnistaneensa Kuoppamäen ja tavanneensa hänet joskus 70-luvulla.

Nyt Mikko Kuoppamäki diggailee rokkia pilven päällä jossain tuolla ylhäällä. Elonet kertoo hänen kuolleen heinäkuussa 2002. Rauha hänenkin sielulleen.